Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Sakari Puisto ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho osallistuivat tänään Työmiehen tuumaustunnille. / SUOMEN UUTISET
Halla-aho: Henkilön on jatkossa luovuttava aiemmasta kansalaisuudestaan kun hän saa Suomen kansalaisuuden
Kaksoiskansalaisuusjärjestelmästä on luovuttava, koska se herättää kysymyksiä henkilön lojaliteetista tiukoissa tilanteissa, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo.
Perussuomalaiset esittää muutoksia Suomen kansalaisuuspolitiikkaan. Nykyisin lainsäädäntö mahdollistaa henkilön olevan samanaikaisesti kahden maan kansalainen.
– Perussuomalaisten mukaan henkilön olisi jatkossa luovuttava aiemmasta kansalaisuudestaan kun hän saa Suomen kansalaisuuden, Jussi Halla-aho sanoi tänään Työmiehen tuumaustunnilla.
Kaksoiskansalaisuus on ollut Suomessa mahdollista vuodesta 2003 saakka. Tällä hetkellä Suomessa asuu lähes 90 000 henkilöä, joilla on sekä synnyinmaansa että Suomen kansalaisuus. Suurin kaksoiskansalaisten ryhmä ovat venäläiset, joita Suomessa asuu noin 30 000 henkeä.
Kansalaisuuden pitäisi osoittaa henkilön sitoutumista suomalaisuuteen
Perussuomalaiset esittää paluuta ennen vuotta 2003 vallinneeseen tilanteeseen, eli kaksoiskansalaisuudesta luopumista. Halla-ahon mukaan se merkitsisi samalla Suomen kansalaisuuden saamisen ehtojen tuntuvaa kiristämistä.
– Suomen kansalaisuuden pitäisi samalla osoittaa henkilön sitoutumista suomalaisuuteen. Kaksoiskansalaisuus on hyvin ongelmallista etenkin venäläisten kohdalla, koska se herättää aiheellisia kysymyksiä henkilön lojaliteetista valintatilanteissa.
– Kyse ei ole pelkästään henkilön omasta lojaliteetista vaan siitä, miten Venäjän johto katsoo näitä ihmisiä. Venäjän doktriinin mukaan Venäjä puolustaa omia kansalaisiaan riippumatta siitä, missä nämä asuvat. Venäjä myös odottaa ja edellyttää kansalaisiltaan uskollisuutta synnyinmaataan kohtaan, Halla-aho muistutti.
Kokoomus vastustaa venäläisten maakauppojen rajoittamista
Halla-aho sanoi pitävänsä itsestään selvänä, etteivät Venäjän kansalaiset voisi jatkossa toimia maanpuolustuksen kannalta herkissä viroissa. Toisenlaisiakin näkemyksiä on äskettäin esitetty.
– On hyvin mielenkiintoista, että kokoomus ja sisäministeri Kai Mykkänen eivät pidä tällaisia rajoituksia tarpeellisena.
Halla-aho nosti esille myös viranomaisten laajan operaation Paraisilla, jonka seurauksena julkiseen keskusteluun on taas noussut kysymys ulkomaalaisten, etenkin venäläisten tekemistä maakaupoista strategisesti tärkeissä kohteissa.
Ongelma ratkaistavissa tiukalla vastavuoroisuusperiaatteella
Kansalaiset ovat seuranneet tilannetta huolestuneina.
– Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti ja pitkään vaatineet rajoituksia ulkomaalaisten maakauppoihin. Venäjän kohdalla ongelma olisi ratkaistavissa tiukalla vastavuoroisuusperiaatteella: suomalaiset eivät voi ostaa maata Venäjältä, eikä venäläistenkään pidä voida ostaa maata Suomesta.
– Rajoitusvaatimuksia on nyt alkanut kuulua moneltakin suunnalta. Mielenkiintoista on jälleen, että juuri kokoomus, opetusministerinsä Sanni Grahn-Laasosen suulla on vastustanut maakauppojen rajoittamista, Halla-aho sanoi.
Hän viittasi Grahn-Laasosen blogikirjoitukseen, jossa ministeri esittää, että maakauppojen kieltäminen venäläisiltä olisi rasismia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Suomen kansalaisuus Kaksoiskansalaisuus Kai Mykkänen Venäläisten maakaupat Sanni Grahn-Laasonen Venäjä Jussi Halla-aho Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sanni Grahn-Laasosen vähemmän kaukonäköinen linjaus vuodelta 2014: tonttimyynnin kieltäminen venäläisille on rasismia
Halla-aho: Missään muussa puolueessa äänestäjäkunnan odotukset ja puolueen käytännön toiminta eivät ole niin jyrkässä ristiriidassa kuin kokoomuksessa
Halla-aho: Suomen passien jakaminen pantava kuriin – kansalaisuuksia myönnetty eniten heikoimmin työllistyville
Halla-aho Ukrainan tilanteesta: Eurooppalaisilla perusongelma Venäjän kanssa – “Moralistista räksytystä olemattomilla muskeleilla”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää