MATTI MATIKAINEN
Halla-aho: Ajatuksilleni on ollut tilausta
– Maahanmuuton ongelmat ovat patoutuneet maassamme jo 1900-luvulta lähtien. Kansa tarvitsi asiaan kriittisesti suhtautuvaa poliitikkoa, perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho kertoo
Perussuomalaisen haastattelussa.
Puolisen vuotta sitten Jussi Halla-ahon kulkuväline vaihtui polkupyörästä lentokoneeseen ja työpaikka eduskunnasta europarlamenttiin. Myös arki muuttui. Brysselissä tehdään töitä aamusta iltaan ja kotona hoidetaan lapsia.
Haastattelu tehdään puhelimitse, sillä perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho on Brysselissä. Kuinkas muutenkaan. Halla-aho matkustaa sinne joka maanantai-aamu, ja kotiin lennetään takaisin torstai-iltana tai perjantai-aamuna. Eiran-kodissa odottaa Hilla-vaimon lisäksi kaksi kouluikäistä tyttöä sekä 1- ja 6-vuotiaat pojat.
Rakentavampaa keskustelua
Europarlamentin myötä Halla-ahon työpäivässä muuttui paljon muutakin kuin kulkuväline. Hän on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) jäsen. Lisäksi hän kuuluu Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR). Halla-aho on myös EU:n ja Venäjän parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan valtuuskunnassa. Töitä siis riittää.
– Päivät ovat tavattoman pitkiä. Valiokuntatyöskentely kestää viiteen tai kuuteen, jonka jälkeen on lobbausta, seminaareja ja yhteistyötä suomalaisten viranomaisten, kuten sisäministeriön kanssa. Eli verkostoitumista, joka on tärkeää tässä työssä. Työpäivät venyvät usein yhdeksään tai kymmeneen, Halla-aho kertoo.
Suomalaisten poliitikkojen pitäisi ottaa Halla-ahon mielestä mallia Brysselistä.
– Keskusteluilmapiiri on rakentavampi kuin Suomen eduskunnassa. Ei ole opposition ja hallituksen vastakkainasettelua ja sitä, että kun enemmistöhallituksen ohjelma on laadittu, päätöksiin on hankala tehdä muutoksia seuraavaan neljään vuoteen. Lisäksi tuntuu, että valiokunnassa kun jotain sanoo, sillä voi olla jopa jotain merkitystä. Positiivista on myös se, että täällä perussuomalaisuus ei ole taakka. Suomen politiikassa siihen liittyy aina tietynlaista latausta.
80 000 äänen meppi
Halla-aho tunnetaan kärkevistä mielipiteistä ja sarkasmisuudesta. Miehen suosio on ollut hämmentävää. Vuonna 2011 Halla-aho valittiin kansanedustajaksi koko maan kuudenneksi suurimmalla, yli 15 000 äänimäärällä. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon kolmanneksi suurimmalla, yli 6 000 äänivyöryllä.
Viime vuonna Halla-aho ilmoitti asettuvansa ehdolle parlamenttivaaleissa. Hänet valittiin maan toiseksi suurimmalla – Alexander Stubbin jälkeen – 80 529 äänimäärällä. Eikä siinä kaikki: Scripta – kirjoituksia uppoavasta Lännestä -blogissa käy päivittäin 3 000-8 000 lukijaa.
– Ajatuksilleni on ollut tilausta. Maahanmuuton ongelmat ovat patoutuneet maassamme jo 1900-luvulta lähtien, ja kansa tarvitsi asiaan kriittisesti suhtautuvaa poliitikkoa. Uskottavaa sellaista ei kuitenkaan ollut tarjolla 2000-luvun puoliväliin asti. Olen ollut oikeissa paikoissa nostamassa esille oikeita asioita, Halla-aho pohtii suosionsa syytä.
Europarlamentti puhujapönttönä
Halla-aho sanoo, että työ EU-parlamentissa vaatii vielä opettelua. Joka päivä tulee jotain uutta.
– Haen paikkaani, ja teen sen vuoksi vielä vähän kaikenlaista. Ainakin siihen asti, kunnes huomaan ajan rajallisuuden, hän sanoo hieman sarkastisesti.
Parlamentissa peräänkuulutetaan erikoistumista, ja sen Halla-ahokin on huomannut.
– Pelkkä valiokuntatyöskentely pitää kiireisenä. Minulla on omat vahvuudet, mutta muissa asioissa turvaudun itseäni viisaampiin.
Jotkut käyttävät parlamenttia puhujapönttönä, mutta Halla-aho ei itse toimi näin.
– Omalle asialle pyritään saamaan julkisuutta. Se on yksi tapa tehdä tätä työtä. Itse en välttämättä osaa pitää repäiseviä puheita, mutta pyrin tuomaan keskusteluihin sellaisia näkökulmia, jotka eivät ole olleet riittävästi esillä.
Äänestäjien armosta
Bryssel on muuttunut Halla-ahon silmissä rennosta kaupunkilomakohteesta ruuhkaiseksi työpaikaksi. Kaupungin liikenteestä kuulemma näkee, kuinka paljon siellä käydään vain töissä.
– Eihän reissutyö ole mitenkään tavatonta. Nekin kansanedustajat, jotka asuvat kauempana Helsingistä, reissaavat työn ja kodin välillä.
Halla-aho ei mennyt Brysseliin lomailemaan. Niitäkin poliitikkoja kuulemma on, jotka elelevät hiljaisesti neljä ensimmäistä vuotta, kunnes heräävät blogissaan hieman ennen vaaleja.
– On tärkeää muistaa, kenen asialla tässä ollaan. Teen tätä äänestäjien armosta ja heidän takia otan työn vakavasti.
Perhe hyväksynyt uuden työn
Uusi työ on vaikuttanut vapaa-aikaan, sillä sitä ei juurikaan enää ole. Lasten harrastuksiin ja koulunkäyntiin ei myöskään ehdi panostaa.
– Tai on sitä vapaa-aikaa Brysselissä, mutta sekin menee nukkumiseen. Kotona hoidan lapsia sunnuntai-iltaan asti.
Perhe on silti ollut ymmärtäväinen.
– En ole saanut – ainakaan vielä – tiukempaa palautetta. Perheeni on hyväksynyt ja ymmärtänyt työni vaatimukset aika hyvin.
Jussi Halla-aho pitää tiedotustilaisuuden tulevaisuuden suunnitelmistaan perjantaina 16. tammikuuta.
VERA MIETTINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Pariisin isku ei yllättänyt Halla-ahoa: Terroristit karkotettava Länsi-Euroopasta
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.