Hakkaraisen tiukka linjaus Ylestä: “100-150 miljoonaa budjetista pois, ruotsinkielistä ohjelmistoa karsittava, monikulttuurisuuden tukeminen poistettava Yle-laista”

Parlamentaarinen työryhmä valmistelee linjausta Ylen tehtävistä ja asemasta. Kansanedustajista koostuva työryhmä käsittelee kevään aikana myös vaihtoehtoisia malleja Ylen rahoitukseen.

Kansallisen mediayhtiö Yleisradion asema on murroksessa. Hallitusohjelman mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö asetti jo viime syksynä parlamentaarisen työryhmän tarkastelemaan Ylen julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta. Työryhmän toimikausi on kesken, ja sen lopullisia linjauksia kuullaan aikaisintaan toukokuun lopussa toimikauden päättymisen jälkeen.

Työryhmää johtaa kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen. Perussuomalaisista mukana ovat kansanedustajat Teuvo Hakkarainen ja Ritva Elomaa.

Yle on pääosin valtion omistuksessa oleva osakeyhtiö, jonka toiminta ja tehtävät perustuvat yleisradiolakiin. Ylen korkein toimielin on hallintoneuvosto, joka valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Yle on selkeästi eduskunnan alainen organisaatio, sillä hallintoneuvoston jäsenien valinta on säädetty koko eduskunnan tehtäväksi. Viime syksynä hallitus kuitenkin ilmoitti jäädyttävänsä Ylen indeksikorotuksen koko vaalikauden ajaksi, eli Yle-veroon ei olisi tulossa korotusta.

Hakkarainen: ”Yle on kuin Neuvostoliitto”

Teuvo Hakkarainen kertoo, että parlamentaarinen työryhmä on jo tähän mennessä kuullut laajasti eri asiantuntijoita ja myös median edustajia liittyen tuleviin linjauksiin Ylen asemasta.

“Vanhoja rakennelmia voidaan keinotekoisesti pitää pystyssä, koska mitään tulosvastuuta ei ole.”

Varsin ongelmallisena työryhmässä on pidetty rahoituspohjaa eli Yle-veroa. Hakkaraisen arvion mukaan Yle vääristää koko media-alaa ylivertaisten resurssiensa turvin.

– Verorahoituksella toimiva, nykyinen Yle on kuin Neuvostoliitto. Vanhoja rakennelmia voidaan keinotekoisesti pitää pystyssä, koska mitään tulosvastuuta ei ole. Markkinavetoinen media joutuu supistamaan toimintojaan nyt, kun ajat ovat huonot, mutta Ylen ei tarvitse sopeutua tilanteeseen.

Hakkarainen sanoo, ettei Ylen asema enää ole sama kuin se on ollut kuin vuosikymmeniä sitten.

– Mediapalveluita on nyt tarjolla valtavasti ja digiajalla kynnys kenelle tahansa ryhtyä tuottamaan sisältöjä on madaltunut. Monipuolisen mediakentän tavoitteen kannalta näin pitääkin olla.

Ruotsinkielisen tuotannon kulut suhteettomat

Viime syksynä valtiovarainministeriö ehdotti mallia, jossa Ylen rahoitus siirrettäisiin osaksi jokavuotista valtion talousarviota. Näin Ylen toimintoja ja kuluja olisi mahdollista muuttaa taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Vaikka valtiovarainministeriön esitys herätti vastustusta, Hakkaraisen mielestä liki puoli miljardia veroeuroa käytettäväksi mediatuotantoon on kuitenkin liikaa 2010-luvulla.

– Ylen rahoituksen vaihtoehtoja on ollut esillä muitakin kuin tämä nykyinen veromalli. Jos Yle kustannetaan jatkossakin pääasiassa julkisin varoin, niin vuosibudjetista pitäisi leikata 100-150 miljoonaa. Se on mahdollista, kun Ylen tehtäviä tarkennetaan. Jo nykyinen ohjelmatuotanto olisi mahdollista tehdä huomattavasti halvemmalla, Hakkarainen sanoo.

Kansanedustaja myös nostaa esille Ylen ruotsinkielisen ohjelmiston kustannukset. Niihin hupenee yhtiön kuluista kymmenisen prosenttia vaikka ruotsinkielisten osuus Suomessa on noin viisi prosenttia.

– Ei ole suhteellista tai perusteltua tasapuolisuuden vaatimukseen nähden.

”Linjaus monikulttuurisuuden tukemisesta on tarpeeton”

Ylen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu myös huomioida ohjelmatoiminnassaan yhtäläisin perustein kulttuurilliset ja kielivähemmistöt sekä tuottaa palveluja myös viittomakielellä.

– Tällaisista sisällöistä ei tarvitse luopua, mutta niitä voivat tehdä muutkin kuin Yle. Miksei ohjelmatuotantoja voisi kilpailuttaa siinä missä muitakin julkisia toimintoja? Hakkarainen kysyy.

Samansuuntaisia ajatuksia on esittänyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin asettama mediatyöryhmä, joka julkisti raporttinsa viime vuoden lopussa. Professori Anssi Vanjoen johtama ryhmä esitti raportissaan Ylen voimakasta siirtymistä kilpailevaan toimintaan siten, että riippumattomien tuotantojen osuus Ylen kuluista olisi noin 30 prosenttia. Tällöin Ylestä tulisi vahvasti kotimaisten tuotantojen ja sisältöjen jakeluyhtiö ja osto-organisaatio. Esityksellä olisi siten myös työllistävä vaikutus kotimaan media-alalla.

“Linjaus monikulttuurisuudesta on tarpeeton ja tältä osin lakia olisi syytä muuttaa.”

Yle-laki säätää julkisen palvelun ohjelmatoiminnassa Ylen tehtäviin kuuluvaksi myös monikulttuurisuuden tukemisen.

– Linjaus monikulttuurisuudesta on tarpeeton ja tältä osin lakia olisi syytä muuttaa. Riittävää olisi yleisluontoisempi vaatimus ohjelmiston tasapuolisuudesta, Hakkarainen sanoo.

Elomaa: Viihde kaupallisen median puolelle

Ritva Elomaa painottaa, että parlamentaarisessa työryhmässä lopullisia linjauksia Ylen tulevaisuudesta ei vielä ole ”lyöty lukkoon”. Hänenkin mukaansa on tarpeen määritellä uudestaan ja tarkentaa Ylen tehtäviä kaupallisen median toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi.

– Ainakin viihdesisällöt kuuluisivat paremmin kaupallisen median puolelle. Toinen keskeinen kysymys ovat maakunnalliset uutiset, joita Yle nyt tekee päällekkäin maakuntalehtien kanssa osin heikentäen niiden toimintamahdollisuuksia. Kaupallisen median tulee voida toimia Ylen rinnalla, Elomaa sanoo.

Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Kimmo Kivelä sanoo, että kritiikki Yleä kohtaan on huomioitu myös hallintoneuvostossa, joka on siis korkein Ylen korkein toimielin.

– Ohjelmapolitiikka sinänsä ei kuitenkaan kuulu hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto tekee suurempia linjauksia, jotka koskevat lähinnä sitä, että Ylen julkisen palvelun tehtävä tulee asianmukaisesti hoidettua.

– Yle ei nähdäkseni ole muutenkaan syyllinen kaupallisen median vaikeuksiin. Media-alan toimintaedellytyksiä toki voidaan yleisesti parantaa verotuksellisin keinoin. Esimerkiksi tilattavien lehtien arvonlisäverokanta on mahdollista ottaa uudelleen tarkasteluun, Kivelä sanoo.

Ylellä yli 3 000 työntekijää, MTV:llä 300

Uusimmat Ylen toimintaa koskevat talousluvut löytyvät yhtiön hallituksen 17. helmikuuta allekirjoittamasta vuoden 2015 tilinpäätöksestä. Ylen toimintakulut olivat 468, 5 miljoonaa euroa, noin 12 miljoonaa vähemmän vuoteen 2014 verrattuna.

Henkilöstökulujen loppusumma oli 233,3 miljoonaa euroa.

Kuluista puolet on käytetty henkilöstökuluihin, eli palkkoihin, eläkemaksuihin ja muihin palkan sivukuluihin. Henkilöstökulujen loppusumma oli 233,3 miljoonaa euroa. Rahaa tarvitaan, sillä viime vuoden lopussa Ylessä työskenteli vakituisessa kuukausipalkkaisessa työsuhteessa 3 043 henkilöä.

Ylen rinnalla Suomessa toimiva kaupallinen media on nyt vaikeuksissa. Monet mediatalot ovat myös joutuneet vähentämään henkilöstöään. Esimerkiksi MTV Oy:n palveluksessa oli viime vuoden lopussa vain noin 300 henkilöä.

Kansalaiset rahoittavat puolella miljardilla

Ylen toiminnan muita menoeriä olivat liiketoiminnan muut kulut, kuten erilaisten palvelujen osto (131,1 miljoonaa euroa), esityskorvaukset (74,2 miljoonaa) sekä vuokrakulut (12 miljoonaa euroa).

Tilinpäätöksen tulopuolelle on kertynyt muutamia miljoonia ohjelmatuotosta ja palvelujen myyntituotosta, mutta käytännössä Ylen rahoitus on täysin kansalaisten ja verovelvollisten yhteisöjen harteilla Yle-veron maksajina. Viime vuonna veroa kertyi 461, 8 miljoonaa euroa. Yle-veron osuus koko yhtiön rahoituksesta oli siten yli 97 prosenttia.

Ruotsinkielisiä sisältöjä Ylessä tekee Svenska Yle. Sen osuus Ylen kokonaiskustannuksista jää hieman alle kymmenen prosentin. Svenska Ylessä työskenteli viime vuonna noin 430 henkilöä tuottaen sisältöä pääasiassa kahdelle radiokanavalle, svenska.yle.fi –sivustolle sekä Yle Fem –tv-kanavalle.

Edes kuolema ei vapauta Yle-verosta

Kansalaisilta kerätty tv-lupamaksu korvautui vuonna 2013 Yle-verolla, jota kerätään vuosittain sekä yksityishenkilöiltä että useilta yleisradioverolaissa mainituilta, elinkeinotoimintaa harjoittavilta yhteisöiltä. Yksityishenkilölle vero on suhteellinen osuus vuosituloista, kuitenkin enintään 140 euroa. Tosin tämän vuoden alusta lukien alle 10 300 euroa vuodessa ansaitsevat on vapautettu verosta.

Pakottavasta Yle-verosta on poikkeuksellisesti vapautettu vain Ahvenanmaalla asuvat henkilöt ja siellä toimivat yhteisöt.

Verovelvollisiksi katsotut kansalaiset eivät kuitenkaan voi mitenkään välttää Yle-veroa, jota on maksettava vielä kuolemankin jälkeen. Verovuoden aikana kuolleen henkilön Yle-vero määrätään kuolinpesälle, jolloin veron perusteena on yleensä vainajan ja kuolinpesän ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä.

Yle-veroa on siis maksettava, vaikkei käyttäisikään Ylen palveluja. Pakottavasta Yle-verosta on poikkeuksellisesti vapautettu vain Ahvenanmaalla asuvat henkilöt ja siellä toimivat yhteisöt.

Lakialoite Yle-veron poistamiseksi

Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemi on äskettäin tehnyt lakialoitteen Yle-veron lakkauttamisesta. Aloite avattiin 15. helmikuuta allekirjoitettavaksi kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa.

Avauspäivänään peräti 2 500 kansalaista vahvisti allekirjoituksellaan vastustavansa Yle-veroa, ja aloitteen on nyt allekirjoittanut lähes 15 000 henkilöä. Aloite vaatii elokuuhun mennessä 50 000 henkilön kannatuksen, jonka jälkeen se toimitetaan eduskunnan käsiteltäväksi.

– Yle-veron tarpeellisuudesta on ollut keskustelua jo pitemmän aikaa, mutta se ei ole johtanut mihinkään. Viime aikoina Yleisradion toiminta on saanut voimakasta kritiikkiä – ja täysin perustellusti. Esimerkiksi tyytymättömyys uutisten puolueellisuuteen, sensuuriin, huonoon ohjelmistoon sekä puolueiden epätasa-arvoiseen kohteluun ovat eräitä perusteluita, jotka ovat nousseet esille julkisuudessa. Näin ei voi enää jatkua, vaan asioihin pitää saada muutos, Hernesniemi perustelee.