

LEHTIKUVA
Halla-aho: Hallituksen ongelmana kyvyttömyys priorisoida rahankäyttöä – ”On pystyttävä karsimaan menoja, joilla ei ole mitään tekemistä suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kanssa”
Jussi Halla-aho korosti Ylen A-Studiossa, että työttömyyden hoito tulee valtiolle erittäin kalliiksi. Halla-aho linjasi, että Suomessa on siksi huolehdittava siitä, että yritystoiminta on aina kannattavaa. – Näin yrityksillä on varaa työllistää. Palkansaajat puolestaan voivat ostaa palveluja ja siten työllistää palvelualoilla työskenteleviä ihmisiä.
Ylen A-Studiossa keskusteltiin maanantai-iltana Suomen taloustilanteesta ja tulevaisuudesta. Ohjelman vieraita olivat uusi valtiovarainministeri Matti Vanhanen, puoluejohtajat Li Andersson (vas.), Petteri Orpo (kok.) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho.
Rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronasta
Halla-aho sanoi, että koronakriisin aikanakin olisi hyvä muistaa, että Suomen julkisen talouden rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronasta.
– Korona on toki pahentanut talousongelmia koko Euroopassa. Kuitenkin pitkän aikavälin ongelmia kuten Suomen kilpailukyvyn rapautumista ja huoltosuhteen heikkenemistä on pyrittävä lääkitsemään pitkän aikavälin toimilla.
Halla-ahon mukaan perussuomalaiset ovat olleet huolissaan siitä, että koronasta tulee hallitukselle pelkkä veruke poistaa pidäkkeet velanotolta.
– Ennen koronaa hallituksen menohaluja jonkin verran hillitsi se, että haluttiin välttää velkaantumista ja se, että työllisyysodotukset eivät ehkä olleet ihan realistisella pohjalla.
Julkisen talouden tulot oltava menoja suuremmat
Halla-ahon mukaan Suomessa on jatkossakin huolehdittava siitä, että yritystoiminta on kannattavaa.
– Näin yrityksillä on varaa työllistää ihmisiä, jotka saavat palkkaa, jolla he sitten voivat ostaa palveluja ja siten työllistää palvelualoilla työskenteleviä ihmisiä.
– Julkisessa taloudessa pitkällä aikavälillä tulojen pitää olla suuremmat tai vähintään yhtä suuret kuin julkisen talouden menot. Muuten olemme jatkuvasti paisuvien ongelmien keskellä – kuten olimme jo ennen koronakriisiä.
Anderssonin mukaan hallituksen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että koronashokista tulee mahdollisimman lyhytaikainen taloudelle.
– Että päästäisiin mahdollisimman nopeasti kasvavan työllisyyden uralle. Tehokkain väline on elvytystoimenpiteet. Sen tarkoittaa, että velanotto kasvaa, Andersson esitti.
Vanhanen puolestaan sanoi, että hallituksen on melko nopeasti voitava esittää, mistä tullaan hakemaan talouden sopeutuksia. Vanhanen ei kuitenkaan halunnut etukäteen kertoa, mihin sopeutukset liittyvät.
– Aloitan tehtävässä vasta tiistaina, joten tulen ensin käymään läpi hallituskumppanien kanssa, mitä valmisteluja on tehty.
Leikkaukset kehitysapuun ja haittamaahanmuuttoon
Halla-ahon mukaan on erinomaista kysyä, mistä sopeutetaan. Halla-ahon mukaan sekä nykyisen että usean aiemmankin hallituksen ongelmana on ollut kyvyttömyys priorisoida julkisen talouden menoja.
– Totta kai meidän on huolehdittava valtion tärkeimmistä ydintoiminnoista ja ihmisille tärkeistä perustoiminnoista – vaikka sitten tarvittaessa veronkorotuksilla ja myös ottamalla lisävelkaa. Mutta samaan aikaan meidän on pystyttävä karsimaan sellaisia menoja joilla ei ole mitään tekemistä suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kanssa.
Halla-aho nosti esimerkeiksi leikkauskohteista kehitysapumenot ja haitallisen maahanmuuton rahoittamisen.
– Kyllä minä otan nämä joka kerta esille, koska ne ovat kasvava ongelma julkiselle taloudelle paitsi menojen lisäämisen takia, myös siksi että ne heikentävät taloudellista huoltosuhdettamme.
A-Studion juontajan mukaan Halla-ahon esittämillä keinoilla ei ratkaistaisi kestävyysvajetta.
– Niin, minkä tahansa yksittäisen ajatuksen voi tyrmätä sillä, että tuo ei yksinään ratkaise meidän kaikkia ongelmiamme, Halla-aho kuittasi.
Andersson vetosi asiantuntijalausuntoihin.
– Jos sopeutuksella viitataan veronkorotuksiin tai menoleikkauksiin, niin asiantuntijat eivät ole sellaista hallitukselle suositelleet, koska ne olisivat ristiriidassa tarvittavan elvytyksen kanssa.
Hallitukselta puuttuu yhteinen näkemys
Vanhaselta kysyttiin, pitääkö hallitus edelleen kiinni 75 prosentin työllisyystavoitteesta tällä vaalikaudella. Uusi valtiovarainministeri arvioi, ettei se riitä, vaan työllisyystavoitetta on nostettava korkeammalle.
Kokoomuksen Orpo korosti, että paras tapa tervehdyttää taloutta on se, että saadaan aikaan pysyvää, kestävää kasvua.
– Hallituksen ongelmana on kuitenkin ollut koko sen ensimmäisen vuoden ajan, että hallitus ei ole tehnyt työllisyystoimia eikä rakenteellisia uudistuksia, jotka saisivat aikaan pysyvää kasvua. Hallitus on vain lykännyt hankalia päätöksiä eteenpäin.
Jussi Halla-aho komppasi Orpoa.
– Se on totta, että hallituksen työllisyystoimia ei ole juuri näkynyt. Tavoitteita on ollut, mutta tavoitteet eivät vielä ole toimenpiteitä. Toimenpiteiden puute johtunee siitä, että hallituksen porvari- ja sosialistisiiveltä puuttuu isossa kuvassa yhteinen näkemys, millä keinoilla työllisyyttä pitäisi lisätä. Toki jokainen ministeri varmasti keksii omalla tontillaan itselleen mieluisia menolisäyksiä.
Keskituloisille veronkevennyksiä
Halla-aho linjasi, että erilaisilla veropoliittisilla keinoilla voidaan varmistaa se, että yrityksillä on toiminta- ja menestymisedellytykset, jotta ne voivat työllistää ihmisiä.
– Tällöin ihmisillä jää palkasta enemmän käteen. Voidaan nostaa esimerkiksi keskituloisille suunnattu ansiotuloverotuksen kevennys, se on yksi toimenpide. Käytössä on kuitenkin useita erilaisia instrumentteja.
A-Studion juontajan mukaan veronkevennykset lisäisivät valtion menoja.
– Tarkoitus on päinvastoin pienentää valtion menoja, koska juurikin työttömyys on se, mikä tulee valtiolle kalliiksi, Halla-aho tarkensi.
Vähemmän yllättävästi Andersson esitti, että ansiotuloverotuksen keventäminen ei olisi hänen mielestään tehokas työllisyystoimenpide.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valtion velka koronakriisi työllistämistoimet menolisäykset priorisointi veronmaksajat hyvinvointi suomalaiset Julkinen talous Matti Vanhanen Petteri Orpo Li Andersson Turvallisuus Velanotto Elvytys perussuomalaiset hallitus Jussi Halla-aho kehitysapu työttömyys verotus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomalaisten turvallisuus on perussuomalaisille tärkein asia: “Kehitysapumenot, maahanmuuton kustannukset sekä poliittisten järjestöjen tuet ovat menoja, joista pitää näissä olosuhteissa leikata”

Ulkoministeriö jakoi taas miljoonia maailmalle – suomalaisten verovaroja sujahti Kongoon, presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisiin tehtäviin ja YK:n ympäristörahastoon

Purra: Hallituksen on nyt kyettävä priorisoimaan – ”Ensisijaisesti tuettava vahvoja, uusiutumiskykyisiä vientiyrityksiä”

Perussuomalaiset tyrmää turvapaikanhakijoiden siirtämisen välittömästi työmarkkinoille: ”Ei työhalujakaan juuri ole, koska saman rahan saa notkumalla kauppakeskuksissa”

Hallitus lähdössä tukemaan Euroopan valtavia tukipaketteja – perussuomalaisilta täystyrmäys

Hallituksen lisätalousarvioesitys haisee konkurssipesän rosvoamiselta – Halla-aho: ”Velkahana on saatu koronan varjolla auki, eikä enää olla köyhiä ja kipeitä”

PS: Suomen julkisen talouden tila on järkyttävä – “Velkaa on otettu hyvinä aikoina ja huonoina otetaan vielä enemmän”

Junnila: “Vihreä uudelleenrakennus” on peitenimi ekososialismille

Juvonen: Velanotolla ei tule ostaa vaaligallupeja tai vaalivoittoja
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää