LEHTIKUVA
Halla-aho: Median harjoittama ”persuntorjunta” on vienyt huomiota pois asiakysymyksistä
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi, että perussuomalaisten vaalivoitot vuosina 2011 ja 2015 olivat medialle järkytys, jota ei vieläkään ole annettu anteeksi.
Puheenjohtajan kyselytunnilla Jussi Halla-aholta kyseltiin, millaisena hän näkee perussuomalaisten aseman mediassa.
Onko perussuomalaisilla olemassa mediassa lasikatto? Voidaanko asialle tehdä mitään?
– Kysymykseen on syytä vastata kieli keskellä suuta, koska perussuomalaisista pyritään luomaan mielikuvaa, että me ”itkemme julkisuudessa, että emme saa julkisuutta.” Viimeisen parin kuukauden aikana on kuitenkin voitu huomata, kuinka esimerkiksi tiedustelulakien ja sote-lakien eduskuntakäsittelyn yhteydessä perussuomalaiset on johdonmukaisesti sivuutettu valtamedian uutisoinnissa.
Mediapimento on ollut havaittavissa erityisesti tv-lähetyksissä, joissa käytännössä kaikki muut puolueet ovat päässeet esittämään kantojaan.
– Toimittajat ovat tietenkin eri mieltä. Heidän mukaansa kaikki valinnat tehdään journalistisin ja objektiivisin perustein. Näkisin kuitenkin itse, että olemme viime aikoina olleet paitsioasemassa. Se on tosin poliittisesti ymmärrettävää, koska tiedämme että perussuomalaisten näkemykset eivät nauti suurta suosiota toimittajien keskuudessa.
Median rappio liittyy konsensusperiaatteeseen
Halla-aho kirjoitti äskettäin Facebookissa, kuinka Suomen poliittinen journalismi on rappiossa.
– Rappio liittyy suomalaisen yhteiskunnan pitkään konsensusperinteeseen. Tällainen keskusta-oikeiston tai keskusta-vasemmiston yhteensulautuminen on tapahtunut pitkän kehityksen seurauksena Länsi-Euroopassa. Yhteiskunnallinen kehitys toisen maailmansodan jälkeen on ollut sellaista, että suuret ideologiset jakolinjat, jotka olivat vielä sata vuotta sitten todellisia, ovat vähitellen kadonneet.
– Toisaalta, vaikka esimerkiksi maahanmuuton ongelmat ovat olleet olemassa jo 1970-luvulta lähtien, kehitys on ollut ”sammakon keittämistä vedessä” eli hidasta, joten median on ollut mahdollista olla kiinnittämättä asiaan huomiota ja puuttumatta, kunnes tilanne pääsi kärjistymään siihen pisteeseen, mihin se kärjistyi viime vuosina.
Pahin hymistely jäänyt sentään pois
Suomalaista mediaa voidaan hyvin tarkastella juuri maahanmuuttoteeman kautta. Vielä 10-15 vuotta sitten mediassa ei pahemmin käyty läpi maahanmuuttoasioita. Tilanne on kuitenkin hieman muuttunut viime vuosina.
– Kun olemme seuranneet kehitystä, meiltä jää usein näkemättä tapahtuneet muutokset, koska muutoksen näkemiseen pitää saada ja tarvitaan aina perspektiiviä. Pitää siis tarkasti katsoa mitä nyt tapahtuu ja verrata siihen, mitä tapahtui 10-15 vuotta sitten. Sanoisin, että kyllä keskustelu mediassa on hieman muuttunut. Ollaan vähitellen päästy pois sellaisesta hymistelystä, jota viime vuosikymmenellä tai vielä 1990-luvulla harrastettiin.
Perussuomalaisten vaalivoitot järkyttivät
Halla-aho arvioi, että perussuomalaisten vaalivoitot vuosina 2011 ja 2015 olivat medialle järkytys, jota ei vieläkään ole annettu anteeksi. Tilanne on osittain vaikuttanut perussuomalaisista uutisointiin ja uutisoinnin määrään.
– Poliittinen journalismi on näiden vaalien jälkeen ollut ”persuntorjuntaa”, mikä on osaltaan vienyt huomiota pois substanssikysymyksistä.
– Ruotsin mediassa ilmapiiri maahanmuuttokysymyksissä on ollut pahempi. Ruotsissa kuitenkin tapahtui voimakas muutos mediassa vuonna 2015. Siellä puhutaan nyt asioista, joista ei olisi voinut kuvitellakaan puhuttavan vielä 4-5 vuotta sitten. Meillä ei ole vielä tapahtunut tällaista. Se johtunee siitä, että tilanne ei ole vielä ollut riittävän huono, että olisi ollut pakko alkaa puhumaan.
– Toisaalta, näiden ongelmien esiin nostaminen journalismissa voitaisiin tulkita jonkinlaiseksi perussuomalaisten esittämien näkemysten legitimoimiseksi, ja sitä ei missään nimessä haluta tehdä. Eli joku voisi sanoa, että perussuomalaiset pelkällä olemassaolollaan tekee maahanmuuttojournalismin vaikeaksi.
Katso koko video täältä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ville Tavio: Yle uutisoi Suomesta turvapaikkaa hakeneen miehen surmasta Irakissa tarkoitushakuisesti
Ronkainen: Terrorismin uhka todellinen median vähättelystä huolimatta – “Ylen toimittajan analyysi sai vereni kiehumaan”
Toimittajat ilman rajoja -järjestön pomo: “Liian monella toimittajalla akateeminen koulutus ja vasemmistoliberaali arvomaailma”
Voiko Yleen luottaa? Käyttää puolueellisia asiantuntijoita, salailee rahankäyttöään, saa usein moitteita Julkisen sanan neuvostolta
Kokoomustaustainen Karjalainen-lehti märisee: ”Persut ottivat somen ilmaherruuden”
Ilta-Sanomien Timo Haapalan vihjailuilla ei ole katetta – Halla-aho: Väitteet ovat surrealistisia, suoranaista valehtelua
MT: Keskustalaisen Ilkka-lehden ex-päätoimittaja ei edelleenkään pidä politiikkojen suoraa tukemista ongelmana, harmittelee median yksiäänisyyttä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää