MATTI MATIKAINEN
Halla-aho: Ajatuksilleni on ollut tilausta
– Maahanmuuton ongelmat ovat patoutuneet maassamme jo 1900-luvulta lähtien. Kansa tarvitsi asiaan kriittisesti suhtautuvaa poliitikkoa, perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho kertoo
Perussuomalaisen haastattelussa.
Puolisen vuotta sitten Jussi Halla-ahon kulkuväline vaihtui polkupyörästä lentokoneeseen ja työpaikka eduskunnasta europarlamenttiin. Myös arki muuttui. Brysselissä tehdään töitä aamusta iltaan ja kotona hoidetaan lapsia.
Haastattelu tehdään puhelimitse, sillä perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho on Brysselissä. Kuinkas muutenkaan. Halla-aho matkustaa sinne joka maanantai-aamu, ja kotiin lennetään takaisin torstai-iltana tai perjantai-aamuna. Eiran-kodissa odottaa Hilla-vaimon lisäksi kaksi kouluikäistä tyttöä sekä 1- ja 6-vuotiaat pojat.
Rakentavampaa keskustelua
Europarlamentin myötä Halla-ahon työpäivässä muuttui paljon muutakin kuin kulkuväline. Hän on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) jäsen. Lisäksi hän kuuluu Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR). Halla-aho on myös EU:n ja Venäjän parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan valtuuskunnassa. Töitä siis riittää.
– Päivät ovat tavattoman pitkiä. Valiokuntatyöskentely kestää viiteen tai kuuteen, jonka jälkeen on lobbausta, seminaareja ja yhteistyötä suomalaisten viranomaisten, kuten sisäministeriön kanssa. Eli verkostoitumista, joka on tärkeää tässä työssä. Työpäivät venyvät usein yhdeksään tai kymmeneen, Halla-aho kertoo.
Suomalaisten poliitikkojen pitäisi ottaa Halla-ahon mielestä mallia Brysselistä.
– Keskusteluilmapiiri on rakentavampi kuin Suomen eduskunnassa. Ei ole opposition ja hallituksen vastakkainasettelua ja sitä, että kun enemmistöhallituksen ohjelma on laadittu, päätöksiin on hankala tehdä muutoksia seuraavaan neljään vuoteen. Lisäksi tuntuu, että valiokunnassa kun jotain sanoo, sillä voi olla jopa jotain merkitystä. Positiivista on myös se, että täällä perussuomalaisuus ei ole taakka. Suomen politiikassa siihen liittyy aina tietynlaista latausta.
80 000 äänen meppi
Halla-aho tunnetaan kärkevistä mielipiteistä ja sarkasmisuudesta. Miehen suosio on ollut hämmentävää. Vuonna 2011 Halla-aho valittiin kansanedustajaksi koko maan kuudenneksi suurimmalla, yli 15 000 äänimäärällä. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon kolmanneksi suurimmalla, yli 6 000 äänivyöryllä.
Viime vuonna Halla-aho ilmoitti asettuvansa ehdolle parlamenttivaaleissa. Hänet valittiin maan toiseksi suurimmalla – Alexander Stubbin jälkeen – 80 529 äänimäärällä. Eikä siinä kaikki: Scripta – kirjoituksia uppoavasta Lännestä -blogissa käy päivittäin 3 000-8 000 lukijaa.
– Ajatuksilleni on ollut tilausta. Maahanmuuton ongelmat ovat patoutuneet maassamme jo 1900-luvulta lähtien, ja kansa tarvitsi asiaan kriittisesti suhtautuvaa poliitikkoa. Uskottavaa sellaista ei kuitenkaan ollut tarjolla 2000-luvun puoliväliin asti. Olen ollut oikeissa paikoissa nostamassa esille oikeita asioita, Halla-aho pohtii suosionsa syytä.
Europarlamentti puhujapönttönä
Halla-aho sanoo, että työ EU-parlamentissa vaatii vielä opettelua. Joka päivä tulee jotain uutta.
– Haen paikkaani, ja teen sen vuoksi vielä vähän kaikenlaista. Ainakin siihen asti, kunnes huomaan ajan rajallisuuden, hän sanoo hieman sarkastisesti.
Parlamentissa peräänkuulutetaan erikoistumista, ja sen Halla-ahokin on huomannut.
– Pelkkä valiokuntatyöskentely pitää kiireisenä. Minulla on omat vahvuudet, mutta muissa asioissa turvaudun itseäni viisaampiin.
Jotkut käyttävät parlamenttia puhujapönttönä, mutta Halla-aho ei itse toimi näin.
– Omalle asialle pyritään saamaan julkisuutta. Se on yksi tapa tehdä tätä työtä. Itse en välttämättä osaa pitää repäiseviä puheita, mutta pyrin tuomaan keskusteluihin sellaisia näkökulmia, jotka eivät ole olleet riittävästi esillä.
Äänestäjien armosta
Bryssel on muuttunut Halla-ahon silmissä rennosta kaupunkilomakohteesta ruuhkaiseksi työpaikaksi. Kaupungin liikenteestä kuulemma näkee, kuinka paljon siellä käydään vain töissä.
– Eihän reissutyö ole mitenkään tavatonta. Nekin kansanedustajat, jotka asuvat kauempana Helsingistä, reissaavat työn ja kodin välillä.
Halla-aho ei mennyt Brysseliin lomailemaan. Niitäkin poliitikkoja kuulemma on, jotka elelevät hiljaisesti neljä ensimmäistä vuotta, kunnes heräävät blogissaan hieman ennen vaaleja.
– On tärkeää muistaa, kenen asialla tässä ollaan. Teen tätä äänestäjien armosta ja heidän takia otan työn vakavasti.
Perhe hyväksynyt uuden työn
Uusi työ on vaikuttanut vapaa-aikaan, sillä sitä ei juurikaan enää ole. Lasten harrastuksiin ja koulunkäyntiin ei myöskään ehdi panostaa.
– Tai on sitä vapaa-aikaa Brysselissä, mutta sekin menee nukkumiseen. Kotona hoidan lapsia sunnuntai-iltaan asti.
Perhe on silti ollut ymmärtäväinen.
– En ole saanut – ainakaan vielä – tiukempaa palautetta. Perheeni on hyväksynyt ja ymmärtänyt työni vaatimukset aika hyvin.
Jussi Halla-aho pitää tiedotustilaisuuden tulevaisuuden suunnitelmistaan perjantaina 16. tammikuuta.
VERA MIETTINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Pariisin isku ei yllättänyt Halla-ahoa: Terroristit karkotettava Länsi-Euroopasta
Viikon suosituimmat
Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Lähes puolet ranskalaisista haluaa lopettaa maahanmuuton kokonaan – naisten osuus jopa 53 prosenttia
Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 48 % ranskalaisista kannattaa nollamaahanmuuttoa, olipa se sitten laillista tai laitonta. Luku on 7 prosenttia korkeampi kuin edellisessä kyselyssä, joka tehtiin lokakuussa 2021.
Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Krista Kiurua lyöty kasvoihin
Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Uusimmat
Mauri Peltokangas: ”Vaaleissa mennään täysillä maaliin saakka”
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää