

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Halla-aho: ”Jos minä ostan suomalaisia tuotteita, ehkä suomalainen tuottajakin voisi palkata suomalaisia työntekijöitä”
Ensin meille kerrottiin, että maatiloille on saatava ulkomaalaista työvoimaa, koska suomalaisille ei työ kelpaa. Kun suomalaiset sitten hakevatkin kausitöitä, heitä ei haluta palkata, koska he todennäköisesti ovat vähemmän tehokkaita kuin ulkomaalaiset, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Suomalaiset ovat vastanneet viljelijöiden huutavaan työvoimapulaan ja lähettäneet roppakaupalla hakemuksia maatiloille. Julkisuudessa esiintyneet viljelijät eivät ole kuitenkaan innostuneet suomalaisten hakemuksista, vaan he kaipaavat yhä ulkomaisia ”erikoisosaajia” maatalouden kausitöihin.
– On varmaan totta, että kylmiltään maataloustöihin tulevalla suomalaisella teho/kustannus-suhde on työnantajan kannalta heikompi kuin kyseistä työtä 15 vuotta tehneellä ukrainalaisella. Ukrainalainen olisi yrittäjän kannalta parempi vaihtoehto, Jussi Halla-aho kirjoittaa.
Maatalouden pärjääminen on kansallinen etu
Halla-ahon mukaan asiaa voi katsoa myös toiselta kantilta:
– Minä ostan aina suomalaisia kasviksia ja marjoja. Ostan niitä, vaikka ne ovat kalliimpia kuin espanjalaiset tai puolalaiset. En osta niitä siksi, että se olisi minun lyhyen tähtäyksen intresseistäni käsin järkevää, vaan siksi, että haluan suomalaisen maatalouselinkeinon pärjäävän. Ajattelen, että suomalaisen maatalouden pärjääminen on kansallinen etu ja kansallinen etu pitkällä tähtäyksellä myös minun etuni.
– Jos minä ostan suomalaisia tuotteita, vaikka ne ovat kalliimpia kuin tuontituote, ehkä suomalainen tuottajakin voisi palkata suomalaisia työntekijöitä, vaikka he ovat kalliimpia kuin tuontituote.
Veronmaksaja maksaa seuraukset
Halla-aho muistuttaa, että olemme kaikki samassa veneessä. Jokainen joutuu tekemään uhrauksia ja tinkimään jostakin yhteisen hyvän vuoksi.
– Kenenkään ei pitäisi ryhtyä osaoptimointiin. Minä maksan kasviksistani vähän enemmän, koska jos suomalainen maatalous ei pärjää, joudun joka tapauksessa veronmaksajana rahoittamaan seurauksia. Jos taas suomalaiset ovat työttömänä, myös maatalousyrittäjä joutuu veronmaksajana rahoittamaan sen seurauksia, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.
– Globalisaation ystävät kertovat meille, että ilman halpaa ulkomaalaista työvoimaa kaikki maksaisi enemmän ja me kaikki olisimme köyhempiä. Tämä on osittain silmänlumetta, sillä jos ihminen on (halpatyövoiman seurauksena) työttömänä, hän ei ostele mansikoita eikä ajele taksilla eikä syö ravintolassa, vaikka se olisi kuinka edullista. Halpatyövoiman maahantuonti on tulonsiirtoa hyvätuloisille, eli niille, joilla olisi varaa maksaa tuotteistaan ja palveluistaan vähän enemmänkin, Halla-aho muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Hallitus aikoo helpottaa matalapalkka-aloille saapuvaa maahanmuuttoa, vaikka rajamme ovat kiinni ja vaikka maa on pian täynnä lomautettuja ja työttömiä ihmisiä

Hallitus avaa työmarkkinoita ulkomaiselle halpatyövoimalle koronakriisin varjolla – ”Viljelijöitä höynäytettiin pahan kerran”

Tommi on turhaan etsinyt töitä jo kuusi vuotta: ”Suomessa ei ole mitään työvoimapulaa, vaan meillä on pulaa oikeista työpaikoista, joihin pitäisi työllistää suomalaisia”

Kokoomus hamuaa ohituskaistaa ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen – Huhtasaari: Valtion tehtävä ei ole omalla kustannuksellaan järjestää tietyille yrityksille halpatyövoimaa

Halla-aho korvaisi ulkomaalaisen kausityövoiman humanitaarisin perustein Suomeen saapuneilla maahanmuuttajilla: ”Huomattava ja täysin käyttämätön työvoimareservi”

Suomen haasteita koronakriisissä: eurojäsenyyden kestävyys ja ruokahuollon turvaaminen

Perussuomalaiset: Koronasta on opittava – tuotanto ja päätösvalta takaisin Suomeen

Saksan “koronahautomo” on ulkomaalaisten halpatyöntekijöiden teurastamo – globalisaation uhrialttarilla kansanterveys jää toiselle sijalle

Wihonen: Suomeen saapuu kausityöntekijöitä myös pahimmilta korona-alueilta – miksi ongelmaan ei ole reagoitu?
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää