

PS ARKISTO
Halla-aho esittää työllisyyden vahvistamiseksi veronalennuksia sekä vientiä ja kauppaa tukevia uudistuksia: ”Oleellista on se, että työpaikkoja syntyy yksityissektorille”
Perussuomalaisten työllisyyspolitiikan keskeisenä tavoitteena on, että Suomessa työntekijä – myös pienipalkkaisilla aloilla – tulisi omalla palkallaan toimeen. Se edellyttää, että yksityissektorille syntyy uusia työpaikkoja. – Yritykset kyllä palkkaavat työntekijöitä, jos se on liiketoiminnan kannalta taloudellisesti järkevää ja kannustavaa, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tänään Iltalehden puheenjohtajatentissä.
Miten kuntiin saadaan lisää työpaikkoja ja sitä kautta kunnille verotuloja? Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk), Maria Ohisalo (vihr), Li Andersson (vas) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho ottivat tänään kantaa työllisystilanteeseen ja työllisyystoimiin Iltalehden puheenjohtajatentissä.
Halla-aho oli nostanut aiheen esille jo viime viikolla linjapuheessaan, jossa hän jakoi kritiikkiä molemmille työmarkkinaosapuolille. Halla-aho toisaalta kehotti sekä elinkeinoelämää että ay-liikettä rakentamaan luottamusta ja hakemaan ratkaisuja, jotka olisivat molemmille siedettäviä. Kummassakaan leirissä Halla-ahon puhetta ei koettu kovin miellyttävänä.
– Reaktiot osoittavat vain sen, miten vaikeaa Suomessa on käydä analyyttistä keskustelua työmarkkinoiden ongelmista, kun osapuolet ovat kaivautuneet poteroihin ja kaikilla on suuri kiusaus pelotella omia äänestäjiään saavutettujen etujen menettämisellä. Se on lyhytnäköistä toimintaa, Halla-aho sanoi.
Vientiteollisuus on Suomen talouden selkäranka
Pääministeri Marinin hallitus on esittänyt usein tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin, mutta konkreettisia tekoja ja työllisyystoimia on toistaiseksi nähty niukasti. Halla-aho totesi, että työllisyysastetta oleellisempaa olisi tarkastella, mitä työllisten määrä pitää sisällään, eli onko työllisyys julkista taloutta vahvistavaa vai ei.
Työllisyysasteen nostamiseen Halla-aho esittää vientiä ja kauppaa tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten energian ja kuljetuksen hintoihin ja työn sivukuluihin puuttumisen.
– Oleellista on se, että työpaikkoja syntyy yksityissektorille. Vientiteollisuuden asema on olennainen, koska se on Suomen talouden selkäranka. Yritykset kyllä palkkaavat työntekijöitä, jos se on liiketoiminnan kannalta taloudellisesti järkevää ja kannustavaa.
Paikallinen sopiminen tai ansiosidonnaisen porrastaminen ovat Halla-ahon mukaan nyansseja kokonaisuudessa.
– Maailmassa on erilaisia työmarkkinajärjestelmiä – jopa Pohjoismaiden sisällä. Se itsessään osoittaa, että paikallinen sopiminen tai ansiosidonnaisen porrastaminen eivät ole ratkaisuja ongelmiin, kun katsotaan isoa kuvaa. Toki ansiosidonnaisen porrastamisella voidaan todennäköisesti aikaistaa jälkimmäistä työllistymispiikkiä, siitä on olemassa dataakin. Kuitenkaan työttömyysturvan heikentäminen itsessään ei auta, jos työpaikkoja ei synny.
Työllisyystoimia lykätty, vaikka ongelmat ovat käsillä nyt
Perussuomalaiset esittää myös pieni- ja keskituloisten työssäkäyvien palkan sivukulujen karsimista ja yritysverotuksen keventämistä. Halla-aho korosti, että oleellista on se, että yritysten toimintakyky säilyy yksityissektorilla.
– Tällä hetkellä yritykset joutuvat kilpailemaan armottomilla globaaleilla markkinoilla. Jos vielä nostamme esimerkiksi korkealla kokonaisveroasteella, korkeilla palkan sivukuluilla tai ylettömän kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla yritysten kustannuksia, niin näiden kokonaisvaikutus yhdessä saattaa ratkaista sen, rakennetaanko tuotantolaitos Suomeen vai Kiinaan.
Suomen työmarkkinoita hiertää myös kohtaanto-ongelma eli useisiin avoimiin työpaikkoihin ei useinkaan löydy tekijöitä, vaikka Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä työtä vailla.
Vasemmiston Anderssonin mukaan hallitus olisi jo tehnyt useita työllisyystoimia. Pääministeri Marinin mukaan kohtaanto-ongelmaan ratkaisu löytyisi osaamisen ja koulutuksen vahvistamisella. Tentin juontaja, toimittaja Susanne Päivärinta tosin huomautti Marinia siitä, että ongelmat ovat käsillä juuri nyt ja että monien mielestä hallitus lykkää konkreettisia työllisyystoimia.
– Me olemme jo tehneet ja teemme tulevaisuudessakin julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia, Marin esitti.
Kokoomuksen Orpo ei ollut samaa mieltä.
– Te olette tekevinänne työllisyystoimia, mutta todellisuudessa ne toimet huutavat poissaolollaan, mitkä saavat yritykset uskomaan, että Suomeen kannattaa investoida ja täällä kannattaa palkata ihmisiä.
Asumisen ja liikkumisen kulut alas
Halla-ahon mukaan perussuomalaiset lähtee siitä, että työtä tekevän ihmisen – sekä palkansaajan että yrittäjän – yhteinen etu on se, että Suomeen syntyy uusia työpaikkoja ja samalla omalla työllä tulee toimeen.
– Tällä hetkellä palkkaleikkaus tapahtuu harjoitetun politiikan tuloksena siten, että työntekijöitä korvataan tuomalla ulkomailta halpatyövoimaa suorittavan työn sektoreille, joille töille löytyisi tekijöitä myös Suomessa jo olevien työttömien joukosta, jos vain työn vastaanottaminen olisi kannattavaa, Halla-aho sanoi.
Työn vastaanottavuuden kannattavuuteen voidaan Halla-ahon mukaan vaikuttaa erityisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotuksen keventämisellä.
– Toisaalta työn vastaanottavuuden kannattavuuteen voidaan vaikuttaa myös sillä, että verotuksellisin ja muilla toimilla liikkumisen hintaa tuodaan alas. Tämä on oleellista pitkien etäisyyksien Suomessa, etenkin maakunnissa. Myös asumisen hintaa olisi saatava alas, koska asumisen kustannukset kaupungeissa vaikuttavat merkittävästi työn vastaanottamisen kannustavuuteen.
Andersson väitti, että perussuomalaiset muka pyrkisi alentamaan työntekijöiden palkkoja. Halla-aho osoitti, että väite ei pidä paikkaansa.
– Meidän tavoitteemme on nimenomaan se, että Suomessa työntekijä – myös pienipalkkaisilla aloilla – tulisi omalla palkallaan toimeen. Se edellyttää työn verotuksen keventämistä ja tietysti myös sitä, että yksityissektorille syntyy uusia työpaikkoja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rakenteelliset uudistukset yksityinen sektori työllisyystoimet yrittäjät työpaikat työntekijät puheenjohtajatentti Työmarkkinat halpatyövoima Maria Ohisalo Annika Saarikko Paikallinen sopiminen Sanna Marin Petteri Orpo Li Andersson vientiteollisuus perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset haluaa kasvattaa käteen jäävien työtulojen määrää puuttumalla asumisen, elämisen ja liikkumisen kustannuksiin sekä työn verottamiseen

Perussuomalaiset: Hallituksen esitys ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi johtaa sosiaalietuusmenojen lisääntymiseen ja halpatyövoiman kasvuun

Hallitus verottaa ennätysmäisesti asumista ja liikkumista – ja lisää on luvassa

Hallitus jatkaa autoilun kustannuksien kasvattamista – pyrkii keräämään autoilijoilta miljardin enemmän neljässä vuodessa

Halla-aho kannustaa molempia työmarkkinaosapuolia rakentamaan luottamusta ja hakemaan ratkaisuja: ”Kun yrittää saada kaiken, käy helposti niin, että ei saa mitään”

Kepu, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt haikailevat yhä lisää halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta – perussuomalaisten Purra huomautti, että veronmaksaja joutuu kompensoimaan heikkoja palkkoja

Taloustieteen tohtori Lacalle lyttää G7-maiden ajatuksen maailmanlaajuisesta yritysverotuksen vähimmäistasosta

Petteri Orpo intoili halpatyövoimasta: ”Tuhansia ja tuhansia työperäisesti maahan tulevia” – Purra ihmetteli kokoomuspomon ylenkatsetta suomalaisia hoitajia kohtaan

Perussuomalaiset: Hallituksen työllisyyspolitiikka ei vastaa edes keskeisimpiin haasteisiin – ”Mikromanagerointi pahentaa tilannetta entisestään”
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää