LEHTIKUVA
Hakkarainen EU:n suurpetopolitiikasta: Toteutuuko yhtenäinen tulkinta naapurimaissakaan?
Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen jätti marraskuussa komissiolle kirjallisen kysymyksen luontodirektiivin poikkeusluvista. Vastaus saapui vihdoin, mutta se jätti Hakkaraisen mielestä auki useita tärkeitä kysymyksiä.
EU:n luontodirektiivissä todetaan suurpetojen osalta niiden kantojen edellyttävän tiukkaa suojelua, johon on kuitenkin myös poikkeuksia. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö päättää kannanhoidollisesta metsästyksestä ja luvat myöntää Riistakeskus. Jos päätöksistä valitetaan, ne voivat kuitenkin kaatua hallinto-oikeuksissa. Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi 30.10. 2023, että Riistakeskuksen syksylle 2022 myöntämät karhuntappoluvat ovat pääosin laittomia.
Oikeus viittasi EU:n luontodirektiiviin, jonka mahdollistamaa poikkeuslupaa voidaan KHO:n mukaan soveltaa “vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti tilanteissa, joissa on erityinen ongelma, johon pitää alueella puuttua”. Oikeus totesi, etteivät tiukasti suojeltavaan lajiin kohdistuva kannanhoidollinen metsästys ja metsästyskulttuurin säilyttäminen ole päämääriä, joissa tiukasta suojelusta voitaisiin poiketa.
Ruotsissa kaadetaan enemmän karhuja
Suomessa on Luonnonvarakeskuksen mukaan 1 700–1 900 karhua. Viime syksyn saalis oli 180 karhua. Ruotsissa karhuja on 2 500 ja syksyn jahti päättyi 650 kaatoon.
Hakkarainen kysyi komissiolta, katsooko se, että Suomen petopolitiikka noudattaa EU:n luontolainsäädäntöä ottaen huomioon myös korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen. Ja olisiko luontodirektiiviä syytä tarkentaa erityisesti siksi, että sitä tulkitaan hyvinkin eri tavoilla jopa naapurimaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa.
Vastaus kirjalliseen kysymykseen viipyi reilut kaksi kuukautta. Ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičiusin Euroopan komission puolesta antamassa vastauksessa todetaan, että ”luontodirektiivin seuranta ja täytäntöönpanon valvonta kuuluvat ensisijaisesti kansallisten viranomaisten ja tuomioistuinten toimivaltaan.
Samat säännöt eivät päde
Tämä ei kuitenkaan rajoita komission valtaa perussopimusten valvojana. Komissio seuraa parhaillaan, miten Suomi soveltaa luontodirektiiviä karhujen osalta. Tarvittaessa tämän arvioinnin johdosta toteutetaan jatkotoimia.
– Mitä nämä jatkotoimet ovat ja milloin niitä tulee? Jos taas odotellaan vuositolkulla, että EU-tasolla kenties saataisiin jotain aikaiseksi, voi sillä välin tapahtua jotain peruuttamatonta, kun ihminen kohtaa karhun Suomessa yhä useammin, Hakkarainen toteaa.
Vastaus jatkuu, että ”Euroopan unionin tuomioistuin varmistaa EU:n lainsäädännön yhtenäisen soveltamisen ja tulkinnan”.
– Jos vertaa Suomen ja Ruotsin karhunkaatolukuja, ei näytä siltä, että yhtenäinen soveltaminen ja tulkinta toteutuisivat, Hakkarainen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Virginijus Sinkevičiusin kannanhoidollinen metsästys luontodirektiivi suurpetopolitiikka poikkeusluvat EU-komissio Suomi Ruotsi Teuvo Hakkarainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus haluaa turvata metsästyksen tulevaisuuden – suurpetojen kannanhoidollinen metsästys etenee
Komissio esittää suden suojelutason alentamista – Jenna Simula: ”Merkittävä uutinen suomalaiselle metsästykselle”
Vihreiden susikannat kertovat, että ymmärrys maaseudun arjesta puuttuu – Antikainen: Susi kuuluu luontoon mutta ei ihmisten pihapiiriin
Hakkarainen viimeaikaisista susihyökkäyksistä: Lammastarhassa tällainen eläin on tappokone
Afrikkalainen sikarutto uhkaa suomalaisia tuotantotiloja – Koponen: Villisikakanta saatava alas ja nopeasti
Hakkarainen: Minulla ei ole salattavaa veroasioissa
Suurpedot uhkaavat metsäpeurojen elinmahdollisuuksia Suomessa – Polviselta kirjallinen kysymys metsäpeuran tilanteesta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää