

SU
Halla-aho: olemassaolostaan kamppaileva kepu on maatalouden alasajon pääarkkitehti
Vuosisadan pahimmassa kannatuskriisissä tempoileva keskusta syyttää perussuomalaisia siitä, että nämä vastustaisivat koko maan asuttuna pitämistä. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) vastaa keskustan varapuheenjohtajan Katri Kulmunin väitteisiin videokolumnissaan.
Halla-aho ei syytöksiä niele. Hänen mukaansa keskusta käy kamppailua olemassaolostaan: “Keskusta ei ole maaseudun asialla eikä maanviljelijän asialla. Se on ainoastaan omalla valtapoliittisella asiallaan. Se esiintyy pelastajana, vaikka todellisuudessa keskusta on maaseudun autioittamisen ja kotimaisen maatalouden alasajon pääarkkitehti niin kotimaassa kuin Euroopassakin.”
Katso video:
Youtube, 4 min 35 sek.
Videon teksti kokonaisuudessaan:
“Arvoisa maaseudun asukas!
Keskustapuolue sai selkäsaunan taannoisissa eduskuntavaaleissa. Se yrittää nyt revanssia eurovaaleissa ja hyökkää siksi perussuomalaisia vastaan. Keskusta haluaa myös kääntää huomion pois siitä, että se on lähtenyt aisankannattajaksi punavihreään, ilmastokiimaiseen hallitukseen, joka ei lupaa mitään hyvää ainakaan yrittäjille tai maanviljelijöille.
Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni kertoi muutama päivä sitten tiedotteessaan, että perussuomalaiset vastustaisivat koko Suomen asuttuna pitämistä, koska suhtaudumme nihkeästi EU:n aluetukiin.
Kepu pettää aina, myös äänestäjänsä ja maaseudun. Suomi on EU:n nettomaksaja. Tämä tarkoittaa, että Suomi maksaa joka vuosi EU:n budjettiin satoja miljoonia euroja enemmän kuin saa EU:lta erilaisia tukia. Todellisuudessa Suomi ei siis saa Euroopan unionilta sentinpuolikasta. Saamme takaisin osan niistä rahoista, jotka olemme ensin maksaneet unionille.
Suomeksi: Suomi maksaa itse omat aluetukensa ja maataloustukensa, ja sen lisäksi Suomi maksaa muiden maiden aluetukia ja maataloustukia.
Britannia on EU:n toiseksi suurin nettomaksaja. Kun Britannia lähtee, rahoitusaukko voidaan paikata vain korottamalla jäljellejäävien jäsenmaiden maksuosuuksia. Yllätys yllätys, keskusta kannattaa EU:n budjetin paisuttamista, vaikka rahoittajien määrä pienenee. Arvaapa, kuka maksaa!
Maatalous- ja aluetuet ovat EU:n suurimpia yksittäisiä menoeriä. EU:n kuluja ei voida karsia, jos näihin menoihin ei kajota. Jos EU:n kuluja ei karsita, Suomen maksuosuus kasvaa. Suomen kaltaisten nettomaksajien kannalta paras ratkaisu on ottaa maataloustuet ja suurin osa aluetuista kokonaan pois unionilta ja takaisin kansalliseen päätösvaltaan.
Varapuheenjohtaja Kulmunin mukaan ”keskusta on ainoa puolue, jolla on tahtoa ja taitoa turvata harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja aluekehitysrahoituksen taso”. Käsi sydämellä, arvoisat itä- ja pohjoissuomalaiset: Meneekö teillä tällä hetkellä mielestänne hyvin? Keskusta on käyttänyt taitojaan pääministeripuolueena viimeiset neljä vuotta.
Euroopan parlamentissa keskusta kuuluu ALDE-nimiseen liberaaliryhmään. ALDE on kaikkein liittovaltiohenkisin ryhmä parlamentissa. Se kannattaa markkinaliberalismia ja maataloustukien lopettamista. Ääni keskustalle on ääni ALDElle.
Keskusta käy kamppailua olemassaolostaan. Keskusta ei ole maaseudun asialla eikä maanviljelijän asialla. Se on ainoastaan omalla valtapoliittisella asiallaan. Se esiintyy pelastajana, vaikka todellisuudessa keskusta on maaseudun autioittamisen ja kotimaisen maatalouden alasajon pääarkkitehti niin kotimaassa kuin Euroopassakin.
Sen sijaan perussuomalaiset ovat koko Suomen ja suomalaisen elintarviketuotannon asialla. Käy äänestämässä. Vaalipäivä on 26.5.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS:n maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Maatalous jätettiin taas yksin – maaseudun alasajo kiihtyy

Kulmunin laskusotkun selvittely etenee – TEM suosittelee jatkotoimenpiteitä Tekirin ja Jääskeläisen suhteen

PS-Naiset: Jopa keskustapuolue hylkäämässä maaseudun – ruoantuotanto ja huoltovarmuus kriisissä

Reijonen vaatii vastausta kirjalliseen kysymykseensä EU:n aluerahoista: Miksi ministeriö ei noudata lakia?
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää