

LEHTIKUVA
Halla-aho: Ilmastopaniikin lietsominen lapsiin ja nuoriin on vastuutonta – ”Henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta ei edistä ratkaisujen löytämistä”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho joutui ensimmäisessä presidenttiehdokkaiden yhteiskeskustelussa kysyttäessä ottamaan kantaa ulkopolitiikan aiheiden lisäksi myös ilmastopolitiikkaan. Halla-ahon mukaan ilmastotoimissa pitäisi hyvetekojen sijaan jatkossa kiinnittää huomiota tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksiin. Myös tavallisten kansalaisten intressit tulisi huomioida.
Tänään keskiviikkona järjestettiin ensimmäinen presidenttiehdokkainen yhteistentti Helsingissä. Paikalla oli neljä ehdokkuudestaan ilmoittanutta kandidaattia eli Pekka Haavisto (vihr), Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk), Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sekä eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Paikallaolijoista Halla-aho on ainoa, joka on nimitetty presidenttiehdokkaaksi. Muut kolme ovat lähdössä kisaan kannatusyhdistysten tuella, ja niinpä esimerkiksi Aaltolan ja Haaviston korttien keräily on yhä kesken.
Venäjän kanssa turha neuvotella
Halla-aho on Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien osoittanut vahvaa tukea Ukrainalle, mikä on noteerattu myös kansainvälisellä tasolla. Halla-aho katsookin, että lännen Ukrainalle antaman tuen olisi syytä jatkua. Venäjän hallinnon puheisiin sodan päättämisestä diplomaattisin keinoin Halla-aho viittaa kintaalla.
– En näe, mistä Venäjän kanssa voisi neuvotella. Ratkaisu kriisiin on siinä, että Venäjä lopettaa sodan, ja se on yksin Venäjän käsissä. En kuitenkaan usko, että investoituaan sotaan huomattavia summia Venäjän nykyjohto lopettaisi sotatoimet muuten kuin kärsittyään mittavaa sotilaallista tappiota. Tämän tavoitteen saavuttamisessa länsimaat voivat auttaa.
– Ukrainalle annetaan paljon apua, kuten pitääkin. Paradoksaalisesti Ukrainan on silti pitänyt ensin vakuutella länsimaiden päättäjät ja yleisö halustaan puolustaa omaa maataan, jotta länsi jatkaa materiaalitoimituksia.
Presidentin valtaoikeudet eivät kuulu ehdokkaille
Halla-aho joutui ensimmäisessä presidenttiehdokkaiden yhteiskeskustelussa kysyttäessä ottamaan kantaa ulkopolitiikan aiheiden lisäksi myös ilmastopolitiikkaan, joka sinänsä ei kuulu presidentin toimivallan alueelle, mistä Halla-aho huomauttikin. Toisaalta Halla-aho on itse aiemmin korostanut presidentin olevan myös arvojohtaja, jolloin presidentin puheenvuorojen aiheet voinevat toisinaan ulottua perinteisten ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymysten ulkopuolelle.
Halla-aholta kysyttiin, tulisiko presidentille antaa lisää sananvaltaa myös ilmastoasioissa. Halla-aho huomautti, että presidenttiehdokkaat ovat vääriä henkilöitä ottamaan kantaa valtaoikeuksiin, joista päättäminen on eduskunnan käsissä. Halla-aho esittikin keskustelun siirtämistä eduskuntavaalien alle.
Hän huomautti, että ilmastonmuutos on vain yksi aikamme haaste muiden isojen haasteiden joukossa.
– On paljon isoja asioita, kuten nuorten pahoinvointi, koulujen romahtaminen ja rikollisuus. Kaikki nämä ovat isoja aiheita, mutta mikä näistä nyt olisi sellainen, mikä tulisi liittää presidentin tehtäviin, jotka ovat tällä hetkellä melko selkeät. Ilmastotyötä tehdään usealle eri sektorille kohdistuvalla lainsäädännöllä, joista mikään ei kuulu luontevasti kuulu presidentin toimivaltaan.
Ilmastoratkaisuja tulisi etsiä järkiperäisesti
Nykyään mediassa näkee paljon uutisia nuorten pahoinvoinnista, joka on yhteydessä ilmastoahdistukseen. Halla-aho tuomitsi jyrkästi ilmastopaniikin lietsomisen kohdistamisen lapsiin ja nuoriin.
– Minusta on ikävää, että nykyisin me elämme tunnetaloudessa, jossa tärkeintä usein vaikuttaa olevan se, että tunnemme vahvasti eri asioista. Olen täysin vakuuttunut siitä, että ihmisten henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta johtuen ei millään tavalla edistä ratkaisujen löytämistä.
– Olen huolissani maapallon tulevaisuudesta siinä missä kaikki muutkin, mutta tätäkin asiaa voidaan lähestyä järkiperäisesti. Suomessa usein ajatellaan, että meidän on tärkeää tehdä hyvetekoja, jotka saavat meidät tuntemaan itsemme paremmiksi. Todellisuudessa meidän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota täällä tehtävien ratkaisujen seurannaisvaikutuksiin. Jos me esimerkiksi vaikeutamme teollisuuden toimintaa Suomessa, vaarana on että sama tuotanto siirtyy Kiinaan, missä vaikutukset ilmastolle ovat huomattavasti negatiivisemmat.
Halla-aho varoitti kiilusilmäisestä lähestymistavasta ilmastopolitiikkaan.
– On muitakin näkökulmia ja aspekteja kuin maksimaaliset ilmastotoimet. Ihmiset ovat huolissaan omasta toimeentulostaan, ympäristön turvallisuudesta ja ennen kaikkea lastensa tulevaisuudesta.
Kilpailuetu pois Kiinalta
Halla-aho huomautti, että paras tapa löytää tavallisten kansalaisten hyväksyntä ilmastotoimille olisi hakea tulokulmia, missä myös tavallisten ihmisten intressit otetaan huomioon ympäristön hyvinvoinnin ohella.
– Esimerkiksi niin, että kauppapoliittisilla keinoilla tulisi pyrkiä tuomaan Eurooppaan takaisin vastuullisesti toimivaa teollisuutta. Se tarkoittaa työtä, hyvinvointia ja samalla pienempiä päästöjä. Tällä hetkellä globaali kauppa yhdistettynä eri maiden eritasoisiin ilmastotoimiin johtaa siihen, että toimijat, kuten Kiina, saavat omalle saastuttavalle teollisuudelleen yritystukea Suomelta. Se etu on otettava pois Kiinan kaltaisilta toimijoilta. Me voimme tuottaa samoja asioita kuin Kiina nyt tekee, myös Euroopassa.
Halla-aho katsoo, että Suomi on tehnyt pitkään – ja kaukonäköisesti – viisasta energiapolitiikkaa.
– Ympäristöliikkeen painostuksesta ja propagandasta huolimatta me emme esimerkiksi ole luopuneet ydinvoimasta. Sen vuoksi me emme ole tänä päivänä riippuvaisia kivihiilestä tai venäläisestä fossiilienergiasta, kuten moni sellainen maa, joka lankesi ympäristöliikkeen seireenilauluihin.
– Suomen tilanne on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Tietenkin meidän pitää pyrkiä viemään omia ratkaisujamme muualle maailmaan. En kuitenkaan näe, miten paljon voisimme vielä kiristää esimerkiksi omasta energiantuotannostamme päästöjä pois, jotta sillä olisi jotain merkitystä globaalissa mittakaavassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Mika Aaltola ilmastoahdistuksen lietsominen hyveposeeraaminen tunnetalous ilmastotoimet presidenttiehdokkaat sota toimeentulo Presidentin valtaoikeudet Presidentinvaalit Pekka Haavisto Ydinvoima Kiina Ukraina Suomi Turvallisuus Olli Rehn Energiapolitiikka Venäjä Jussi Halla-aho Rikollisuus Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon toteamukset olleet usein edellä aikaansa – varoitti jo vuosia sitten Kiinan uhasta ja Venäjän energiariippuvuuden vaaroista

Mediapersoona kysyi somegallupissa, kuka tulisi valita presidentiksi 2024 – lähes 12 000 vastasi ja voittajasuosikki keräsi melkein puolet äänistä

Olli Rehnin presidentinvaalikampanja alkoi töppäyksellä – rahankeräys käynnistyi, mutta taustayhdistys ei muistanut hakea rahankeräyslupaa

Haaviston mielestä perheenyhdistäminen on perusoikeuskysymys – suomalaismiehen vaimo ja lapsi jumissa ulkomailla, ulkoministeri ei ole edes vastannut yhteydenottoon

Mäkelä: Vaalitulos ei ollut useimmille toimittajille mieleen – ”Monen mielestä yli 620 000 suomalaista äänesti väärin”

Halla-ahon mukaan ulkopoliittisessa johdossa ei saisi olla naiiviutta ja sinisilmäisyyttä – ”Presidentin on tunnistettava, mitä ympärillä tapahtuu”

Eduskunnan puhemies Halla-aho lupaa puolustaa kansanedustajien perustuslaillista puheoikeutta: ”Eduskunta ei ole tarkkailuluokka tai euroviisukarsinta”

Puhemies Halla-aho tapasi Yhdysvaltain ulkopoliittista johtoa: “Meidän täytyy löytää keinot tuoda teollista tuotantoamme Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan”

Bergbom toivoo järkeä Suomen ilmastopolitiikkaan: Opposition mukaan elämme dystopiassa ja katastrofi on saapumassa – enää puuttuvat heinäsirkkaparvet
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Uusimmat

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa

Latvia irtautumassa Ottawan miinakieltosopimuksesta
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää