

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Arkistokuvaa. / Lehtikuva
Halla-aho kolumnissaan: Vapaa liikkuminen on kannatettava tavoite mutta se ei saa olla pakkomielle, jonka takia pitäisi sietää mitä hyvänsä
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoittaa Perussuomalainen-lehden kolumnissaan vapaasta liikkuvuudesta.
Schengen-aluetta ja ihmisten vapaata liikkumista sen sisällä pidetään usein yhtenä eurooppalaisen integraation kruununjalokivistä. Avoimet rajat ilman passi- ja tullitarkastuksia ja jonoja paitsi helpottavat matkailua myös hyödyttävät raja-alueiden taloutta. Kirjoitan tätä kolumnia työhuoneessani Ranskan Strasbourgissa. Reinin toisella rannalla on saksalaiskaupunki Kehl. Ihmiset kulkevat rajan yli töihin, kouluun ja ostoksille autolla, ratikalla, pyörällä ja kävellen. Tornio ja Haaparanta muodostavat hyvin samanlaisen, syvästi integroidun alueen, jossa rajan ylittämisen huomaa lähinnä katukylttien kielen vaihtumisesta.
Schengen-järjestelmä perustuu luottamukseen. Koska jäsenmaat eivät voi valvoa sisärajojaan, niiden on voitava luottaa siihen, että EU:n ulkorajavaltiot, kuten Suomi ja Kreikka, valvovat yhteistä ulkorajaa. Tämä luottamus on kärsinyt pahasti vuonna 2015 kärjistyneen siirtolaiskriisin tuloksena. Italia ja Kreikka eivät pysäyttäneet alueelleen tulvineita laittomia siirtolaisia, vaan päästivät nämä jatkamaan matkaansa kohti Pohjois-Euroopan houkuttelevampia kohdemaita. Suomeen heitä tuli yli 30 000.
Schengen-säännöt mahdollistavat sisärajavalvonnan tilapäisen palauttamisen määräajaksi erityisten olosuhteiden vuoksi. Syksystä 2015 alkaen jäsenmaat ovatkin käyttäneet tätä mahdollisuutta yli 50 kertaa. Suomen hallituksella ei ollut poliittista uskallusta sulkea Ruotsin-vastaista maarajaa, mutta meitä ovat viimeisten kahden vuoden ajan jossain määrin suojelleet muiden maiden, kuten Tanskan, Itävallan ja Unkarin, rohkeammat otteet.
Rajavalvonnan palauttamista Tornionjoelle on vastustettu mm. kustannussyistä. Tämä on huono veruke toimettomuudelle, sillä kyse on käytännössä muutaman sillan valvomisesta. Eivät tulijat lähde pikkukengät jalassa ja iPhonet kädessä uimaan joen yli erämaassa. Lisäksi on muistettava, että nuorten miesten kuukausia ja jopa vuosia jatkuva majoittaminen, ruokkiminen, kouluttaminen, lääkitseminen ja viihdyttäminen se vasta maltaita on maksanutkin. Kaikki suomalaiset maksavat laskua lompakollaan, moni on valitettavasti joutunut maksamaan myös terveydellään tai jopa hengellään.
Komissiossa, Euroopan parlamentissa ja muissa federalistisissa piireissä sisärajavalvonnan palauttaminen on koettu imagotappioksi, ja sen lopettamista mahdollisimman pian on vaadittu äänekkäästi. Ratkaisut on kuitenkin tehtävä realistiselta pohjalta eikä imagosyistä. Laiton siirtolaisuus on taloudellinen ja sosiaalinen ongelma mutta myös turvallisuuskysymys. Turvapaikkaturistit ja jihadistit on pystyttävä pysäyttämään ja käännyttämään ulkorajoilla, jos sisä- rajat halutaan pitää avoimena.
Jos sekä ulko- että sisärajat vuotavat kuin seula, tuloksena on kontrollin ja valvonnan lisääntyminen jäsenmaiden sisällä. Tämä tarkoittaa betoniporsaita julkisille paikoille ja lisääntyviä kyttäys- ja kieltovaltuuksia viranomaisille. Sanalla sanoen toimenpiteitä, jotka rajoittavat tavallisten ihmisten vapauksia ja yksityisyyttä. On paljon halvempaa ja tehokkaampaa valvoa rajan yli kulkevia ihmisiä kuin rajojen sisällä olevia ihmisiä.
Vapaa liikkuminen on kaunis ajatus ja kannatettava tavoite. Se ei kuitenkaan saa olla pakkomielle tai itseisarvo, jonka takia pitäisi sietää mitä hyvänsä. On pidettävä kirkkaana mielessä, että vapaan liikkumisen oli alun perin tarkoitus hyödyttää jäsenmaiden kansalaisia ja niissä laillisesti oleskelevia. Sen ei ollut tarkoitus tehdä elämää helpoksi laittomille siirtolaisille, rajat ylittävälle rikollisuudelle tai terroristeille.
JUSSI HALLA-AHO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tanskan demarit: Turvapaikanhakijat leirille Afrikkaan

Tavio: Matkustajalaivoille lentokenttätason turvatarkastukset – “Riskitekijät havaittava jo satamassa”

Halla-aholta kysyttiin, kuka ylipäätään voi olla suomalainen – näin hän vastasi
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää