

LEHTIKUVA
Halla-aho: Itänaapurilla on supervaltiomentaliteetti – ”Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että säännöt koskevat myös Venäjää”
Tasavallan presidentin isännöimät Kultaranta-keskustelut jatkuivat tänään maanantaina Naantalissa. Paneelikeskustelussa muuttuvasta turvallisuuspolitiikasta perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho huomautti, että Venäjän Ukrainassa aloittama sota voi kestää vielä pitkään, koska tavoitteena voi olla jäätyvän konfliktin luominen. – Venäjä voi ylläpitää konfliktia vaikka vuosikymmeniä.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtava Jussi Halla-aho painotti, että maailmalla ei edes ole tarkkaa tietoa Venäjän motiiveista aloittamassaan sodassa Ukrainassa.
– Ukrainan tavoitteet luonnollisesti ovat selkeät, mutta Venäjän strategisia tavoitteita ei varmuudella tiedetä, koska Venäjällä voi olla rinnakkaisia ja vaihtoehtoisia tavoitteita. Voidaan toki sanoa, että suuressa kuvassa Venäjä ei halua Ukrainalle mitään hyvää.
Halla-aho totesi, että jos Venäjä ei kykene saavuttamaan Ukrainassa sotilaallista voittoa, Venäjälle voi kelvata se, että se onnistuu pitämään Ukrainan jatkuvassa kaaoksessa ja kriisitilassa.
– Venäjä luottaa siihen, että jossain vaiheessa muu maailma kyllästyy tilanteeseen ja syntyy painetta alkaa normalisoida suhteita Venäjään. Ymmärtääkseni Venäjällä on varaa ylläpitää konfliktia vaikka vuosikymmeniä, koska Venäjällä on länsimaita parempi kyky ottaa vastaan tappioita.
Paneeliin osallistuvat myös Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia johtava Tuomas Forsberg, puolustusvaliokuntaa johtava Petteri Orpo (kok), vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sekä puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen, joka totesi, että taistelut Ukrainassa ovat nyt keskittyneet pienelle alueelle.
Kivisen mukaan ei ole näkymää sille, että jompi kumpi osapuoli saisi aikaan sotilaallisen ratkaisun.
– Myöskään neuvotteluhalukkuutta ei näytä olevan. Sota siis jatkunee tulevaisuudessa kulutussotana, jossa rintamalinjat eivät juurikaan liiku. Kukaan ei varmuudella pysty arvioimaan, kuinka pitkään Venäjän offensiivi jatkuu.
Tulevia sotia pyrittävä estämään
Halla-ahon mukaan olisi vaikeaa ja jopa vaarallista lähteä ulkoapäin antamaan neuvoja, mihin osapuolten, varsinkaan Ukrainan, pitäisi tyytyä.
Halla-aho kuitenkin varoitti tilanteesta, jossa Venäjä saavuttaisi voitoksi katsomiaan lopputuloksia.
– Sillä olisi sitten vaikutuksia siihen, mitä tapahtuu tämän jälkeen. Meidän pitäisikin pohtia paitsi tätä käynnissä olevaa sotaa ja millä se saadaan loppumaan, myös sitä, mitä tapahtuu tämän jälkeen ja – ennen kaikkea – miten me estämme tulevia sotia. Meidän pitää olla luomatta Venäjälle kannusteita ryhtyä vastaaviin operaatioihin tulevaisuudessa.
Orpo huomautti, että Venäjä ei ole saavuttanut alkuperäistä tavoitettaan. Myös Orpo arvioi, että Venäjä saattaa nyt tavoitella pidempiaikaista jäätynyttä konfliktia, vastaavasti kuin aiemmin itäisen Ukrainan alueella.
– Venäjän piti hoitaa nopeasti vallanvaihto Ukrainassa ja ottaa maa haltuunsa. Sen he jo hävisivät. Mutta jos jäätynyt konflikti syntyy ja Ukraina menettää lisää alueita se voidaan katsoa Ukrainalle tappioksi.
Halla-aho kuvasi Venäjää arvaamattomaksi ja sanoi että Venäjä tulkitsee maailmanjärjestystä eri tavoin kuin muut valtiot.
– Länsimaissa ajatellaan, että kansainvälinen yhteisö on tasa-arvoinen, jossa samanarvoisia toimijoita ovat niinkin erilaiset valtiot kuin Kiina, Suomi ja Naurun tasavalta. Venäjällä on kuitenkin supervaltiomentaliteetti, jossa eri kokoisilla valtioilla on erilaiset säännöt. Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että samat säännöt koskevat Venäjää, Suomea tai vaikka Naurun tasavaltaa.
Venäjä katsoo sillä olevan etuoikeuksia
Halla-aho arvioi, että Venäjä katsoo sillä olevan privilegioita (etuoikeuksia).
– Venäjä haluaa pitää itsellään oikeuksia naapureihinsa ja etupiireihinsä. Venäjällä on varmasti vaikea ymmärtää sitä, että tätä asiaa ei olla ymmärtävinään lännessä.
– Venäjä näkee Naton ja Yhdysvallat vastapuolina, koska Venäjän mielestä ne kuuluvat samaan kategoriaan. Pienet valtiot voivat päättää vain, mihin etupiiriin ne kuuluvat. Tällaisessa maailmankuvassa ei ole sijaa pienten valtioiden itsenäisyydelle tai suvereenisuudelle.
Halla-aho arvioi, että kriisi Ukrainassa jatkuu – ja pahenee tasan niin kauan kuin Venäjä katsoo, että se voi saavuttaa tavoitteitaan Ukrainaa pommittamalla.
– Nopein tapa lopettaa humanitaarinen kärsimys on pakottaa Venäjä rauhaan. Siis tavalla tai toisella pakottaa Venäjä tunnustamaan, se että jatkamalla sodankäyntiä Venäjän tavoitteet eivät etene.
Halla-aho sanoi ymmärtävänsä, miksi länsimaat ovat olleet haluttomia puuttumaan sotaan eskalaation pelossa, mutta varoitti myös, että puuttumattomuudella voi olla arvaamattomia seurauksia.
– Historiasta on hyvä pohtia vastaavia tilanteita. Toinen maailmansota alkoi Hitlerin hyökkäyksellä Puolaan, mutta silloin sitä ei tiedetty että maailmansota oli alkamassa. Päinvastoin, länsimaat halusivat välttää eskalaation ja siksi reaktiot Hitlerin hyökkäykseen jäivät symbolisiksi. Toisin sanoen, siinäkin on riskejä, jos ei tehdä riittävästi ajoissa, koska silloin joudutaan tekemään myöhemmin enemmän ja vielä kivuliaampia asioita.
Nato-jäsenyydessä tärkeintä estää konfliktit ennalta
Halla-aho ei usko, että Suomen ulkopolitiikassa olisi tarvetta suurille muutoksille tulevan Nato-jäsenyyden myötä. Venäjä-politiikassa tärkeintä jatkossa kuitenkin on pyrkiä ennalta ehkäisemään konfliktit.
– Olemme nähneet, että jos Venäjä ei perinteisessä mielessä pysty edistämään sotilaallisia tavoitteitaan, se on valmis tappamaan ja hävittämään kaiken ympäriltään. Siksi on nostettava mahdollisimman korkealle Venäjän kynnys aloittaa konflikti tai uhata sillä. Näkisin, että Nato-jäsenyyden suurin anti on nimenomaan tässä.
Nato-jäsenyyden myötä Suomikin on pääsemässä Naton perustamissopimuksen viidennen artiklan piiriin.
– Kukaanhan ei voi sanoa varmuudella, onko Naton artikla viisi jotain muutakin kuin paperia, koska sitä ei ole koskaan testattu, mutta siihenkin on varmasti syy että ei ole testattu. Syy on se, että Venäjä joutuu vakavasti ottamaan huomioon sen mahdollisuuden, että artikla viisi on jotain muutakin kuin paperia.
Natoon ei pidä mennä reunaehdot edellä
Vasemmiston Anderssonin mukaan Suomen tulisi Natossa linjata hyvissä ajoin pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä siitä, että Suomeen ei tule ydinaseita tai ulkomaisia joukkoja.
Halla-aho huomautti Anderssonille, että Natoon ei ole viisasta lähteä liittymään reunaehdot edellä, koska se samalla kuluttaa poliittista pääomaa.
– Erityisen huono ajatus se on silloin, jos uhat, joita vastaan pyritään varautumaan eivät ole todellisia, kuten ydinaseiden tai ulkomaisten joukkojen sijoittaminen Suomeen. Kumpiakaan ei ole sijoitettu yhteenkään uuteen Nato-jäsenmaahan 1990-luvun lopun jälkeen. En siis pitäisi tätä todellisena huolena tai ongelmana, enkä tekisi voimakkaita linjauksia. Suomi ei ole erikoistapaus eikä Natoon pidä lähteä erikoistapauksena.
Halla-aho arvioi, että Nato-jäsenyys ei estä ylläpitämästä suhteita Venäjään tulevaisuudessa.
– Venäjä tietysti vastustaa naapurimaiden liittymistä Natoon, mutta ei siksi että Venäjä kokisi Naton uhkaksi vaan siksi, että Nato-jäsenyys vähentää Venäjän mahdollisuuksia harjoittaa etupiiripolitiikkaa kyseisissä maissa, ja tämä ei sovi venäläisten supervalta-ajatteluun, Halla-aho sanoi.
Hän arvioi, että pidemmällä aikavälillä Nato-jäsenyys saattaa jopa vakauttaa Suomen ja Venäjän suhteita.
– Kun Venäjä hyväksyy tapahtuneet tosiasiat, se samalla poistaa Venäjältä kiusauksen pyrkiä harjoittamaan etupiiripolitiikkaa
Suhteiden normalisoiminen Venäjän kanssa on kuitenkin vaikeaa.
– On hankala nähdä reittejä ulos tästä tilanteesta, jotka mahdollistaisivat normaalien suhteiden paluun, ellei oteta lukuun skenaarioita Venäjän sisällä, mutta niillä on turhaa spekuloida. Toki rajanaapureiden välillä tiettyjen käytännön asioiden, kuten rajaturvallisuuden on pakko toimia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- etupiiripolitiikka rauhaan pakottaminen sotilaalliset tavoitteet maiden väliset suhteet Timo Kivinen Nato-jäsenyys Tuomas Forsberg rajaturvallisuus konflikti sota uhka ennaltaehkäisy länsimaat Kultaranta riskit Petteri Orpo Ukraina Li Andersson Suomi Venäjä ulkoasiainvaliokunta Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreille rajojen sulkeminen on liian kova paikka – vähättelevät hybridiuhkaa itärajalla – “Tälläkin hetkellä rajat ovat turvallisia”

Perussuomalaiset ei taivu: Lakiin on kirjattava mahdollisuus lakata ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia – ”Suomen on kyettävä suojautumaan hybridioperaatiolta”

Suomi voi sulkea rajansa, jos itärajalta isketään siirtolaisaseella: Ulkomaalaisen oikeus asettua Suomeen ei ole perus- tai ihmisoikeus

Putinin vilja-ase laukeaa pian – nälkä saattaa ajaa miljoonia Euroopan rajoille

Virallinen Venäjä siivoaa sodan sivummalle – banderollit katosivat rakennusten seiniltä

Syväjohtamisoppi on heikentänyt Puolustusvoimien taistelukykyä – nykyajan armeijassa pitää olla “kivaa”

Kun mikään muu ei toimi: Ihmemies Elon Muskin satelliitit pitävät Ukrainan armeijan ja muun maailman ajan tasalla

Perussuomalaiset kriittisiä Venäjää kohtaan – suopeimmin suhtautuvat vasemmistoliittolaiset

Naton Madridin kokous oli viesti entistä vaarallisemmasta maailmasta
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.