Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Arkistokuvaa. / Lehtikuva
Halla-aho kolumnissaan: Vapaa liikkuminen on kannatettava tavoite mutta se ei saa olla pakkomielle, jonka takia pitäisi sietää mitä hyvänsä
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoittaa Perussuomalainen-lehden kolumnissaan vapaasta liikkuvuudesta.
Schengen-aluetta ja ihmisten vapaata liikkumista sen sisällä pidetään usein yhtenä eurooppalaisen integraation kruununjalokivistä. Avoimet rajat ilman passi- ja tullitarkastuksia ja jonoja paitsi helpottavat matkailua myös hyödyttävät raja-alueiden taloutta. Kirjoitan tätä kolumnia työhuoneessani Ranskan Strasbourgissa. Reinin toisella rannalla on saksalaiskaupunki Kehl. Ihmiset kulkevat rajan yli töihin, kouluun ja ostoksille autolla, ratikalla, pyörällä ja kävellen. Tornio ja Haaparanta muodostavat hyvin samanlaisen, syvästi integroidun alueen, jossa rajan ylittämisen huomaa lähinnä katukylttien kielen vaihtumisesta.
Schengen-järjestelmä perustuu luottamukseen. Koska jäsenmaat eivät voi valvoa sisärajojaan, niiden on voitava luottaa siihen, että EU:n ulkorajavaltiot, kuten Suomi ja Kreikka, valvovat yhteistä ulkorajaa. Tämä luottamus on kärsinyt pahasti vuonna 2015 kärjistyneen siirtolaiskriisin tuloksena. Italia ja Kreikka eivät pysäyttäneet alueelleen tulvineita laittomia siirtolaisia, vaan päästivät nämä jatkamaan matkaansa kohti Pohjois-Euroopan houkuttelevampia kohdemaita. Suomeen heitä tuli yli 30 000.
Schengen-säännöt mahdollistavat sisärajavalvonnan tilapäisen palauttamisen määräajaksi erityisten olosuhteiden vuoksi. Syksystä 2015 alkaen jäsenmaat ovatkin käyttäneet tätä mahdollisuutta yli 50 kertaa. Suomen hallituksella ei ollut poliittista uskallusta sulkea Ruotsin-vastaista maarajaa, mutta meitä ovat viimeisten kahden vuoden ajan jossain määrin suojelleet muiden maiden, kuten Tanskan, Itävallan ja Unkarin, rohkeammat otteet.
Rajavalvonnan palauttamista Tornionjoelle on vastustettu mm. kustannussyistä. Tämä on huono veruke toimettomuudelle, sillä kyse on käytännössä muutaman sillan valvomisesta. Eivät tulijat lähde pikkukengät jalassa ja iPhonet kädessä uimaan joen yli erämaassa. Lisäksi on muistettava, että nuorten miesten kuukausia ja jopa vuosia jatkuva majoittaminen, ruokkiminen, kouluttaminen, lääkitseminen ja viihdyttäminen se vasta maltaita on maksanutkin. Kaikki suomalaiset maksavat laskua lompakollaan, moni on valitettavasti joutunut maksamaan myös terveydellään tai jopa hengellään.
Komissiossa, Euroopan parlamentissa ja muissa federalistisissa piireissä sisärajavalvonnan palauttaminen on koettu imagotappioksi, ja sen lopettamista mahdollisimman pian on vaadittu äänekkäästi. Ratkaisut on kuitenkin tehtävä realistiselta pohjalta eikä imagosyistä. Laiton siirtolaisuus on taloudellinen ja sosiaalinen ongelma mutta myös turvallisuuskysymys. Turvapaikkaturistit ja jihadistit on pystyttävä pysäyttämään ja käännyttämään ulkorajoilla, jos sisä- rajat halutaan pitää avoimena.
Jos sekä ulko- että sisärajat vuotavat kuin seula, tuloksena on kontrollin ja valvonnan lisääntyminen jäsenmaiden sisällä. Tämä tarkoittaa betoniporsaita julkisille paikoille ja lisääntyviä kyttäys- ja kieltovaltuuksia viranomaisille. Sanalla sanoen toimenpiteitä, jotka rajoittavat tavallisten ihmisten vapauksia ja yksityisyyttä. On paljon halvempaa ja tehokkaampaa valvoa rajan yli kulkevia ihmisiä kuin rajojen sisällä olevia ihmisiä.
Vapaa liikkuminen on kaunis ajatus ja kannatettava tavoite. Se ei kuitenkaan saa olla pakkomielle tai itseisarvo, jonka takia pitäisi sietää mitä hyvänsä. On pidettävä kirkkaana mielessä, että vapaan liikkumisen oli alun perin tarkoitus hyödyttää jäsenmaiden kansalaisia ja niissä laillisesti oleskelevia. Sen ei ollut tarkoitus tehdä elämää helpoksi laittomille siirtolaisille, rajat ylittävälle rikollisuudelle tai terroristeille.
JUSSI HALLA-AHO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tanskan demarit: Turvapaikanhakijat leirille Afrikkaan
Tavio: Matkustajalaivoille lentokenttätason turvatarkastukset – “Riskitekijät havaittava jo satamassa”
Halla-aholta kysyttiin, kuka ylipäätään voi olla suomalainen – näin hän vastasi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää