Puheenjohtaja Jussi Halla-aho istuu Euroopan parlamentin kautensa loppuun, heinäkuulle 2.7.2019 saakka. Tämän jälkeen hän ottaa kansanedustajan tehtävän muodollisesti vastaan. Halla-ahoa sijaistaa eduskunnassa Mika Raatikainen.
Halla-aho kirjoittaa tiedotteessa:
– Euroopan parlamentin nykyinen mandaatti päättyy 2.7.2019 eli hiukan yli kaksi kuukautta uuden eduskunnan valinnan jälkeen. Olen päättänyt istua tämän kauden loppuun Euroopan parlamentissa, ja otan kansanedustajan tehtävät muodollisesti vastaan 3.7. Siihen asti tilallani eduskunnassa toimii varasijalle Helsingin vaalipiirissä jäänyt Mika Raatikainen.
Hän perustelee päätöstä seuraavasti:
– Osallistun tiiviisti parlamenttiryhmien muodostamista koskeviin neuvotteluihin Brysselissä sekä ennen toukokuun lopulla pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja että niiden jälkeen. Näitä tehtäviä helpottaa se, että olen parlamentin jäsen. Vastaavasti nämä velvollisuudet häiritsisivät osallistumistani valiokuntatyöskentelyyn eduskunnassa. Koska varsinainen poliittinen työ eduskunnassa ei ala ennen hallituksen muodostamista, läsnäoloni kansanedustajana ei liioin ole välttämätön kyseisten kuukausien aikana.
– Tällä ratkaisulla vältetään myös tilanne, että Suomi joutuisi lähettämään tilalleni Euroopan parlamenttiin uuden jäsenen kahdeksi kuukaudeksi aikana, jolloin täysistunto- ja valiokuntatyöskentely on käytännössä jo loppunut. Edelleen toimistoni henkilökunnalla on mahdollisuus työskennellä määräaikaisen työsopimuksensa loppuun.
– Ratkaisu ei vaikuta minun tai perussuomalaisten edellytyksiin osallistua hallitustunnusteluihin tai -neuvotteluihin.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
