Halla-aho: Merkittävä osa Suomessa syntyvistä lapsista syntyy maahanmuuttajille – “Tulevaisuudessa entistä pienempi joukko suomalaisia elättää entistä suurempaa joukkoa vapaamatkustajia”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ottaa kantaa syntyvyyden romahtamiseen, johon on herännyt mm. valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

– Huoltosuhteen kannalta tilanne on oikeastaan paljon pahempi kuin numerot äkkiseltään osoittavat. Viime vuonna syntyneistä 50 000 lapsesta merkittävä osa syntyi Suomessa jo asuville maahanmuuttajille, ja kokemusperäisesti tiettyjen vilkkaasti lisääntyvien maahanmuuttajaryhmien integraatio ei sanottavasti etene edes toisessa polvessa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että vallitseva yhteiskuntaideologia edistää vähemmistöryhmien eriytymistä ja kuplautumista assimiloitumisen sijaan, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.

– Itse syntyvyys on asia, josta on tavattoman vaikeaa puhua. Syntyvyys tietenkin nousee vain sillä, että ihmiset saavat enemmän lapsia. Tätä ei kuitenkaan saa sanoa, koska lapsettomat triggeröityvät ja kokevat tulevansa syyllistetyksi. Media pahentaa tilannetta, koska se ei halua edistää keskustelua vaan synnyttää kohuja. Kaikki sympatiani Antti Rinteelle, joka taannoin havaitsi tämän.

Sosiaalipolitiikalla autetaan lapsiperheitä

Halla-ahon mukaan “sallittu keino” syntyvyyden edistämiseksi tuntuu olevan sosiaalipolitiikka, kuten erilaiset perhe-etuudet.

– En kuitenkaan usko, että tällaisilla seikoilla on kovin suurta merkitystä, kun ihmiset päättävät lasten hankkimisesta tai hankkimatta jättämisestä. Sosiaalipolitiikalla voidaan helpottaa lapsiperheiden arkea, mutta sillä tuskin voidaan lisätä syntyvyyttä.

– Jos voitaisiin, syntyvyys olisi ollut 40-luvulla pientä ja 2010-luvulla suurta. Jos syntyvyys olisi etuuksista kiinni, länsimaissa lisäännyttäisiin villisti ja kehitysmaissa vähemmän.

Maahantulijoiden sosiaaliturva on pyhä lehmä

Toiseksi “sallituksi keinoksi” Halla-aho nimeää maahanmuuton.

– Koska maahanmuutto OECD-maiden ulkopuolelta kuitenkin on taakka julkiselle taloudelle, sen lisääminen tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa entistä pienempi joukko suomalaisia joutuu omien eläkeläistensä lisäksi elättämään entistä suurempaa joukkoa vapaamatkustajia. Ja samalla sietämään muita monikulttuurisen yhteiskunnan iloja.

– Koska tulijoiden sosiaaliturva on pyhä lehmä, yhtälö voidaan ratkaista vain kiristämällä työssäkäyvien verotusta ja tekemällä työn tekemisestä entistäkin kannattamattomampaa. Myös työssäkäyvien pienituloisten mahdollisuudet asua kaupungeissa vähenevät tuilla turvotettujen vuokrien takia, Halla-aho kirjoittaa.

Pitkittynyttä teinielämää ja syrjäytymistä

Halla-ahon mielestä keskeinen syy syntyvyyden romahtamiseen on muuttunut arvomaailma.

– Nuorekasta teinielämää arvostetaan, ja se jatkuu keski-ikään asti. Sekä työhön että vapaa-aikaan liittyvää virikettä ja tekemistä on niin paljon, että siinä ei lapsille ole tilaa. Tähän on tietysti vaikea vaikuttaa poliittisilla toimilla.

– Yksi tunnistettu ongelma on miesten ja poikien syrjäytyminen. Koulutuspolitiikka on tässä suhteessa pahasti epäonnistunut keskittyessään lähinnä tyttöjen ja naisten ongelmiin ja tasa-arvokysymyksiin. Kouluttamattoman ja työttömän (kantaväestöön kuuluvan) miehen on vaikea löytää kumppania, Halla-aho toteaa.

Kauhistelu ja pöyristyminen ei auta

Ratkaisua Halla-aho lähtisi hakemaan esimerkiksi lapsilisäjärjestelmän muuttamisesta kannustavammaksi.

– Positiivinen, ts. rahana maksettava, lapsilisä, yhdistettynä kotihoidontukeen, ei kannusta työssäkäyviä ihmisiä hankkimaan useampia lapsia. Lisäksi se kannustaa muutenkin syrjäytymisvaarassa olevia maahanmuuttajaäitejä a) hankkimaan paljon lapsia, b) pysyttelemään työelämän ulkopuolella, c) pitämään lapset poissa päivähoidosta, jossa nämä saisivat kontaktia ympäröivään yhteiskuntaan.

– Lapsilisä voitaisiin ainakin osittain muuttaa negatiiviseksi, esimerkiksi pudottamalla asteittain, lapsimäärän kasvaessa, vanhempien tuloveroprosenttia kohti nollaa. Syyllistämiskeskustelusta pitäisi päästä eteenpäin. Jos väestön vanheneminen ja syntyvyyden lasku ovat vakava yhteiskunnallinen ongelma, kuten se kaikkien mielestä on, siitä on myös voitava puhua sen sijaan että kauhistellaan ja pöyristytään, Halla-aho muistuttaa.