MATTI MATIKAINEN
Halla-aho ja sisäministeriö eri mieltä – kumman luvut ovat oikein?
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg nousi puolustusasemiin, kun perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho osoitti, kuinka yli 70 prosenttia Suomeen äskettäin saapuneista turvapaikanhakijoista on saamassa myönteisen päätöksen.
Torstaina perussuomalaisten puoluetoimistolla Työmiehen tuumaustunnilla puhuneen europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon pääviesti oli, että vuonna 2015 Suomeen turvapaikanhakijoina tulleista yli 70 prosenttia tulee saamaan myönteisen päätöksen. Halla-ahon laskelma nojaa muun muassa Maahanmuuttoviraston vuoden 2015 turvapaikkapäätöstilastoon.
Tilaston mukaan muun muassa viime vuonna tehtiin irakilaisille 652 myönteistä ja 119 kielteistä päätöstä, eli irakilaisten osalta hyväksymisprosentti oli 85. Somaleille tehtiin 486 myönteistä ja 17 kielteistä päätöstä, hyväksymisprosentin ollessa peräti 97. Afgaaneille tehtiin 121 myönteistä ja 48 kielteistä päätöstä, eli hyväksymisprosentti oli 72.
Tuumaustunnilla Halla-aho otti esille myös keskeisen turvapaikkamenettelyn epäkohdan, eli kielteisen turvapaikkapäätöksen saavien aseman. Esimerkiksi Irak ei toistaiseksi ota vastaan omia kansalaisiaan, elleivät nämä palaa vapaaehtoisesti.
Sisäministeriö puhuu 30-40 prosentista
Halla-ahon esityksen johdosta sisäministeriön korkein virkamies, kansliapäällikkö Päivi Nerg nousi nopeasti puolustuskannalle. Yleisradiolle eilen antamassaan haastattelussa Nerg kommentoi, ettei myönteisiä turvapaikkapäätöksiä tulisi laskea käsiteltyjen hakemusten perusteella, koska useita turvapaikkahakemuksia ei käsitellä ollenkaan esimerkiksi sen vuoksi, että maahan jo saapuneet turvapaikanhakijat usein poistuvat maasta ennen hakemuksensa käsittelyä.
Nergin mukaan on myös huomioitava Dublin-sopimuksen nojalla palautettavat, eli ne turvapaikanhakijat, jotka on jo ennen Suomeen saapumistaan rekisteröity jossain toisessa EU-maassa. Lisäksi jonkin verran turvapaikanhakijoita myös palaa vapaaehtoisesti ja itsenäisesti kotimaahansa.
Sisäministeriö myös julkaisi eilen 11.2. verkkosivuillaan tiedotteen, jonka mukaan arviolta vain 30-40 prosenttia turvapaikanhakijoista saa myönteisen päätöksen. Luvussa mukana ovat myös eri syistä tutkimatta jääneet ja rauenneet hakemukset.
Halla-aho: 70% perustuu tilastoon
Halla-aho vastasi Nergille nopeasti facebookissa. Europarlamentaarikko huomautti laskelmiensa perustuvan puhtaaseen tilastotietoon. Halla-aho osoittaa, kuinka esimerkiksi somalien osalta viranomaisten käsittelemä turvapaikkahakemus johtaa yleensä myönteiseen päätökseen.
– Linkitän alle Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöstilaston vuodelta 2015. Somalien jättämiä hakemuksia käsiteltiin kaikkiaan 662. Myönteisiä päätöksiä (turvapaikka, toissijainen suojelu, humanitaarinen suojelu, muut oleskeluluvat) näihin tehtiin 486 kpl. Myönteisten päätösten osuus KAIKISTA somalien jättämistä hakemuksista on siis 73,41%, Halla-aho kirjoittaa.
“Stubbko näitä prosentteja laskee?”
Halla-aho muistutti, ettei myönteisten turvapaikkapäätösten osuutta edes pitäisi laskea kaikista jätetyistä hakemuksista, vaan pelkästään käsitellyistä hakemuksista, eli niistä, joiden osalta Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätöksen.
– Dublin-tapauksia oli 120 ja rauenneita hakemuksia 10. Näiden osalta Maahanmuuttovirasto ei ole tehnyt päätöstä. Aitoja kielteisiä päätöksiä oli 17. Turvapaikkapäätös siis tehtiin 503 somalin jättämästä hakemuksesta. Myönteisten osuus oli 96,62%, kuten esityksessäni totesin.
Maahanmuuttoviraston mukaan myönteisten päätösten osuus oli 38%. Stubbko näitä prosentteja laskee? Halla-aho ihmettelee.
Orpo: Lukuja voidaan pyöritellä
Sisäministeri Petteri Orpo kommentoi hänkin eilen Halla-ahon julkistamia tietoja eduskuntakeskustelussa pitämässään puheenvuorossa. Myös Orpon mukaan myönteisiä turvapaikkapäätöksiä laskettaessa tulisi ottaa huomioon eri syistä rauenneet hakemukset tai Dublin-sopimuksen nojalla palautettavat. Sisäministerin mukaan turvapaikkahakemuksiin liittyviä lukuja voidaan “pyöritellä”.
– Jos lasketaan yhteen vain myönteiset ja kielteiset, voidaan saada isoja prosenttilukuja myönteisten osalta. Jos katsomme koko määrän, niin prosentti on 24 myönteisissä, Orpo esitti.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisilta voimakasta tukea kansalaisaloitteelle – rikolliset helpommin maasta pois
Suomi somalialaisten ja irakilaisten ykköskohde – todennäköisintä saada oleskelulupa
Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – “Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”
Halla-aho: Vetovoimatekijät pois – rajavalvonta palautettava EU:n sisärajoille
Halla-aho: “Kiristykset pikaisesti käyttöön – ennen kuin perheenyhdistämisruletti lähtee pyörimään”
Eerola ja Immonen: Suomen perheenyhdistämiskäytännöt jäämässä ylivoimaisesti löyhimmiksi – direktiiviä sovellettava täysimääräisesti
Ruoho: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä – kriisistä tulossa jo nyt miljardilasku
PS-Nuoret: Suomi on Pohjolan heikoin lenkki – miksi, ministeri Orpo?
Itävalta rajoittaa maahantuloa – suuri osa jatkaa matkaa Pohjoismaihin
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää