Hakkarainen kysyi komissiolta luontodirektiivistä – miksi naapurimaissa on ihan erilaiset tulkinnat?

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen jätti komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen EU:n petopolitiikasta, jota esimerkiksi karhujen osalta tulkitaan Suomessa paljon tiukemmin kuin Ruotsissa.

EU:n luontodirektiivissä todetaan suurpetojen osalta niiden kantojen edellyttävän tiukkaa suojelua, johon on kuitenkin myös poikkeuksia. EU:n lainsäädäntö ylittää kansallisen lainsäädännön. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö päättää kannanhoidollisesta metsästyksestä ja luvat myöntää Riistakeskus. Jos päätöksistä valitetaan, ne voivat kuitenkin kaatua hallinto-oikeuksissa.

– Karhun kannanhoidollinen metsästys voi päättyä tähän jahtikauteen. Syy löytyy korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) linjauksesta 30.10., jonka mukaan Riistakeskuksen syksylle 2022 myöntämät karhuntappoluvat ovat pääosin laittomia, toteaa europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen.

Ennakkopäätöksellä on laajempi merkitys

Vaikka KHO:n käsittelemät valitukset koskivat vain osaa myönnetyistä kaatoluvista, ennakkopäätöksellä on laajempi merkitys. Riistakeskus on perustellut myöntämiään lupia usein alueen vahvalla karhukannalla, karhumäärään mukautuvalla eli kestävällä metsästyksellä ja karhunmetsästyskulttuurin säilymisellä. KHO:n mukaan tämä ei riitä, vaan kaikkien poikkeusluvan edellytysten on täytyttävä.

– Oikeus viittaa EU:n luontodirektiiviin, jonka mahdollistamaa poikkeuslupaa voidaan KHO:n mukaan soveltaa “vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti tilanteissa, joissa on erityinen ongelma, johon pitää alueella puuttua”. Oikeus toteaa, etteivät tiukasti suojeltavaan lajiin kohdistuva kannanhoidollinen metsästys ja metsästyskulttuurin säilyttäminen ole päämääriä, joissa tiukasta suojelusta voitaisiin poiketa.

– Jatkossa suurpetojen pyytäminen nojaa vahinko- ja turvallisuusperusteisiin poikkeuslupiin sekä karkotuslupiin, joilla petokantaa ei kyetä säätelemään.

Karhukanta kasvanut jahdista huolimatta

Suomessa on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan 1 700–1 900 karhua. Kanta on kasvanut jahdista huolimatta: karhuja on kaadettu 2000-luvulla 100–350 vuodessa. Menneen syksyn saalis oli 180 karhua.

– Ruotsissa karhuja on 2 500 ja syksyn jahti päättyi 650 kaatoon. Ruotsissa poikkeusluvista päättää lääninhallitus ja jahti todennäköisesti jatkuu, Hakkarainen kertoo.

Komissio valvoo, että jäsenmaat noudattavat EU-lainsäädäntöä. Hakkarainen kysyikin komissiolta, onko Suomen korkeimman hallinto-oikeuden päätös EU:n luontodirektiivin mukainen. Ja mikäli on, olisiko luontodirektiiviä syytä tarkentaa erityisesti siksi, että sitä tulkitaan hyvinkin eri tavoilla jopa naapurimaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa?