Halla-aho: Kivihiilen ja turpeen käyttökielto tulee kalliiksi sekä lisää päästöjä – “Keskustan etupiiri rahastamassa”

Keskusta on vaatimassa kivihiilen ja turpeen käyttökieltoa ilmastopoliittisiin tavoitteisiin vedoten. Tosiasiassa keskustan tavoitteena on varmistaa lähipiirinsä mahdollisuudet rahastaa tuulivoiman ja puuhakkeen tuotantotuilla. Kyse on vuositasolla usean sadan miljoonan euron tulonsiirrosta veronmaksajilta keskustan etupiirille, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho.

– Hyväuskoiset demarit ja muu vihervasemmisto antavat täyden tukensa kepulaiselle energiatuotantomme ”viherryttämiselle”. Lystin kustantavat veronmaksajat tuotantotukien muodossa sekä taajamien kotitaloudet sähkön ja kaukolämmön kustannuksien nousuna.

Suomessa pienet päästöt muihin verrattuna

Halla-aho sanoo, ettei Suomella ole varaa luopua kivihiilen eikä turpeen käytöstä, eikä siihen ole ilmastopoliittista tarvetta. Suomessa kivihiilen osuus sähköntuotannosta on 6,7 %. Nekin laitokset ovat sekä sähkön että lämmön yhteistuotantolaitoksia. Suomalaisten sähkö- ja lämpölaitosten ominaispäästöt ovat vain 220 g CO2/kWh.

– Suhteessa tuotettuihin kilowattitunteihin Puolan sähköntuotanto tuottaa kolme kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä. Saksassa 46 % ja tuulivoimamaa Tanskassa 48 % sähköstä tuotetaan kivihiilellä. Nekään eivät ole luopumassa kivihiilestä, koska haluavat turvata teollisuutensa kilpailukyvyn.

– Turvetuotannon merkitys paikallisena työllistäjänä korostuu syrjäseuduilla. Monet nuoret löytävät kesätyöpaikan tuotannon liepeiltä. Kotimainen turve vahvistaa kauppatasettamme – Suomi tuo 2/3 energiasta. Biomassasta, kuten puusta, saadaan 6–8 % enemmän tehoa yhteiskäytössä turpeen kanssa. Puun ja turpeen yhteiskäyttö pitää lisäksi kattilat puhtaina, lyhentää huoltokatkoja ja parantaa laitteiston kestävyyttä sekä vähentää ympäristölle haitallisia pienhiukkaspäästöjä, Halla-aho muistuttaa.

Teollisuus karkaamassa saastuttavampiin maihin

Halla-ahon mielestä Pariisin päästötavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa ainoastaan muuttamalla EU:n sisäinen taakanjako oikeudenmukaiseksi.

– Puolan ja muiden eniten saastuttavien maiden on kannettava vastuunsa. Tarvittaessa ne on pakotettava siihen korvamerkkaamalla osa EU:n rakennerahaston tukimiljardeista päästötavoitteiden toteuttamiseen.

– Taakan uusjaolla Suomen päästötavoitteet voidaan puolittaa ja säilyttää teollisuustyöpaikat Suomessa. Muutoin teollisuutemme karkaa maihin, joissa sama määrä tuotantoa saastuttaa enemmän ja EU:n kokonaispäästöt nurinkurisen taakanjaon myötä lisääntyvät, Halla-aho varoittaa.