Halla-aholta kysyttiin, kuka ylipäätään voi olla suomalainen – näin hän vastasi

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo, että vaikka kaikilla suomalaisilla onkin yhteisiä piirteitä, pelkän etnisyyden tai kielen perusteella ei ole mahdollista määritellä sitä, kuka voi olla suomalainen.

Puheenjohtajan kyselytunnilla kansalaiset tiedustelivat Jussi Halla-aholta myös hänen käsityksiään etnisestä suomalaisuudesta ja siitä, kuka ylipäätään voi olla suomalainen.

Kannatatko ajatusta avoimesta suomalaisuudesta niin, että kuka tahansa, toimimalla tietyllä tavalla tai oleskelemalla tietyssä paikassa tai omaksumalla tietyt tavat, voi olla suomalainen? Vai ovatko syntyperä, historia tai sukujuuret oleellinen osa suomalaisuutta?

Riikka Purra haastattelee Jussi Halla-ahoa.

– Myös perussuomalaisten sisällä on joskus käyty keskustelua siitä, miten suomalaisuus pitäisi määritellä. Toimittajatkin usein kysyvät, kuka voi olla suomalainen. Itse en mielelläni lähde mukaan tähän keskusteluun, koska poliittiset tavoitteemme eivät edellytä suomalaisuuden määrittelyä.

– Me vastustamme huonoa maahanmuuttopolitiikkaa. Sellaista joka vahingoittaa yhteiskuntaa tavalla tai toisella. Huono maahanmuuttopolitiikka on mahdollista korjata ilman minkäänlaista viittausta etnisyyteen.

– Vaikka suomalaiset eroavat toisistaan, meillä on kuitenkin yhteisiä piirteitä: suurin osa puhuu suomea, suurin osa on valkoihoisia ja niin edelleen mutta se, että suomalaiset olisivat suljettu ryhmä, ei oikein istu historialliseen todellisuuteen. Suomalaiset, kuten mikä tahansa kansa ovat tulos vuosisatojen ja –tuhansien sekoittumisesta ja ihmisten kohtaamisista.

– Kysymys kuuluu, ovatko jotkin historiassa tapahtuneet sekoittumiset huonompia kuin jotkin toiset: mihin vedämme rajan, jossa suomalaiset ovat tulleet valmiiksi, milloin tänne ei enää voisi tulla uusia etnisiä elementtejä? Tähän kysymykseen ei oikein ole vedenpitävää vastausta, kun kysymystä tarkemmin pohtii.

Ennen ei puhuttu vähemmistöryhmistä

Suomeen on aina tullut pieniä määriä ihmisiä pitkin historiaa. Halla-aho sanoo muistavansa hyvin ajan, jolloin hän itse kävi koulua, eikä monikulttuurisuutta tuolloin oltu vielä ”keksitty.”

– Siihen aikaan ei puhuttu vähemmistöryhmistä, paitsi näistä perinteisistä, mitä Suomessa silloin oli. Omassakin kokemus- ja kaveripiirissä oli ihmisiä, joiden toinen vanhempi oli jostain muualta ja nämä ihmiset erosivat ulkonäöltään siitä, mikä oli tyypillistä suomalaisille.

– Mutta tuolloin meillä oli niin vähän maahanmuuttajia, että ei tällaisiin asioihin kiinnitetty huomiota samalla tavalla kuin nykyään. Tuolloin erilaisuudet nähtiin yksilöiden ominaisuuksina eikä jonkinlaisina ryhmätunnusmerkkeinä. Valitettavasti olemme menneet toiseen suuntaan: nykyään tahdotaan nähdä ihmiset ennen kaikkea omien ryhmiensä edustajina.

Etninen määrittely ei ole johdonmukaista

Halla-aho sanoo, että jos palaamme kysymykseen miten suomalaisuus määritellään, niin täytyisi miettiä, ketkä kaikki suljettaisiin kategorisesti pois, mistä muuttanut ihminen tai hänen jälkeläisensä ei voisi enää muuttua suomalaiseksi.

– Pitäisin selvänä, että jos tänne muuttaa vaikka Venäjältä ihminen, asettuu asumaan, saa lapsia ja lapset asuvat suomenkielisessä ympäristössä, niin muutamassa sukupolvessa heitä on kielellisin tai muin perustein mahdotonta erottaa muista suomalaisista.

– Eivätkö nämä ihmiset sitten ole suomalaisia ja jos he ovat, niin onko tilanne erilainen verrattuna siihen, että jos ihminen muuttaa Afrikasta ja asettuu tänne ja saa lapsia jotka kasvavat suomenkielisessä ympäristössä? Tämän takia en oikein pidä etnisestä määrittelystä, kun siinä ei voida olla johdonmukaisia.

Halla-aho toteaa, ettei suomalaisuutta voi tyhjentävästi määritellä kielellisin perustein, koska Suomessa asuu myös ruotsinkielisiä, saamenkielisiä ja tataarinkielisiä.

– Kukaan ei varmaan kyseenalaista sitä, että nämä ihmiset ovat suomalaisia.

“Uskon avoimeen suomalaisuuteen”

Halla-aho pohtii, kuinka suomalaisuudessa saattaa lopulta olla kyse vain siitä, miten ihminen itse kokee itsensä.

– Jos Suomessa asuu henkilö, jolla on Suomen passi ja hän esimerkiksi jatkuvasti esittää kriittisiä arvioita suomalaisista, mutta ei koe itse olevansa kriittisten arvioiden kohteiden joukossa, eli hän omasta mielestään edustaa jotain muuta porukkaa, niin en minä sellaista ihmistä pidä suomalaisena. Suomalaisen pitää jakaa suomalaisuus hyvine ja huonoine puolineen muiden suomalaisten kanssa.

– Uskon avoimeen suomalaisuuteen, koska se on historiallinen todellisuus. Olemme muodostuneet aikana, jolloin ihmiset saattoivat muuttaa rajojen yli. Jos vaikka sulkisimme esimerkiksi tumman ihon pois suomalaisuudesta, niin yhtä hyvin voitaisiin kysyä, entäs ruskeasilmäiset tai tummatukkaiset? Kaikkihan ne ovat tulleet jostakin, ne ovat kaikki periytyviä ominaisuuksia.

Katso koko video täältä.