SU
Halla-aho: olemassaolostaan kamppaileva kepu on maatalouden alasajon pääarkkitehti
Vuosisadan pahimmassa kannatuskriisissä tempoileva keskusta syyttää perussuomalaisia siitä, että nämä vastustaisivat koko maan asuttuna pitämistä. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) vastaa keskustan varapuheenjohtajan Katri Kulmunin väitteisiin videokolumnissaan.
Halla-aho ei syytöksiä niele. Hänen mukaansa keskusta käy kamppailua olemassaolostaan: “Keskusta ei ole maaseudun asialla eikä maanviljelijän asialla. Se on ainoastaan omalla valtapoliittisella asiallaan. Se esiintyy pelastajana, vaikka todellisuudessa keskusta on maaseudun autioittamisen ja kotimaisen maatalouden alasajon pääarkkitehti niin kotimaassa kuin Euroopassakin.”
Katso video:
Youtube, 4 min 35 sek.
Videon teksti kokonaisuudessaan:
“Arvoisa maaseudun asukas!
Keskustapuolue sai selkäsaunan taannoisissa eduskuntavaaleissa. Se yrittää nyt revanssia eurovaaleissa ja hyökkää siksi perussuomalaisia vastaan. Keskusta haluaa myös kääntää huomion pois siitä, että se on lähtenyt aisankannattajaksi punavihreään, ilmastokiimaiseen hallitukseen, joka ei lupaa mitään hyvää ainakaan yrittäjille tai maanviljelijöille.
Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni kertoi muutama päivä sitten tiedotteessaan, että perussuomalaiset vastustaisivat koko Suomen asuttuna pitämistä, koska suhtaudumme nihkeästi EU:n aluetukiin.
Kepu pettää aina, myös äänestäjänsä ja maaseudun. Suomi on EU:n nettomaksaja. Tämä tarkoittaa, että Suomi maksaa joka vuosi EU:n budjettiin satoja miljoonia euroja enemmän kuin saa EU:lta erilaisia tukia. Todellisuudessa Suomi ei siis saa Euroopan unionilta sentinpuolikasta. Saamme takaisin osan niistä rahoista, jotka olemme ensin maksaneet unionille.
Suomeksi: Suomi maksaa itse omat aluetukensa ja maataloustukensa, ja sen lisäksi Suomi maksaa muiden maiden aluetukia ja maataloustukia.
Britannia on EU:n toiseksi suurin nettomaksaja. Kun Britannia lähtee, rahoitusaukko voidaan paikata vain korottamalla jäljellejäävien jäsenmaiden maksuosuuksia. Yllätys yllätys, keskusta kannattaa EU:n budjetin paisuttamista, vaikka rahoittajien määrä pienenee. Arvaapa, kuka maksaa!
Maatalous- ja aluetuet ovat EU:n suurimpia yksittäisiä menoeriä. EU:n kuluja ei voida karsia, jos näihin menoihin ei kajota. Jos EU:n kuluja ei karsita, Suomen maksuosuus kasvaa. Suomen kaltaisten nettomaksajien kannalta paras ratkaisu on ottaa maataloustuet ja suurin osa aluetuista kokonaan pois unionilta ja takaisin kansalliseen päätösvaltaan.
Varapuheenjohtaja Kulmunin mukaan ”keskusta on ainoa puolue, jolla on tahtoa ja taitoa turvata harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja aluekehitysrahoituksen taso”. Käsi sydämellä, arvoisat itä- ja pohjoissuomalaiset: Meneekö teillä tällä hetkellä mielestänne hyvin? Keskusta on käyttänyt taitojaan pääministeripuolueena viimeiset neljä vuotta.
Euroopan parlamentissa keskusta kuuluu ALDE-nimiseen liberaaliryhmään. ALDE on kaikkein liittovaltiohenkisin ryhmä parlamentissa. Se kannattaa markkinaliberalismia ja maataloustukien lopettamista. Ääni keskustalle on ääni ALDElle.
Keskusta käy kamppailua olemassaolostaan. Keskusta ei ole maaseudun asialla eikä maanviljelijän asialla. Se on ainoastaan omalla valtapoliittisella asiallaan. Se esiintyy pelastajana, vaikka todellisuudessa keskusta on maaseudun autioittamisen ja kotimaisen maatalouden alasajon pääarkkitehti niin kotimaassa kuin Euroopassakin.
Sen sijaan perussuomalaiset ovat koko Suomen ja suomalaisen elintarviketuotannon asialla. Käy äänestämässä. Vaalipäivä on 26.5.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PS:n maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Maatalous jätettiin taas yksin – maaseudun alasajo kiihtyy
Kulmunin laskusotkun selvittely etenee – TEM suosittelee jatkotoimenpiteitä Tekirin ja Jääskeläisen suhteen
PS-Naiset: Jopa keskustapuolue hylkäämässä maaseudun – ruoantuotanto ja huoltovarmuus kriisissä
Reijonen vaatii vastausta kirjalliseen kysymykseensä EU:n aluerahoista: Miksi ministeriö ei noudata lakia?
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää