Perussuomalaisilta vahvaa kritiikkiä sekä Euroopan komissiolle että hallitukselle energia- ja ilmastopolitiikasta: Kansalaisten rankaiseminen jatkuu
12.03.2020 |14:41
LEHTIKUVA
Hakkarainen linjaa: Ihmisen, talouden ja maapallon huomioivan metsäpolitiikan suuntaviivat
06.04.2020 |10:59
Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ps.) jätti muutosehdotuksensa ID-ryhmän varjoesittelijänä EU:n tulevaa metsästrategiaa koskevaan mietintöön. Muutosehdotuksissaan Hakkarainen korostaa hyvää metsänhoitoa ja metsien sopeuttamista ilmastonmuutokseen sekä kehottaa uohtamaan EU:n tavoitteet metsänielujen koolle.
Teuvo Hakkaraisen mukaan EU:n tulee keskittyä metsäalan kilpailukyvyn tukemiseen eikä nähdä metsiä ainoastaan hiilinieluina; sen sijaan hoidetut, hyvin tuottavat metsät parantavat EU:n omavaraisuutta ja tarjoavat materiaaleja biotalouden tarpeisiin.
Metsäalan työvoiman saatavuudesta ja osaamisesta tulee Hakkaraisen mielestä huolehtia, minkä lisäksi EU:n olisi osoitettava riittävät varat vaatimiensa metsäalan toimien rahoittamiseen.
Talousmetsien monitahoiset hyödyt EU:lle
Hakkarainen huomauttaa, että hoidettu talousmetsä sitoo hiiltä ja kestää vaihtelevia luonnonoloja hoitamatonta, huonokuntoista metsää paremmin; niinpä EU:n ajamilla metsien suojelutavoitteilla voikin olla jopa kielteisiä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia metsiään hyvin hoitavissa maissa kuten Suomessa. Hakkarainen esittääkin, että talousmetsiään hyvin hoitavia maita tulisi palkita tästä työstä yhteisen ilmaston hyväksi.
Lisäksi Hakkarainen kehottaa EU:ta tavoittelemaan omavaraisuutta puun suhteen, jolloin myös vähennetään metsäkatoa ja luonnon heikkenemistä kolmansissa maissa. Hakkarainen huomauttaa, että EU:ssa metsät ovat kasvussa ja suuri osa, liki neljännes, EU:n metsäalasta kuuluu jo suojeltuun Natura-verkostoon: todelliset ongelmat metsien osalta ovat EU:n ulkopuolella. Hakkarainen kehottaa kuitenkin lisäämään metsittämistä vähämetsäisissä jäsenmaissa sekä tehostamaan metsä- ja hyönteistuhojen torjuntaa.
Metsäpolitiikkaa biotalouden ehdoilla
Hakkarainen kehottaa metsien yhteydessä unohtamaan ilmastopolitiikan ja keskittymään biotalouden edistämiseen, jolloin ilmasto- ja ympäristöhyödyt saadaan ilmaisina sivutuotteina, talouden ehdoilla. Hakkarainen myös painottaa puun arvoa hiiltä varastoivana ja uusiutuvana rakennusmateriaalina ja kehottaa viestimään paremmin puurakentamisen ympäristöhyödyistä, jotta puun käyttö kestävänä rakennusmateriaalina lisääntyisi.
Hakkarainen myöntää EU:n biotalouden kehityksen riippuvan monista vaikeasti ennustettavista tekijöistä, mutta kannustaa poistamaan tarpeettomat sääntelyesteet ja edistämään eri keinoin tätä teollisuuden murrosta.
Metsäpaloihin voidaan vaikuttaa ihmisen toiminnalla
Hakkarainen huomauttaa, että Pariisin ilmastosopimus käsittelee metsäpaloja luonnonilmiönä, vaikka niitä voidaan ehkäistä ihmisen toiminnalla, kuten hyvällä talousmetsien hoidolla.
Hakkarainen ehdottaakin ratkaisuja myös Eurooppaa vaivaaviin metsäpaloihin, korostaen muun muassa laajan ja hyväkuntoisen metsätieverkoston merkitystä palojen torjunnassa ja hallitsemisessa. Lisäksi Hakkarainen kehottaa palkitsemaan hiililaskelmissa ne maat, jotka ovat kyenneet torjumaan metsäpaloja.
Päätösvalta metsäpolitiikasta kuuluu jäsenmaille
Hakkarainen korostaa, että EU:lla ei ole toimivaltaa jäsenmaiden metsäpolitiikkoihin ja niinpä hän poistaisikin tarpeettomina mietintöluonnoksen viittaukset Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, Green Dealiin. Hakkarainen myös painottaa, että metsänomistajilla tulee säilyä päätösvalta metsän käsittelyyn kansallisen lain puitteissa.
Hakkaraisen mielestä EU:n ei tule säätää päällekkäistä kriteeeristöä kansallisen lainsäädännön ja lakia tiukempien vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien lisäksi – muu tulee jättää markkinamekanismin ohjattavaksi.
SUOMN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Green Deal metsänhoito jäsenmaat ilmastopolitiikka Metsäteollisuus perussuomalaiset Teuvo Hakkarainen EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maa- ja metsätaloutta harjoittavien ihmisten syyllistämistä ilmastopolitiikan varjolla
13.03.2020 |13:18
Hakkarainen: Metsästrategia pelättyä parempi, Green Deal kaatuu koronaan – ”Euron laulussa lauletaan viimeisiä värssyjä ja kerätään kolehtia”
23.03.2020 |13:12
Perussuomalaiset ympäristövaliokunnan jäsenet: Hallitus ei ymmärrä pysäyttää ilmastopolitiikan kiristyksiä edes koronapandemian keskellä
26.03.2020 |12:59
Viikon suosituimmat
1.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
01.11.2024 |09:58
2.
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
31.10.2024 |16:48
3.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
28.10.2024 |19:34
4.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
29.10.2024 |11:05
5.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
02.11.2024 |11:55
6.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
01.11.2024 |19:00
7.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
30.10.2024 |15:44
8.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
30.10.2024 |12:47
9.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
31.10.2024 |14:45
10.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
29.10.2024 |11:55
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää