

MATTI MATIKAINEN
Halla-aho ja sisäministeriö eri mieltä – kumman luvut ovat oikein?
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg nousi puolustusasemiin, kun perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho osoitti, kuinka yli 70 prosenttia Suomeen äskettäin saapuneista turvapaikanhakijoista on saamassa myönteisen päätöksen.
Torstaina perussuomalaisten puoluetoimistolla Työmiehen tuumaustunnilla puhuneen europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon pääviesti oli, että vuonna 2015 Suomeen turvapaikanhakijoina tulleista yli 70 prosenttia tulee saamaan myönteisen päätöksen. Halla-ahon laskelma nojaa muun muassa Maahanmuuttoviraston vuoden 2015 turvapaikkapäätöstilastoon.
Tilaston mukaan muun muassa viime vuonna tehtiin irakilaisille 652 myönteistä ja 119 kielteistä päätöstä, eli irakilaisten osalta hyväksymisprosentti oli 85. Somaleille tehtiin 486 myönteistä ja 17 kielteistä päätöstä, hyväksymisprosentin ollessa peräti 97. Afgaaneille tehtiin 121 myönteistä ja 48 kielteistä päätöstä, eli hyväksymisprosentti oli 72.
Tuumaustunnilla Halla-aho otti esille myös keskeisen turvapaikkamenettelyn epäkohdan, eli kielteisen turvapaikkapäätöksen saavien aseman. Esimerkiksi Irak ei toistaiseksi ota vastaan omia kansalaisiaan, elleivät nämä palaa vapaaehtoisesti.
Sisäministeriö puhuu 30-40 prosentista
Halla-ahon esityksen johdosta sisäministeriön korkein virkamies, kansliapäällikkö Päivi Nerg nousi nopeasti puolustuskannalle. Yleisradiolle eilen antamassaan haastattelussa Nerg kommentoi, ettei myönteisiä turvapaikkapäätöksiä tulisi laskea käsiteltyjen hakemusten perusteella, koska useita turvapaikkahakemuksia ei käsitellä ollenkaan esimerkiksi sen vuoksi, että maahan jo saapuneet turvapaikanhakijat usein poistuvat maasta ennen hakemuksensa käsittelyä.
Nergin mukaan on myös huomioitava Dublin-sopimuksen nojalla palautettavat, eli ne turvapaikanhakijat, jotka on jo ennen Suomeen saapumistaan rekisteröity jossain toisessa EU-maassa. Lisäksi jonkin verran turvapaikanhakijoita myös palaa vapaaehtoisesti ja itsenäisesti kotimaahansa.
Sisäministeriö myös julkaisi eilen 11.2. verkkosivuillaan tiedotteen, jonka mukaan arviolta vain 30-40 prosenttia turvapaikanhakijoista saa myönteisen päätöksen. Luvussa mukana ovat myös eri syistä tutkimatta jääneet ja rauenneet hakemukset.
Halla-aho: 70% perustuu tilastoon
Halla-aho vastasi Nergille nopeasti facebookissa. Europarlamentaarikko huomautti laskelmiensa perustuvan puhtaaseen tilastotietoon. Halla-aho osoittaa, kuinka esimerkiksi somalien osalta viranomaisten käsittelemä turvapaikkahakemus johtaa yleensä myönteiseen päätökseen.
– Linkitän alle Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöstilaston vuodelta 2015. Somalien jättämiä hakemuksia käsiteltiin kaikkiaan 662. Myönteisiä päätöksiä (turvapaikka, toissijainen suojelu, humanitaarinen suojelu, muut oleskeluluvat) näihin tehtiin 486 kpl. Myönteisten päätösten osuus KAIKISTA somalien jättämistä hakemuksista on siis 73,41%, Halla-aho kirjoittaa.
“Stubbko näitä prosentteja laskee?”
Halla-aho muistutti, ettei myönteisten turvapaikkapäätösten osuutta edes pitäisi laskea kaikista jätetyistä hakemuksista, vaan pelkästään käsitellyistä hakemuksista, eli niistä, joiden osalta Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätöksen.
– Dublin-tapauksia oli 120 ja rauenneita hakemuksia 10. Näiden osalta Maahanmuuttovirasto ei ole tehnyt päätöstä. Aitoja kielteisiä päätöksiä oli 17. Turvapaikkapäätös siis tehtiin 503 somalin jättämästä hakemuksesta. Myönteisten osuus oli 96,62%, kuten esityksessäni totesin.
Maahanmuuttoviraston mukaan myönteisten päätösten osuus oli 38%. Stubbko näitä prosentteja laskee? Halla-aho ihmettelee.
Orpo: Lukuja voidaan pyöritellä
Sisäministeri Petteri Orpo kommentoi hänkin eilen Halla-ahon julkistamia tietoja eduskuntakeskustelussa pitämässään puheenvuorossa. Myös Orpon mukaan myönteisiä turvapaikkapäätöksiä laskettaessa tulisi ottaa huomioon eri syistä rauenneet hakemukset tai Dublin-sopimuksen nojalla palautettavat. Sisäministerin mukaan turvapaikkahakemuksiin liittyviä lukuja voidaan “pyöritellä”.
– Jos lasketaan yhteen vain myönteiset ja kielteiset, voidaan saada isoja prosenttilukuja myönteisten osalta. Jos katsomme koko määrän, niin prosentti on 24 myönteisissä, Orpo esitti.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisilta voimakasta tukea kansalaisaloitteelle – rikolliset helpommin maasta pois

Suomi somalialaisten ja irakilaisten ykköskohde – todennäköisintä saada oleskelulupa

Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – “Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”

Halla-aho: Vetovoimatekijät pois – rajavalvonta palautettava EU:n sisärajoille

Halla-aho: “Kiristykset pikaisesti käyttöön – ennen kuin perheenyhdistämisruletti lähtee pyörimään”

Eerola ja Immonen: Suomen perheenyhdistämiskäytännöt jäämässä ylivoimaisesti löyhimmiksi – direktiiviä sovellettava täysimääräisesti

Ruoho: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä – kriisistä tulossa jo nyt miljardilasku

PS-Nuoret: Suomi on Pohjolan heikoin lenkki – miksi, ministeri Orpo?

Itävalta rajoittaa maahantuloa – suuri osa jatkaa matkaa Pohjoismaihin
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää