Ministeri Jan Vapaavuori on esittänyt useasti väitteen siitä, että niin laina kuin omistuskin telakkayhtiössä olisi ollut Suomen lakien vastaista. Vapaavuori esittikin välikysymyskeskustelussa kysymyksen siitä, että yllyttävätkö perussuomalaiset ministereitä rikkomaan lakia peräänkuuluttaessaan luovaa direktiivintulkintaa. Hänestä tämän voi suomentaa lain rikkomiseksi.
Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen asetti Vapaavuoren laintulkinnat kyseenalaiseksi.
– Tekemiemme selvitysten ja saamiemme tulkintojen mukaan mikään EU:n säännöstö, sen enempää kuin kansallinenkaan säännöstö, ei kiellä markkinaehtoisen käyttöpääomanlainan antamista yrityksille. Käyttöpääomalainaa käytetään tyypillisesti juuri työntekijöiden palkkojen maksuun ja alihankkijoiden tavarantoimitusten maksuun rakennusvaiheen aikana. Kyse ei tässä olisi ollut missään tapauksessa katteettomasta tuesta, jonka olisi voinut katsoa vääristävän kilpailua EU:ssa.
Hakkaraisen mukaan myös väiteet siitä, että telakkatoiminta on ollut kannattamatonta, ovat vailla pohjaa.
– Julkista oikeata tietoa olisi ollut ministereillä ja virkamiehillä saatavissa. Viimeisen viiden vuoden aikana Turun telakalla rakennetut laivat ovat tuottaneen voittoa yksittäisinä projekteina. Telakka toteutti nykyisen ja edellistenkin hallitusten peräänkuuluttamaa yhteiskuntavastuuta ja piti ihmiset työllistettynä. Nyt tästä sitten rangaistaan.
Hakkaraisen puheenvuoro kokonaisuudessaan Tiedotteet-sivustolla >
TEKSTI: PS VERKKOTOIMITUS
KUVA: KIMMO MÄNTYLÄ LEHTIKUVA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
