

LEHTIKUVA
Hakkarainen EU:n suurpetopolitiikasta: Toteutuuko yhtenäinen tulkinta naapurimaissakaan?
Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen jätti marraskuussa komissiolle kirjallisen kysymyksen luontodirektiivin poikkeusluvista. Vastaus saapui vihdoin, mutta se jätti Hakkaraisen mielestä auki useita tärkeitä kysymyksiä.
EU:n luontodirektiivissä todetaan suurpetojen osalta niiden kantojen edellyttävän tiukkaa suojelua, johon on kuitenkin myös poikkeuksia. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö päättää kannanhoidollisesta metsästyksestä ja luvat myöntää Riistakeskus. Jos päätöksistä valitetaan, ne voivat kuitenkin kaatua hallinto-oikeuksissa. Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi 30.10. 2023, että Riistakeskuksen syksylle 2022 myöntämät karhuntappoluvat ovat pääosin laittomia.
Oikeus viittasi EU:n luontodirektiiviin, jonka mahdollistamaa poikkeuslupaa voidaan KHO:n mukaan soveltaa “vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti tilanteissa, joissa on erityinen ongelma, johon pitää alueella puuttua”. Oikeus totesi, etteivät tiukasti suojeltavaan lajiin kohdistuva kannanhoidollinen metsästys ja metsästyskulttuurin säilyttäminen ole päämääriä, joissa tiukasta suojelusta voitaisiin poiketa.
Ruotsissa kaadetaan enemmän karhuja
Suomessa on Luonnonvarakeskuksen mukaan 1 700–1 900 karhua. Viime syksyn saalis oli 180 karhua. Ruotsissa karhuja on 2 500 ja syksyn jahti päättyi 650 kaatoon.
Hakkarainen kysyi komissiolta, katsooko se, että Suomen petopolitiikka noudattaa EU:n luontolainsäädäntöä ottaen huomioon myös korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen. Ja olisiko luontodirektiiviä syytä tarkentaa erityisesti siksi, että sitä tulkitaan hyvinkin eri tavoilla jopa naapurimaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa.
Vastaus kirjalliseen kysymykseen viipyi reilut kaksi kuukautta. Ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičiusin Euroopan komission puolesta antamassa vastauksessa todetaan, että ”luontodirektiivin seuranta ja täytäntöönpanon valvonta kuuluvat ensisijaisesti kansallisten viranomaisten ja tuomioistuinten toimivaltaan.
Samat säännöt eivät päde
Tämä ei kuitenkaan rajoita komission valtaa perussopimusten valvojana. Komissio seuraa parhaillaan, miten Suomi soveltaa luontodirektiiviä karhujen osalta. Tarvittaessa tämän arvioinnin johdosta toteutetaan jatkotoimia.
– Mitä nämä jatkotoimet ovat ja milloin niitä tulee? Jos taas odotellaan vuositolkulla, että EU-tasolla kenties saataisiin jotain aikaiseksi, voi sillä välin tapahtua jotain peruuttamatonta, kun ihminen kohtaa karhun Suomessa yhä useammin, Hakkarainen toteaa.
Vastaus jatkuu, että ”Euroopan unionin tuomioistuin varmistaa EU:n lainsäädännön yhtenäisen soveltamisen ja tulkinnan”.
– Jos vertaa Suomen ja Ruotsin karhunkaatolukuja, ei näytä siltä, että yhtenäinen soveltaminen ja tulkinta toteutuisivat, Hakkarainen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Virginijus Sinkevičiusin kannanhoidollinen metsästys luontodirektiivi suurpetopolitiikka poikkeusluvat EU-komissio Suomi Ruotsi Teuvo Hakkarainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus haluaa turvata metsästyksen tulevaisuuden – suurpetojen kannanhoidollinen metsästys etenee

Komissio esittää suden suojelutason alentamista – Jenna Simula: ”Merkittävä uutinen suomalaiselle metsästykselle”

Vihreiden susikannat kertovat, että ymmärrys maaseudun arjesta puuttuu – Antikainen: Susi kuuluu luontoon mutta ei ihmisten pihapiiriin

Hakkarainen viimeaikaisista susihyökkäyksistä: Lammastarhassa tällainen eläin on tappokone

Afrikkalainen sikarutto uhkaa suomalaisia tuotantotiloja – Koponen: Villisikakanta saatava alas ja nopeasti

Hakkarainen: Minulla ei ole salattavaa veroasioissa

Suurpedot uhkaavat metsäpeurojen elinmahdollisuuksia Suomessa – Polviselta kirjallinen kysymys metsäpeuran tilanteesta
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Uusimmat

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa

Latvia irtautumassa Ottawan miinakieltosopimuksesta
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää