Suomessa on 500–700 kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen saanutta ihmistä, joille Suomi saattaa myöntää jatkuvan oleskeluluvan sillä perusteella, ettei maasta poistaminen kahden vuoden sisällä onnistu.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten maasta poistaminen ei onnistu, jos henkilö ei suostu vapaaehtoiseen paluuseen eikä vastaanottava maa suostu pakkopalautukseen.
– Turvapaikkamenettelyn tarkoituksena on tarjota suojelua niille, jotka täyttävät tietyt, kansallisessa lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa määritellyt kriteerit. Jos niin myönteisen kuin kielteisenkin päätöksen saanut henkilö voi niin halutessaan jäädä pysyvästi maahan, koko turvapaikkamenettely asettuu naurettavaan valoon, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho huomauttaa.
Integroituminen heikkoa
Suomen on Halla-ahon mielestä välttämätöntä pitää tiukkaa seulaa turvapaikanhakijoiden vastaanotossa.
– Suomessa on EU-tasolla poikkeuksellinen, ns. asumisperusteinen sosiaaliturva, mikä tarkoittaa että jokainen maassa laillisesti oleskeleva on oikeutettu samoihin julkisin varoin kustannettuihin tulonsiirtoihin kuin Suomen kansalainen, Halla-aho ihmettelee.
Halla-aho muistuttaa, että turvapaikanhakijoiden työllistymis- ja yleinen integroitumisennuste on myös yleisesti varsin heikko.
– Siksi olisi myös yleisellä tasolla syytä pohtia, onko perusteltua myöntää jatkuvia oleskelulupia humanitaarisin perustein. Lähtökohtana tulisi pitää sitä, että kun henkilöä uhkaava akuutti vaara väistyy, hän palaa kotiinsa.
Media herätti ministerin
Maahanmuutosta vastaava ministeri heräsi epäkohtaan vasta median nostettua sen esille.
– Seuraako ministeriö lainkaan oma-aloitteisesti, miten ulkomaalaislakia tulkitaan ja millaisia porsaanreikiä siitä löytyy? Sisäministeriö on lisäksi viivyttänyt jo noin vuoden päätöstä perheenyhdistämistä tiukentavasta lakimuutoksesta, mikä sekin antaa aiheen epäillä hallituksen todellista sitoutumista epäterveiden maahanmuuton vetovoimatekijöiden karsimiseen, Halla-aho kysyy.
Halla-aho jätti hallituksen vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Miten ja missä aikataulussa hallitus aikoo kehittää lainsäädäntöä siten, että kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen saanut henkilö voidaan poistaa maasta riippumatta hänen omasta tahdostaan; etteivät lähtömaan haluttomuus ottaa kansalaistaan vastaan tai poistamisen tiellä olevat teknisluontoiset esteet voi olla peruste jatkuvan oleskeluluvan myöntämiselle; ja että turvapaikkaa tai toissijaista suojelua hakevalle henkilölle voidaan myöntää oleskelulupa vain, jos hän täyttää turvapaikalle tai toissijaiselle suojelulle Suomen lainsäädännössä ja sitä ohjaavissa kansainvälisissä sopimuksissa asetetut kriteerit?
