Hakkarainen: “Suomessa on aika suppeat työmarkkinat vuohipaimenille”

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ihmettelee Aamulehden verkkosivulla (3.4.) julkaistua artikkelia: Äänestäjä, kiinnitä näihin 7 asiaan huomiota, kun ehdokas alkaa puhua maahanmuutosta.

Jutun alussa kerrotaan, että ”Osa kuntavaaliehdokkaista ratsastaa näkyvästi maahanmuuton vastustamisella kampanjassaan, vaikka tulijoiden määrät ovat toistaiseksi romahtaneet.”

– Omalta osaltani voin sanoa, että kyse ei ole mistään kampanjaratsastuksesta, vaan aiheesta, josta olen puhunut pitkään ja johdonmukaisesti.

– Tulijoiden määrät ovat laskeneet, mutta eivät romahtaneet. Mikään ei myöskään takaa, etteikö meille voisi tulla uutta, massiivista haittamaahanmuuttoryntäystä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että hallitus toimeenpanee viimeistä kirjainta myöden turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmansa, Hakkarainen painottaa.

Palautukset osa turvapaikkaprosessia

Hakkaraisen mielestä jutussa tunnutaan vähättelevän kuntapäättäjien mahdollisuutta vaikuttaa kotikuntansa maahanmuuttoasioihin.

– Miksi artikkeli sitten tehtiin näin kuntavaalien alla? Agendansa mukaisesti Aamulehti julistaa, että ”Euroopan ihmisoikeussopimukset kieltävät joukkopalautukset. Silti jotkut kuntavaaliehdokkaat puhuvat mielellään myös joukkopalautuksista ikään kuin todellisena mahdollisuutena.”

Kuitenkin viimeksi eilen Suomi palautti kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita Afganistaniin.

– Kyseessä oli täysin normaali palautuslento. Suomi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja EU-lainsäädäntöä. Ulkomaalaisella ei ole automaattisesti oikeutta oleskella Suomessa. Palautukset ovat osa turvapaikkaprosessia. Suomesta palautettavat ihmiset ovat käyneet koko valitusprosessin loppuun. Myös muut Euroopan maat palauttavat kielteisen päätöksen saaneet, Hakkarainen muistuttaa.

Turvapaikkaturisteista vaietaan

Aamulehden jutussa mainitaan tulijat Venäjältä, Kiinasta, Intiasta ja Ukrainasta sekä Syyrian kiintiöpakolaiset.

– Noin kymmenen turvallisen EU-maan läpi kulkeneista turvapaikkaturisteista ei kerrota, Hakkarainen huomauttaa.

– Sekin jätetään sopivasti mainitsematta, että osa Suomeen tulijoista työllistyy hyvin, kun taas tietyistä maista tulevat eivät vielä vuosikymmenenkään maassaolon jälkeen osaa edes kieltämme kunnolla. Näissä heikoimmin sopeutuvissa ja työllistyvissä tulijaryhmissä työllisyysaste on kaukana kantaväestön ja myös monien muiden ulkomaalaisten vastaavista luvuista.

Suomi ei tarvitse luku- ja kirjoitustaidottomia

Jutun loppupuolella kerrotaan, että ”Osa kuntavaalien ehdokkaista puhuu siirtolaisuudesta haitallisena. Sen uskotellaan vaikuttavan köyhien ja sairaiden elämään Suomessa kielteisesti. Vaikutus on tosin päinvastainen, sillä jos enemmistö meistä on työelämän ulkopuolella iän, sairauden tai muun syyn vuoksi sekä osa meistä muuttaa ulkomaille töihin, tarvitsemme veronmaksajiksi valmista väkeä muualta”.

Tähänkin Hakkaraiselta löytyy selkeä vasta-argumentti.

– Me perussuomalaiset emme puhu siirtolaisuudesta haitallisena. Me puhumme haittamaahanmuutosta, ja sillä on meille pelkästään negatiivisia vaikutuksia.

– Lehti pyörittelee monenlaisia numeroita, mutta jättää kokonaan kertomatta ne tärkeimmät luvut. Mitä tämä kansainvaellus maksaa ja millä se maksetaan? Voi olla, että tarvitsemme veronmaksajiksi valmista väkeä muualta, mutta luku-, kirjoitus-, ammatti- ja kielitaidottomat, jotka usein ovat myös työ- ja sopeutumishaluttomia, eivät ole sellaista väkeä. Suomessa on aika suppeat työmarkkinat vuohipaimenille, Hakkarainen kuittaa.