Gallup-trendit – perussuomalaisten ja vihreiden kasvu muiden kustannuksella – kertovat poliittisen kentän kaksinapaistumisesta, Jussi Halla-aho analysoi Facebook-seinällään. Suomen Uutiset kertoi tuoreesta puoluekannatusmittauksesta, jonka mukaan perussuomalaiset ja vihreät ovat kasvussa ja muut suuret puolueet yhä laskusuhdanteessa.
Vaikka vihreät ovat vielä kokoomuksen ja demareiden takana, he ovat trendsettereitä ja todellisia tahtipuikon heiluttajia niin hallituksessa kuin liberaalissa kentässä muutenkin, Halla-aho väittää.
– Vihreiden imago on liian radikaali ja hörhö monille äänestäjille, minkä vuoksi nämä mieluummin (toistaiseksi) äänestävät kokoomusta, demareita tai kepua, mutta koska kyseiset puolueet pyrkivät kaikessa jäljittelemään vihreitä ja komppaavat näiden ideoita, vihreät ovat paljon kokoaan suurempi vaikuttaja.
Suomen Uutiset kirjoitti kaksi vuotta sitten kokoomuksen aatteellisesta ajelehtimisesta vihervasemmalle. Kokoomuslähteet kertoivat, että vihreys koettiin 2000-luvun alussa nousevana megatrendinä, jossa kokoomuksen tulee olla mukana.
Jäljittely ja kevytversion tarjoaminen ei yleensä politiikassa toimi kovin hyvin, Halla-aho toteaa. Ilmiö tunnetaan politiikan tutkimuksessa nimellä issue ownership.
– Myötäilemällä vihreitä muut puolueet tunnustavat vihreiden agendan oikeaksi mutta ajavat sitä kömpelömmin kuin vihreät. Tämän vuoksi ne menettävät kannatustaan sekä vihreille että toisesta laidasta perussuomalaisille.
Halla-ahon mukaan perussuomalaiset ovat ainoa vastavoima liberaalille ryväkselle, jossa vihreillä on suvereeni aloite ja yliote.
– Kaikki muut puolueet ajavat vihreiden juttuja: haittamaahanmuuttoa, islamisaatiota, kansallisvaltion alasajoa, radikaalia feminismiä, sensuuria ja mielipidevainoa sekä muuta turmiota.
Halla-aho epäilee, että vihreiden nousu kepun ja kohta demareidenkin ohi muuttaa henkisiä asetelmia hallituksen sisällä.
– Paniikkireaktiot varsinkin kepun suunnalta ovat todennäköisiä, jos (kun) trendi jatkuu.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
