Halla-aho: maahanmuuttajat pärjäävät sitä heikommin, mitä voimakkaampi oma identiteetti heillä on

Etnisen identiteetin ja työmarkkinoille integroitumisen välillä on korrelaatio. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat pärjäävät työmarkkinoilla sitä heikommin, mitä voimakkaampi ryhmäidentiteetti heillä on. Vastaavasti ne, joilla ei ole voimakasta etnistä identiteettiä, suoriutuvat työmarkkinoilla paremmin. Tämä kävi ilmi Bruegel-ajatuspajan tuoreesta julkaisusta “People on the move: Migration and mobility in the European Union”.

Ryhmäidentiteetillä viitataan siihen, missä määrin henkilö kiinnittyy kulttuuriinsa, uskontoonsa tai kotona puhuttavaan kieleen.

Julkaisun mukaan kotouttaminen on erityisen pahasti epäonnistunut Belgiassa, Alankomaissa ja Suomessa.

Suomi tekee kaiken väärin

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei ihmettele, miksi kotouttaminen on epäonnisunut Suomessa.

Suomalainen kotouttamispolitiikka on voimakkaan monikultturistista: maahanmuuttajan kulttuurisia, uskonnollisia ja kielellisiä ominaispiirteitä paitsi suvaitaan myös pyritään julkisin toimin korostamaan ja ylläpitämään. Tutkimuksen mukaanhan juuri tällainen politiikka johtaa heikkoon integroitumiseen työmarkkinoille.

– Kotikielen opetuksen, työvaatteita koskevien uskonnollisten erivapauksien, suurmoskeijan ja muun sellaisen kerrotaan julkisissa puheenvuoroissa edistävän kotoutumista. Todellisuudessa vaikutus on päinvastainen, Halla-aho kommentoi Bruegelin tutkimusta Facebookissa.

Jos kotoutumisella tarkoitetaan tukiriippuvuuden vähenemistä ja omavaraisuuden lisääntymistä, muslimit kotoutuvat heikommin kuin muut ryhmät ja ahdasmielistä islamin tulkintaa edustavat kaikkein heikoimmin, Halla-aho väittää.

Näillä mittareilla Suomi on yksi Euroopan huonoimmista kotouttajista.

– Ikävä kyllä kotoutumisen onnistumista ei Suomessa mitata tuloksilla vaan kotouttamiseen käytetyllä rahalla. Siksi hyysäyskotouttaminen jatkuu, vaikka se tosiasiassa heikentää maahanmuuttajien mahdollisuuksia onnistua työmarkkinoilla, Halla-aho sanoo.