PS ARKISTO
Halla-aho esittää työllisyyden vahvistamiseksi veronalennuksia sekä vientiä ja kauppaa tukevia uudistuksia: ”Oleellista on se, että työpaikkoja syntyy yksityissektorille”
Perussuomalaisten työllisyyspolitiikan keskeisenä tavoitteena on, että Suomessa työntekijä – myös pienipalkkaisilla aloilla – tulisi omalla palkallaan toimeen. Se edellyttää, että yksityissektorille syntyy uusia työpaikkoja. – Yritykset kyllä palkkaavat työntekijöitä, jos se on liiketoiminnan kannalta taloudellisesti järkevää ja kannustavaa, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tänään Iltalehden puheenjohtajatentissä.
Miten kuntiin saadaan lisää työpaikkoja ja sitä kautta kunnille verotuloja? Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk), Maria Ohisalo (vihr), Li Andersson (vas) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho ottivat tänään kantaa työllisystilanteeseen ja työllisyystoimiin Iltalehden puheenjohtajatentissä.
Halla-aho oli nostanut aiheen esille jo viime viikolla linjapuheessaan, jossa hän jakoi kritiikkiä molemmille työmarkkinaosapuolille. Halla-aho toisaalta kehotti sekä elinkeinoelämää että ay-liikettä rakentamaan luottamusta ja hakemaan ratkaisuja, jotka olisivat molemmille siedettäviä. Kummassakaan leirissä Halla-ahon puhetta ei koettu kovin miellyttävänä.
– Reaktiot osoittavat vain sen, miten vaikeaa Suomessa on käydä analyyttistä keskustelua työmarkkinoiden ongelmista, kun osapuolet ovat kaivautuneet poteroihin ja kaikilla on suuri kiusaus pelotella omia äänestäjiään saavutettujen etujen menettämisellä. Se on lyhytnäköistä toimintaa, Halla-aho sanoi.
Vientiteollisuus on Suomen talouden selkäranka
Pääministeri Marinin hallitus on esittänyt usein tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin, mutta konkreettisia tekoja ja työllisyystoimia on toistaiseksi nähty niukasti. Halla-aho totesi, että työllisyysastetta oleellisempaa olisi tarkastella, mitä työllisten määrä pitää sisällään, eli onko työllisyys julkista taloutta vahvistavaa vai ei.
Työllisyysasteen nostamiseen Halla-aho esittää vientiä ja kauppaa tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten energian ja kuljetuksen hintoihin ja työn sivukuluihin puuttumisen.
– Oleellista on se, että työpaikkoja syntyy yksityissektorille. Vientiteollisuuden asema on olennainen, koska se on Suomen talouden selkäranka. Yritykset kyllä palkkaavat työntekijöitä, jos se on liiketoiminnan kannalta taloudellisesti järkevää ja kannustavaa.
Paikallinen sopiminen tai ansiosidonnaisen porrastaminen ovat Halla-ahon mukaan nyansseja kokonaisuudessa.
– Maailmassa on erilaisia työmarkkinajärjestelmiä – jopa Pohjoismaiden sisällä. Se itsessään osoittaa, että paikallinen sopiminen tai ansiosidonnaisen porrastaminen eivät ole ratkaisuja ongelmiin, kun katsotaan isoa kuvaa. Toki ansiosidonnaisen porrastamisella voidaan todennäköisesti aikaistaa jälkimmäistä työllistymispiikkiä, siitä on olemassa dataakin. Kuitenkaan työttömyysturvan heikentäminen itsessään ei auta, jos työpaikkoja ei synny.
Työllisyystoimia lykätty, vaikka ongelmat ovat käsillä nyt
Perussuomalaiset esittää myös pieni- ja keskituloisten työssäkäyvien palkan sivukulujen karsimista ja yritysverotuksen keventämistä. Halla-aho korosti, että oleellista on se, että yritysten toimintakyky säilyy yksityissektorilla.
– Tällä hetkellä yritykset joutuvat kilpailemaan armottomilla globaaleilla markkinoilla. Jos vielä nostamme esimerkiksi korkealla kokonaisveroasteella, korkeilla palkan sivukuluilla tai ylettömän kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla yritysten kustannuksia, niin näiden kokonaisvaikutus yhdessä saattaa ratkaista sen, rakennetaanko tuotantolaitos Suomeen vai Kiinaan.
Suomen työmarkkinoita hiertää myös kohtaanto-ongelma eli useisiin avoimiin työpaikkoihin ei useinkaan löydy tekijöitä, vaikka Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä työtä vailla.
Vasemmiston Anderssonin mukaan hallitus olisi jo tehnyt useita työllisyystoimia. Pääministeri Marinin mukaan kohtaanto-ongelmaan ratkaisu löytyisi osaamisen ja koulutuksen vahvistamisella. Tentin juontaja, toimittaja Susanne Päivärinta tosin huomautti Marinia siitä, että ongelmat ovat käsillä juuri nyt ja että monien mielestä hallitus lykkää konkreettisia työllisyystoimia.
– Me olemme jo tehneet ja teemme tulevaisuudessakin julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia, Marin esitti.
Kokoomuksen Orpo ei ollut samaa mieltä.
– Te olette tekevinänne työllisyystoimia, mutta todellisuudessa ne toimet huutavat poissaolollaan, mitkä saavat yritykset uskomaan, että Suomeen kannattaa investoida ja täällä kannattaa palkata ihmisiä.
Asumisen ja liikkumisen kulut alas
Halla-ahon mukaan perussuomalaiset lähtee siitä, että työtä tekevän ihmisen – sekä palkansaajan että yrittäjän – yhteinen etu on se, että Suomeen syntyy uusia työpaikkoja ja samalla omalla työllä tulee toimeen.
– Tällä hetkellä palkkaleikkaus tapahtuu harjoitetun politiikan tuloksena siten, että työntekijöitä korvataan tuomalla ulkomailta halpatyövoimaa suorittavan työn sektoreille, joille töille löytyisi tekijöitä myös Suomessa jo olevien työttömien joukosta, jos vain työn vastaanottaminen olisi kannattavaa, Halla-aho sanoi.
Työn vastaanottavuuden kannattavuuteen voidaan Halla-ahon mukaan vaikuttaa erityisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotuksen keventämisellä.
– Toisaalta työn vastaanottavuuden kannattavuuteen voidaan vaikuttaa myös sillä, että verotuksellisin ja muilla toimilla liikkumisen hintaa tuodaan alas. Tämä on oleellista pitkien etäisyyksien Suomessa, etenkin maakunnissa. Myös asumisen hintaa olisi saatava alas, koska asumisen kustannukset kaupungeissa vaikuttavat merkittävästi työn vastaanottamisen kannustavuuteen.
Andersson väitti, että perussuomalaiset muka pyrkisi alentamaan työntekijöiden palkkoja. Halla-aho osoitti, että väite ei pidä paikkaansa.
– Meidän tavoitteemme on nimenomaan se, että Suomessa työntekijä – myös pienipalkkaisilla aloilla – tulisi omalla palkallaan toimeen. Se edellyttää työn verotuksen keventämistä ja tietysti myös sitä, että yksityissektorille syntyy uusia työpaikkoja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rakenteelliset uudistukset yksityinen sektori työllisyystoimet yrittäjät työpaikat työntekijät puheenjohtajatentti Työmarkkinat halpatyövoima Maria Ohisalo Annika Saarikko Paikallinen sopiminen Sanna Marin Petteri Orpo Li Andersson vientiteollisuus perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset haluaa kasvattaa käteen jäävien työtulojen määrää puuttumalla asumisen, elämisen ja liikkumisen kustannuksiin sekä työn verottamiseen
Perussuomalaiset: Hallituksen esitys ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi johtaa sosiaalietuusmenojen lisääntymiseen ja halpatyövoiman kasvuun
Hallitus verottaa ennätysmäisesti asumista ja liikkumista – ja lisää on luvassa
Hallitus jatkaa autoilun kustannuksien kasvattamista – pyrkii keräämään autoilijoilta miljardin enemmän neljässä vuodessa
Halla-aho kannustaa molempia työmarkkinaosapuolia rakentamaan luottamusta ja hakemaan ratkaisuja: ”Kun yrittää saada kaiken, käy helposti niin, että ei saa mitään”
Kepu, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt haikailevat yhä lisää halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta – perussuomalaisten Purra huomautti, että veronmaksaja joutuu kompensoimaan heikkoja palkkoja
Taloustieteen tohtori Lacalle lyttää G7-maiden ajatuksen maailmanlaajuisesta yritysverotuksen vähimmäistasosta
Petteri Orpo intoili halpatyövoimasta: ”Tuhansia ja tuhansia työperäisesti maahan tulevia” – Purra ihmetteli kokoomuspomon ylenkatsetta suomalaisia hoitajia kohtaan
Perussuomalaiset: Hallituksen työllisyyspolitiikka ei vastaa edes keskeisimpiin haasteisiin – ”Mikromanagerointi pahentaa tilannetta entisestään”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää