Jussi Halla-aho vasemmalla. IS-toimittaja Timo Haapala oikealla.
Halla-aho: Kriisi Ukrainassa edennyt samaan tapaan kuin 1930-luvun lopulla – ”Ylivoimainen hyökkääjä perustelee hyökkäyssotaa itsepuolustuksella”
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että Venäjän lähdettyä toteuttamaan sotapolitiikkaansa Ukrainassa Suomen ja Venäjän suhteet eivät enää palaa ennalleen. “Suomi ei voi suhtautua entiseen tapaan naapuriinsa, joka on sellainen kuin Venäjä tällä hetkellä on osoittanut olevansa”, Halla-aho sanoi tänään Ilta-Sanomien Haapala-tv:ssä.
Venäjän joukkojen tunkeutuminen Ukrainaan alkoi tänään. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho kuvaa omaa tunnelmaansa synkäksi. Halla-aho ei kuitenkaan varsinaisesti yllättynyt tilanteen kehittymisestä.
– Irvokasta tässä on se, että Venäjän toiminta ja hyökkäystä edeltänyt diplomaattinen teatteri tuo mieleen Hitlerin hyökkäyksen Puolaan syksyllä 1939 ja sitä edeltäneen retoriikan. Ylivoimainen hyökkääjä siis perustelee hyökkäyssotaa itsepuolustuksella, Halla-aho sanoi tänään Ilta-Sanomien Haapala-tv:ssä.
Tämänpäiväisessä puheenvuorossaan eduskunnan kyselytunnilla Halla-aho kuvasi Venäjän hallinnon toimivan rikollisesti, niin moraalisesti kuin myös kansainvälisen lain silmissä. Halla-aho avaa lausuntoaan.
– Minun on vaikea keksiä näkökulmaa, jossa Venäjän hallintoa ei voitaisi katsoa rikolliseksi, sillä kansainvälinen laki katsoo hyökkäyssodan rikokseksi rauhaa vastaan. Tämä oli myös syytekohta ja tuomion peruste muun muassa Nürnbergin oikeudenkäynnissä ja Tokion oikeudenkäynnissä sodan jälkeen.
Halla-aho kuitenkin katsoo, että ukrainalaisten maanpuolustustahto on tänä päivänä oleellisesti parempi kuin vielä vuonna 2014.
– Olennaista on, että ovatko valtiojohto ja sotilasjohto organisoineet puolustuksen niin, että se ei ole lamautunut Venäjän ensi-iskuista. Jos Ukrainalla on aito mahdollisuus puolustautua, olen varma, että Ukraina myös puolustaa itseään.
Myöntyväisyydellä saadaan vain pahaa aikaan
Laajan kielitaidon hallitseva sekä myös Ukrainan historiaa ja kulttuuria tunteva Halla-aho aloitti tänään eduskuntapuheenvuoronsa toivottamalla ukrainan kielellä voimaa Ukrainan kansalle tänä kauheana päivänä.
Halla-aho katsoo, että Ukrainan kriisi on muiltakin osin edennyt samaan tapaan kuin 1930-luvun lopulla.
– Toivon, että nyt ymmärrettäisiin, että myöntyväisyydellä saadaan lopulta vain enemmän pahaa aikaiseksi. Samaan aikaan muu maailma, EU, Nato ja Yhdysvallat ovat kuitenkin haluttomia ryhtymään kovin radikaaleihin toimenpiteisiin. Selvää toki on, että kun vastassa on Venäjän kaltainen pidäkkeetön ydinasevalta, niin sotilaalliset toimet Putinin pysäyttämiseksi voitaneen sulkea pois laskuista.
Pakotepolitiikalta Venäjää kohtaan Halla-aho ei ihmeitä odota.
– On tehty jotain, mutta ei kuitenkaan ole isketty Venäjän energiateollisuuteen katkaisemalla raaka-aineiden kuljetuksia. Syy on selvä, eli pakotteet sattuisivat myös meihin. Pelkään kuitenkin sitä, että mitä pidemmälle toimia lykätään, sitä tuskallisempia seuraukset meille kaikille ovat.
Halla-aho katsoo, että pakotteilla on muutenkin vaikea vaikuttaa Venäjän toimintaan.
– Venäläisten kyky sietää epämukavuutta on suurempi verrattuna länsimaisiin ihmisiin niin kauan kuin he (venäläiset) kokevat, että he kärsivät hyväksyttävän tavoitteen vuoksi.
Mitkä ovat Venäjän tavoitteet?
Suuri kysymys on, mitkä ovat Venäjän tavoitteet. Vladimir Putinin ajatukset ovat edelleen arvoitus, sillä ulostulojensa perusteella Putin näyttäisi toimivan lähes irrationaalisesti. Ei ole selvää, riittääkö Putinille Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueiden haltuun ottaminen vai tavoitteleeko Putin koko Ukrainaa.
Halla-aho uskoo, että jopa Venäjällä ymmärretään, että Ukrainan läntisten osien hallussapito olisi Venäjälle itselleenkin painajainen.
– Uskoisin, että Venäjän tavoitteet ovat rajoitetumpia, mutta vaikea sanoa. Yleensä Venäjän kanssa on syytä vain katsoa, mitä se tekee, eikä niinkään kuunnella, mitä Venäjä sanoo.
Epäselvää myös on, missä määrin Putinin on otettava huomioon Venäjän kansan reaktio omaa hallintoaan kohtaan.
Halla-aho uskoo, että venäläisten iäkkäämmällä kansanosalla on enemmän ymmärrystä Putinin sotapolitiikalle, koska moni vanhemmasta sukupolvesta kokee Ukrainan olemassaolon ongelmalliseksi.
– Toivon mukaan nuorempien sukupolvien ajattelussa olisi tapahtunut muutos, ja he olisivat pystyneet irtautumaan tällaisesta ajattelumallista.
Putin voi käyttää uudelleen samoja tekosyitä hyökkäykselle
Halla-aho katsoo, että Venäjän kehitys on viimeisten 20 vuoden aikana mennyt koko ajan huonompaan suuntaan. Halla-aho arvioi, että Suomen ja Venäjän suhteet eivät tästä enää palaa ennalleen.
– Suomi ei voi suhtautua entiseen tapaan naapuriin, joka on sellainen kuin Venäjä tällä hetkellä on osoittanut olevansa. Venäjällä voi olla naapurimaidensa suhteen suunnitelmia, jotka eivät riipu siitä, mitä ratkaisuja naapurissa tehdään.
Halla-aho pohtii Putinin esittämiä tekosyitä hyökkäykselle Ukrainaan ja huomauttaa, että samoja verukkeita voisi käyttää myöhemminkin.
– Putin on perustellut invaasiota muun muassa sillä, että Ukraina saattaa tulla Naton jäseneksi, jolloin sinne sijoitettaisiin Naton aseistusta. Sama argumentti pätee myös Suomeen, koska on aina se vaara, että Suomi liittyy Natoon, jolloin Venäjän näkemyksen mukaan tänne voitaisiin sijoittaa Naton joukkoja ja tekniikkaa, jolloin Suomi uhkaisi Pietarin turvallisuutta.
Halla-aho muistuttaa, että Venäjän ajatteluun on pitkään kuulunut puskurivyöhykkeiden ylläpitäminen.
– Venäjä pyrkii rakentamaan ympärilleen kerroksittain puskureita suojaamaan Venäjän aluetta. Tässä katsannossa Ukraina on osa sitä.
Katso Ilta-Sanomien Haapala-TV:n lähetys täältä >
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Luhansk Donetsk energiateollisuus pakotepolitiikka ydinasevallat myöntyväisyyspolitiikka Tokion oikeudenkäynti Nürnbergin oikeudenkäynti Haapala-tv Suomen ja Venäjän suhteet sotapolitiikka hyökkäyssota maanpuolustustahto Venäjä-pakotteet Ukrainan kriisi Euroopan unioni kyselytunti Vladimir Putin Puola Ukraina Yhdysvallat Venäjä nato Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Jari Koskela toivoo Suomen lähettävän apua Ukrainaan: Suomi voisi lähettää Ukrainaan happigeneraattoreita
Ex-pääministeri Paavo Lipponen ja demarien puoluesihteeri konsultoivat Venäjän kaasuputkihankkeita – palkkioksi satoja tuhansia euroja
Halla-aho toivotti voimaa Ukrainan kansalle: Venäjän hallinto on rikollinen niin moraalisesti kuin myös kansainvälisen lain silmissä
Ranne: Suomen on suojeltava kansalaisiaan, yrityksiään ja talouttaan Ukrainan kriisin seurauksilta – “Kaupalliset keskinäisriippuvuudet Venäjän kanssa eivät meitä suojele syntyneessä tilanteessa”
Minna Reijonen: Väestönsuojien tilanne on kartoitettava Ukrainan tilanteen johdosta
Naamiot on riisuttu: Sota Ukrainassa tietää loppua arvoliberaalille politiikalle
Antikainen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sodan jälleen Eurooppaan – muuttunut turvallisuustilanne edellyttää Pohjois-Karjalan prikaatin perustamista uudelleen
Venäjän vastareaktio voi aiheuttaa ketjureaktion, joka lamauttaa Itä-Suomen liikenteen – Laaksolla valmis ratkaisu Venäjän pakotteista seuraavaan liikennekaaokseen: “Väylät uudistettava pikimmiten”
Pelaako Putin “hullu johtaja” -korttia uhkaillessaan ydinaseilla?
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää