Halla-aho: Julkisen talouden pitää elää suu säkkiä myöten – ”Emme voi paikata jatkuvaa budjettialijäämää velanotolla”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nosti puheenjohtajan haastattelutunnilla esille kolme keskeistä tekijää valtiontalouden kehittämiseksi.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho kannattaa talouspolitiikassa ensinnäkin sitä, että julkisen talouden pitää elää suu säkkiä myöten.
– Emme voi vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen kuluttaa enemmän kuin mitä ansaitsemme. Emme siis voi paikata jatkuvaa budjettialijäämää velanotolla.
– Tämä ei ole pelkästään periaatteellinen kysymys, vaan on muistettava, että Suomi käyttää pelkkiin velanhoitokuluihin vuosittain lähes yhtä paljon rahaa kuin se käytti siirtolaiskriisin pahimpana vuonna 2015. Tämä tapahtuu joka vuosi ja se raha on pois niistä perustoiminnoista, jotka ovat julkisen vallan vastuulla.
Varojen käyttöä pystyttävä priorisoimaan
Halla-ahon mukaan meidän pitää myös pystyä huomattavasti paremmin priorisoimaan sitä, mihin me käytämme julkisia varoja. Tässä suhteessa perussuomalaiset eroavat voimakkaasti sekä perinteisestä vasemmistosta että oikeistosta.
– Keskeinen demareita ja kokoomusta erottava asia ei niinkään ole se, että tuhlataanko vai ei. Kumpikin puolue on erittäin halukas tuhlaamaan julkista rahaa toissijaisiin menoihin, esimerkiksi eurooppalaiseen integraatioon tai ennen kaikkea maahanmuuttoon.
– Demarien ja kokoomuksen ero on lähinnä siinä, että kun SDP haluaa itse tuottaa niitä toissijaisia toimintoja suoraan valtion rahalla, niin kokoomus haluaa sijoittaa sinne väliin yksityisen sektorin vetämään omat voittonsa välistä. Tämä näkyi hyvin erityisesti vuoden 2015 syksyllä, kun ilmaantui kuin tyhjästä erilaisia keinottelijoita ja yrittäjiä, jotka käyttivät hyväkseen Suomeen tullutta siirtolaisvyöryä. Tuolloin alkoi turvapaikkabisnes ja perustettiin vastaanottokeskuksia, joista veronmaksaja maksoi hillittömiä summia, usein ylihintaa.
Suomeen lisää tuottavaa työtä ja työpaikkoja
Kolmas tekijä on Halla-ahon mukaan se, että jaettavaa pitää pystyä kasvattamaan.
– Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa pitää olla enemmän tuottavaa työtä ja tuottavia työpaikkoja. Suomi on, kuten tiedämme, edelleen vientivetoinen talous. Teollisuutemme on energiaintensiivistä, joten tässä kohdassa aivan keskeistä on energiaverotus ja ympäristöpolitiikkaan liittyvät velvoitteet, kuten se, miten Suomi osallistuu Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämiin päästötavoitteisiin EU:n taakanjakomekanismin puitteissa.
Halla-aho myöntää, että ilmastonmuutos asettaa talouskasvulle omat haasteensa.
– Ilmastonmuutos on tosiasia ja ilmasto-ongelmat ovat todellisia, mutta ne ovat globaaleja haasteita. Suomi ei pysty niitä yksin ratkaisemaan. Jos Suomi tekee itsestään ympäristö- tai energiapoliittisilla linjauksillaan yrityksille mahdottoman paikan toimia, niin tuotanto siirtyy jonnekin muualle, jossa se on kannattavampaa. Se on usein kannattavampaa niissä paikoissa, joissa ollaan vähemmän kunnianhimoisia päästötavoitteiden kanssa. Tällöin lopputulos on globaalisti ajatellen entistä huonompi.
– Suomen pitää osallistua ilmastotalkoisiin, mutta vain oikeudenmukaisen laskutavan mukaan. Nyt ei näin ole asianlaita.
Perintövero on epäoikeudenmukainen
Kansalaiset olivat lähettäneet Halla-aholle myös kysymyksiä verotuksesta.
Pitäisikö verotuksen progressiota keventää?
– Verotuksen progressiolla pyritään tasaamaan tuloeroja, mutta tuloerokysymystä lähestytään usein väärästä kulmasta, koska tuloerojen kasvu voi johtua siitä, että eniten tienaavat tienaavat entistä enemmän. Ongelmahan on se, että vähiten tienaavat tienaavat liian vähän. Tuloerot eivät sinänsä ole ongelma, vaan se, että meillä on liikaa köyhiä ihmisiä.
– Veroprogression pitää olla kohtuullinen. Jos ihminen tekee enemmän töitä, siitä pitää myös saada palkinto. Työnteosta pitää saada kohtuullinen korvaus. Veroprogressiolla ei siis pidä vesittää ihmisten halua yrittää enemmän.
Mikä on puolueen kanta ja oma kantasi perintöveron poistamiseen?
– Perintövero aiheuttaa usein kohtuuttomia ja epäoikeudenmukaisia tilanteita. Varsinkin, kun kyse on peritystä kiinteästä omaisuudesta. Perintövero saattaa olla niin kova, että omaisuus on tällöin pakko myydä.
– Itse pidän perintöveroa epäoikeudenmukaisena, koska vero kohdistuu jo moneen kertaan verotettuun omaisuuteen. Puolueessa tästä kysymyksestä tosin on vaihtelevia mielipiteitä. Yksimielisyyttä kuitenkin on varmaan siitä, että jollain tavalla pitäisi korjata nykyisen perintöveron epäkohtia nimenomaan tavallisen perijän kannalta, joka ei peri käteistä vaan esimerkiksi sellaisen kiinteistön, jolla on hänelle tunnearvoa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: Yhteiset verovarat jaettava oikeudenmukaisesti
Halla-aho: Merkittävä osa Suomessa syntyvistä lapsista syntyy maahanmuuttajille – “Tulevaisuudessa entistä pienempi joukko suomalaisia elättää entistä suurempaa joukkoa vapaamatkustajia”
PS: Veronmaksajien rahojen jakaminen ulkopuolisille ei lupaa hyvää tulevaisuutta
Tuloerot kasvavat Ruotsissa – suurimpia suhteellisia häviäjiä ovat eläkeläiset, työttömät sekä opiskelijat
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.