

Kehitysyhteistyöhön pitäisi yhdistää myös Suomen omat intressit. Suomi voisi auttaa esimerkiksi Somaliaa vaikka julkisen sektorin ja infrastruktuurin rakentamisessa. Kuva Mokadishun Lido Beachilta. / LEHTIKUVA
Halla-aho: Kehitysavun nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tarkoittaisi joka vuosi 600 miljoonan euron lisäkuluja valtiolle – mistä rahat otetaan?
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tiistaina Paasikivi-Seura ry:n kokouksessa, että perussuomalaiset suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti kehitysyhteistyöhön, kunhan se palvelee myös Suomen intressejä. – Kehitysyhteistyössä ei usein edes esitetä kysymystä, mistä se raha otetaan. Olisi siksi rehellisempää ja reilumpaa puhua euromääristä, joita liikutellaan.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aholta kysyttiin Paasikivi-Seuran kokouksessa perussuomalaisten suhtautumisesta kehitysyhteistyöhön. Antti Rinteen hallituksen tavoitteena on nostaa kehitysapurahoja jopa 0,7 prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta, joka lisäisi veronmaksajien taakkaa.
Ihmisillä hatara käsitys todellisista summista
Halla-aho sanoi, että hän puhuisi tässä tapauksessa mieluummin euroista.
– Monilla ihmisillä on asiasta hatara käsitys, sillä moni ajattelee että kehitysapurahojen tavoitemäärä viittaa siihen määrään rahaa, joka meillä on kassassa, joten 0,7 prosenttia kuulostaa vähäiseltä summalta omaisuudelta antaa hyviin tarkoituksiin.
– Kehitysyhteistyön määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tarkoittaisi joka vuosi 600 miljoonan euron lisäystä valtion kuluihin. Tätä summaa pidettäisiin aika suurena, jos puhuttaisiin melkein mistä tahansa muusta, kuten vanhusten hoivapalveluista tai tieverkon ylläpidosta. Kehitysyhteistyössä ei usein edes esitetä kysymystä, mistä se raha otetaan. Olisi siksi rehellisempää ja reilumpaa puhua euromääristä, joita tässä liikutellaan.
Kummivaltiopolitiikka palvelisi paremmin
Halla-aho totesi, että Suomen kannattaisi pyrkiä kahdenvälisiin kehitysyhteistyösuhteisiin.
– Kyse olisi eräänlaisesta kummivaltiopolitiikasta, jossa pyrittäisiin edistämään paikallista taloudellista toimeliaisuutta, ja sitten investoinnit sidottaisiin siihen, että kyseinen maa ottaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet kansalaisensa suuremmitta mukinoitta takaisin.
Halla-ahon mukaan Somalia olisi erinomainen yhteistyökumppani.
– Suomella olisi Somalialle paljon annettavaa. Ei pelkästään rahallisesti vaan myös esimerkiksi julkisen sektorin ja infrastruktuurin rakentamisessa, hyvän hallinnon viemisessä ja niin edelleen. Mielestäni on silti perusteltua että kehitysyhteistyöhön yhdistettäisiin myös Suomen omat intressit. Meillä on Suomessa suuri somalien diaspora, jonka kotoutuminen on ollut onnetonta, kuten tiedämme.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kummivaltio valtion menot veronmaksajat Tieverkko Suomi vanhustenhoito Somalia perussuomalaiset Jussi Halla-aho kehitysapu budjetti
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Meillä on moraalinen velvollisuus suomalaisia kohtaan – ”Voitte jatkossakin kutsua sitä vääristyneeksi ihmiskuvaksi”

Rantanen: Duunarin pussista on hyvä ottaa tuloveroa, bensaveroa, terveysveroa ja tietulleja – ”Afrikka on hallitusohjelman ainoa voittaja”

Tynkkynen: Rinne otti kehitysapupolitiikan painopisteeksi kokonaisen mantereen – “Voi kun tämä olisi vitsi”

SDP:n Tuppurainen esitti pakolaiskiintiön kymmenkertaistamista – pelkästään yhden vuoden tulijoista kertyisi 10 miljardin euron lasku!

Tutkimus: Suomeen muuttava somali tai irakilainen käy kalliiksi veronmaksajalle – jopa miljoona euroa per maahanmuuttaja

Jussi Halla-aho ihmettelee, miksi demokraattisten vaalien tuloksia useissa Euroopan maissa pidetään ongelmana: ”Ikään kuin demokratia uhkaisi demokratiaa”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää