Tuumaustunnilla: Saatavuusharkinnan poistolla olisi karut seuraukset duunarille – aihetta kommentoimassa Halla-aho, Salminen ja Purra
25.10.2018 |13:40
Yle Areena
Halla-aho ei kannata halpatyövoiman tuontia kehitysmaista – ei ole veronmaksajan kannalta kustannusneutraalia
23.05.2018 |10:35
Jos me emme pysty houkuttelemaan osaavaa työvoimaa edes muualta Euroopasta, niin on melko naiivia kuvitella, että muualta maailmasta vyöryisi tänne osaavaa työvoimaa eikä halpatyövoimaa polkemaan palkkoja, Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo. Halla-aho keskusteli työvoiman saatavuusharkinnasta maahanmuutosta vastaavan kokoomuksen sisäministeri Kai Mykkäsen kanssa Ylen A-studiossa.
Jussi Halla-aho haluaisi ennemminkin kiristää kuin luopua Euroopan talousalueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta.
– Ei ole ihme, että saatavuusharkinnan kaltaisista mekanismeista pidetään muissa maissa kiinni ja että Ruotsikin aikoo palauttaa sen. Tyypillistä, että kokoomuksella on vimma toistaa kaikki Ruotsin tekemät virheet.
Sisäministeri Mykkänen katsoo, että saatavuusharkinta poikkeuksineen tekee järjestelmästämme hitaan, byrokratialtaan raskaan ja ulkomaisen osaajan kannalta vähemmän houkuttelevan.
– Jos Ruotsi on tässä meitä helpompi ja houkuttelevampi, kasvuyritysten toimintoja on melko helppo siirtää Tukholmaan, Mykkänen totesi jo ennen lähetystä Facebook-seinällään.
– Tuo on taas fantasiointia siitä, mitä ehkä mahdollisesti VOISI tapahtua, Halla-aho kuittasi Facebook-kommentissaan.
Työperäinen maahanmuuttokin on osin sosiaaliturvaperäistä
– Tosiasia kuitenkin on, että saatavuusharkinnalla pyritään suojaamaan työmarkkinoita kouluttamattoman halpatyövoiman vyöryltä, joka käy kalliiksi myös veronmaksajille, koska näiden ihmisten toimeentulo on osin ulkoistettu työnantajalta sosiaalitoimelle.
Kun puhutaan ulkomaisesta työvoimasta ja varsinkin saatavuusharkinnasta, puhutaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolisesta, useimmissa tapauksissa kolmannesta maailmasta tulevista ihmisistä.
– Meillä on tällä hetkellä jo 500 miljoonan ihmisen rajattomat työmarkkinat EU:ssa, jonka osa Suomi on. Jos me emme pysty houkuttelemaan osaavaa työvoimaa edes muualta Euroopasta, niin on melko naiivia kuvitella, että ovien avaaminen johtaisi siihen, että muualta maailmasta vyöryisi tänne osaavaa työvoimaa – eikä halpatyövoimaa polkemaan palkkoja ja aiheuttamaan sitten muita maahanmuuton negatiivisia lieve-ilmiöitä, Halla-aho totesi A-studiossa.
Halla-aho totesi keskustelussa saman asian, johon on kiinnittänyt huomiota muun muassa taloustieteen professori Matti Virén raportissaan Suomen Perustalle: pienipalkkaiset ihmiset eivät ole julkisen talouden kannalta nettomaksajia.
– On tietenkin hyvä, jos maahanmuuttaja löytää itselleen töitä, mutta se, että maahanmuuttaja on töissä, ei sekään itsessään välttämättä ole vielä kustannusneutraalia yhteiskunnan kannalta, koska jos hän työllistyy erittäin matalalla palkalla, joka ei kata hänen menojaan, hän joutuu turvautumaan myös tulonsiirtoihin – jolloin se nettovaikutus veronmaksajalle voi olla negatiivinen. Vaikka hän kävisi töissä, vaikka hän maksaisi veroja.
– Ja tämä on juuri ongelma kouluttamattoman, EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman maahanmuutossa, Halla-aho sanoi.
Halpatyössä on orjatyömäiset olosuhteet
– Nepalilaiset ovat hyvä esimerkki tietynlaisesta menestystarinasta. Ihmisillä on varmaan sellainen mielikuva että kaikki tänne muuttavat nepalilaiset työskentelevät nepalilaisissa ravintoloissa, ja tämä on tavallaan onnistunutta maahanmuuttoa, Halla-aho totesi.
Halla-ahon mukaan tähän liittyy juuri niitä ongelmia, joihin muuallakin maailmassa on törmätty varsinkin Ruotsissa, kun saatavuusharkinnasta on luovuttu, että työpaikoilla aletaan tehdä kauppaa lähtömaissa.
– Toisin sanoen myydään työpaikka siellä olevalle sukulaiselle tai kaverille, hän tulee tänne, tekee erittäin pienellä palkalla töitä – usein jopa orjatyömäisissä olosuhteissa, kun pitää lyhentää sitä velkaansa työnantajalleen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
1.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
01.11.2024 |09:58
2.
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
31.10.2024 |16:48
3.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
28.10.2024 |19:34
4.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
29.10.2024 |11:05
5.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
30.10.2024 |15:44
6.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
01.11.2024 |19:00
7.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
02.11.2024 |11:55
8.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
30.10.2024 |12:47
9.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
28.10.2024 |11:34
10.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
31.10.2024 |14:45
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää