Halla-aho ja Sinnemäki ottivat yhteen Ilta-Sanomien tentissä
Perussuomalaisten ja vihreiden euroehdokkaat Jussi Halla-aho ja Anni Sinnemäki ottivat yhteen tiistaina Ilta-Sanomien järjestämässä kaksintaistelussa. Ehdokkaat kiistelivät maahanmuutosta.
Halla-aho sanoi Sinnemäen kannattaneen vapaampien sääntöjen ottamista käyttöön maahanmuuton ongelmien vähentämiseksi.
– Tämä tarkoittaa samaa, kuin jos myymälävarkauksien ongelmien vähentämiseksi tehtäisiin myymälöistä ottaminen lailliseksi, Halla-aho vertasi.
– Tämä ei ole ollenkaan sama asia, Sinnemäki huudahti.
Rajoja ei tarvitse sulkea
Halla-aho korosti, ettei rajoja tarvitse sulkea. Hän sanoi, että maahanmuutto voi myös toimia samalla tavalla kuin silloin kun Suomesta lähti valtavasti ihmisiä töihin Amerikkaan sata vuotta sitten.
– Ei ole ongelma, jos tänne tullaan töihin. Mutta nyt on ensimmäistä kertaa tullut mahdolliseksi tulla maahan yhteiskunnan elätettäväksi, Halla-aho toteaa.
– Tällöin eivät ihmiset opi kieltä eivätkä kotoudu.
– Yhteiskunta on muuttunut niin, että enää ei ole mahdollista tulla maahan kielitaidottomana töihin kuten suomalaisilla, jotka työllistyivät Amerikassa metsätöihin vailla kielitaitoa, Halla-aho totesi.
Sinnemäki sanoi tällaisia siirtolaisia olevan töissä Euroopassa jo paljon. Hän sanoi törmäävänsä heihin jo Suomessakin jatkuvasti takseissa, siivousalalla ja äskettäin hän sanoi lounastaneensa myös virolaisen rakennusalan johtajan kanssa, joka urakoi Suomessa.
Schengen avaa tien laittomille siirtolaisille
Halla-aho sanoi Schengen-sopimuksen palvelevan käytännössä laittomien siirtolaisten salakuljetusta: vapaa kulku ei ole ongelma EU:n asukkaille, vaan ongelma on se, että Schengen-sopimus vapauttaa liikkumisen heille, joille vapaata liikkuvuutta ei ole tarkoitettu.
– Minä ja Sinnemäki muistamme toki ajan ennen Schengeniä ja EU:ta, jolloin liikkuminen ei ollut ongelma suomalaisille Euroopassa. Mutta liikkumista pystyttiin valvomaan, hän jatkoi.
Työvoiman vapaassa liikkuvuudessa on ongelmana elintasoero jo Suomenlahden eri puolilla. Tuoreiden sääntöjen mukaan sosiaalitukia voidaan lähettää Suomesta ulkomaille. Myös rakennusalan työntekijöiden tulo Suomen markkinoille merkitsee työttömyyden lisääntymistä Suomessa.
Tilaisuuden jälkitallenne ISTV:n sivuilla >
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ehdokkaat vastaavat: Mitä mieltä EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta?
Halla-aho ja Elo Oulun suorassa lähetyksessä Oulun yliopistolta: Suljetaanko rajat?
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää