Halla-aho: Elinkeinoelämän vaatimukset saatavuusharkinnan poistamisesta perustuvat yksiselitteiseen valehteluun

Keskuskauppakamari ajaa EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta luopumista. Keskuskauppakamari viittaa työ- ja elinkeinoministeriön maanantaina julkaisemaan väitteeseen, jonka mukaan työvoimapulasta johtuen vuonna 2017 jäi täyttämättä tai syntymättä 60 000 työpaikkaa, Uusi Suomi kertoo. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan elinkeinoelämän väitteet ovat hölynpölyä.

– Elinkeinoelämällä on nyt kova kiima päällä. Jo se, että vaatimukset saatavuusharkinnan poistamisesta perustuvat yksiselitteiseen valehteluun, on paljonpuhuvaa, Halla-aho totesi Uuden Suomen juttuun linkittämässään Facebook-päivityksessä.

Johtaja Johanna Sipola sanoi Keskuskauppakamarin tiedotteessa, että saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle kilpailuetu, joka lisäisi maamme houkuttelevuutta ulkomaalaisten osaajien silmissä.

– Saatavuusharkinta ei koske osaajia. Osaajat saavat jo nyt tulla Suomeen ilman saatavuusharkintaa. Saatavuusharkinta koskee kouluttamatonta työvoimaa, jota halutaan hanttihommiin, esimerkiksi siivoojiksi, kokeiksi ja tarjoilijoiksi, Halla-aho muistuttaa.

Halla-aho arvelee, että halpatyöläiset himottavat elinkeinoelämää, koska he eivät vaadi kunnollista palkkaa tai työehtoja. Heillehän pääsy länsimaihin on tärkein syy ottaa työ vastaan.

Ruotsi on varottava esimerkki

Ruotsi on ainoa länsimaa, joka on luopunut saatavuusharkinnasta, Halla-aho muistuttaa. Ja vain reilu 10 prosenttia tuontityövoimasta päätyy sellaisille aloille, jotka kärsivät työvoimapulasta. Sen sijaan suurin osa hakee ennemmin tai myöhemmin turvapaikkaa Ruotsista.

– Ei ole mitään syytä, miksi sama ei toistuisi Suomessa, Halla-aho toteaa.

Halla-ahon mukaan myös työpaikkojen myyminen on tavallista.

– Suomessa asuva pizza-Mehmed tilaa serkkunsa Ahmedin töihin pizzeriaan. Vaikka Ahmed saisi käypää palkkaa, hän maksaa osan siitä takaisin Mehmedille. Mitä vaihtoehtoja hänellä on? Lähteä takaisin?

Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipolan mukaan saatavuusharkinta on byrokraattinen ja turha prosessi, sillä yritykset tietävät viranomaisia paremmin osaamistarpeet, joita yrityksissä eri puolilla maata on.

Halla-ahon mukaan Sipola tarkoittaa “osaamistarpeilla”, että yritykset tarvitsevat nöyrää ja halpaa työvoimaa.

Suomalainen veronmaksaja kustantaa halpatyöläisen sosiaaliturvan

– Ongelma on, että veronmaksaja kustantaa halpatyöläisten ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvan. Kun yritykset ottavat vastatakseen halpatyöläisten kokonaistoimeentulosta, vastuu maahanmuutosta voidaan jättää yrityksille, Halla-aho sanoi.

Halla-ahon argumentointi nojaa laadukkaseen tutkimukseen. Lokakuun lopussa julkaistu Suomen Perustan tutkimus osoitti, että työvoiman saatavuusharkinnan poistamisessa häviäjiä olisivat sekä julkinen talous että matalapalkka-alalla työskentelevä duunari.