LEHTIKUVA
Hakkarainen linjaa: Ihmisen, talouden ja maapallon huomioivan metsäpolitiikan suuntaviivat
Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ps.) jätti muutosehdotuksensa ID-ryhmän varjoesittelijänä EU:n tulevaa metsästrategiaa koskevaan mietintöön. Muutosehdotuksissaan Hakkarainen korostaa hyvää metsänhoitoa ja metsien sopeuttamista ilmastonmuutokseen sekä kehottaa uohtamaan EU:n tavoitteet metsänielujen koolle.
Teuvo Hakkaraisen mukaan EU:n tulee keskittyä metsäalan kilpailukyvyn tukemiseen eikä nähdä metsiä ainoastaan hiilinieluina; sen sijaan hoidetut, hyvin tuottavat metsät parantavat EU:n omavaraisuutta ja tarjoavat materiaaleja biotalouden tarpeisiin.
Metsäalan työvoiman saatavuudesta ja osaamisesta tulee Hakkaraisen mielestä huolehtia, minkä lisäksi EU:n olisi osoitettava riittävät varat vaatimiensa metsäalan toimien rahoittamiseen.
Talousmetsien monitahoiset hyödyt EU:lle
Hakkarainen huomauttaa, että hoidettu talousmetsä sitoo hiiltä ja kestää vaihtelevia luonnonoloja hoitamatonta, huonokuntoista metsää paremmin; niinpä EU:n ajamilla metsien suojelutavoitteilla voikin olla jopa kielteisiä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia metsiään hyvin hoitavissa maissa kuten Suomessa. Hakkarainen esittääkin, että talousmetsiään hyvin hoitavia maita tulisi palkita tästä työstä yhteisen ilmaston hyväksi.
Lisäksi Hakkarainen kehottaa EU:ta tavoittelemaan omavaraisuutta puun suhteen, jolloin myös vähennetään metsäkatoa ja luonnon heikkenemistä kolmansissa maissa. Hakkarainen huomauttaa, että EU:ssa metsät ovat kasvussa ja suuri osa, liki neljännes, EU:n metsäalasta kuuluu jo suojeltuun Natura-verkostoon: todelliset ongelmat metsien osalta ovat EU:n ulkopuolella. Hakkarainen kehottaa kuitenkin lisäämään metsittämistä vähämetsäisissä jäsenmaissa sekä tehostamaan metsä- ja hyönteistuhojen torjuntaa.
Metsäpolitiikkaa biotalouden ehdoilla
Hakkarainen kehottaa metsien yhteydessä unohtamaan ilmastopolitiikan ja keskittymään biotalouden edistämiseen, jolloin ilmasto- ja ympäristöhyödyt saadaan ilmaisina sivutuotteina, talouden ehdoilla. Hakkarainen myös painottaa puun arvoa hiiltä varastoivana ja uusiutuvana rakennusmateriaalina ja kehottaa viestimään paremmin puurakentamisen ympäristöhyödyistä, jotta puun käyttö kestävänä rakennusmateriaalina lisääntyisi.
Hakkarainen myöntää EU:n biotalouden kehityksen riippuvan monista vaikeasti ennustettavista tekijöistä, mutta kannustaa poistamaan tarpeettomat sääntelyesteet ja edistämään eri keinoin tätä teollisuuden murrosta.
Metsäpaloihin voidaan vaikuttaa ihmisen toiminnalla
Hakkarainen huomauttaa, että Pariisin ilmastosopimus käsittelee metsäpaloja luonnonilmiönä, vaikka niitä voidaan ehkäistä ihmisen toiminnalla, kuten hyvällä talousmetsien hoidolla.
Hakkarainen ehdottaakin ratkaisuja myös Eurooppaa vaivaaviin metsäpaloihin, korostaen muun muassa laajan ja hyväkuntoisen metsätieverkoston merkitystä palojen torjunnassa ja hallitsemisessa. Lisäksi Hakkarainen kehottaa palkitsemaan hiililaskelmissa ne maat, jotka ovat kyenneet torjumaan metsäpaloja.
Päätösvalta metsäpolitiikasta kuuluu jäsenmaille
Hakkarainen korostaa, että EU:lla ei ole toimivaltaa jäsenmaiden metsäpolitiikkoihin ja niinpä hän poistaisikin tarpeettomina mietintöluonnoksen viittaukset Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, Green Dealiin. Hakkarainen myös painottaa, että metsänomistajilla tulee säilyä päätösvalta metsän käsittelyyn kansallisen lain puitteissa.
Hakkaraisen mielestä EU:n ei tule säätää päällekkäistä kriteeeristöä kansallisen lainsäädännön ja lakia tiukempien vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien lisäksi – muu tulee jättää markkinamekanismin ohjattavaksi.
SUOMN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Green Deal metsänhoito jäsenmaat ilmastopolitiikka Metsäteollisuus perussuomalaiset Teuvo Hakkarainen EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maa- ja metsätaloutta harjoittavien ihmisten syyllistämistä ilmastopolitiikan varjolla
Hakkarainen: Metsästrategia pelättyä parempi, Green Deal kaatuu koronaan – ”Euron laulussa lauletaan viimeisiä värssyjä ja kerätään kolehtia”
Perussuomalaiset ympäristövaliokunnan jäsenet: Hallitus ei ymmärrä pysäyttää ilmastopolitiikan kiristyksiä edes koronapandemian keskellä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää