LEHTIKUVA
Hakkarainen: EU-komission järjettömät pakkausjätesäännöt torjuttava – ”Esityksessä sanellaan jopa 40 muovikassin vuosittainen kiintiö asukasta kohden!”
Euroopan komission marraskuussa 2022 julkaisema pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin muutosesitys on herättänyt tyrmistystä Euroopan pakkausvalmistajissa. Tunteen jakaa europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen.
– Kansalaiset eivät ole oikein vielä heränneet esityksestä tuleviin vaikutuksiin arjessaan, toki siirtymäaikakin on pitkä, Teuvo Hakkarainen sanoo.
– Vaikutukset tulevat kuitenkin ajallaan ja Suomen teollisuudelle ne ovat erityisen kovat, joten esitystä ei tule ottaa kevyesti, meppi toteaa EU-säädöksestä.
Ongelmallinen uudelleenkäyttötavoite
Pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin uudistuksen tavoitteina on jätteen vähentäminen, kiertotalouden kehittäminen ja alan hiilijalanjäljen ja päästöjen pienentäminen. Tavoitteisiin pyritään lisäämällä kierrätysmateriaalin osuutta pakkauksissa, käytön jälkeisellä kierrätyksellä sekä kertakäyttöpakkausten määrää vähentämällä muun muassa pakkausten uudelleenkäyttöä lisäten.
– Etenkin uudelleenkäyttöä koskevat tavoitteet tulevat haittaamaan ihmisten arkea ja pk-yritysten toimintaa kohtuuttomasti, Hakkarainen kertoo.
– Astioita pitäisi juosta palauttamassa käytön jälkeen milloin mihinkin keräyspisteelle, mikä Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa ei tietenkään tule olemaan ympäristönkään kannalta järkevää.
Jopa komission oma terveysyksikkö on ollut huolissaan uudelleenkäytettävien pakkausten hygieniasta ja elintarviketurvallisuudesta.
Kiertotalouden edelläkävijää rangaistaan
Metsäteollisuuden näkymien suhteen Hakkarainen on erityisen huolissaan, sillä pakkausten korkea uudelleenkäyttötavoite iskee kartonki- ja paperipakkausten valmistajiin, siis Suomen puupohjaiseen tuotantoon.
– Meillä on materiaalikierrätys jo hyvässä mallissa: maailman huippuluokkaa olevat kiertotalouden toimijat huolehtivat raaka-aineiden kierrätyksestä ja materiaali-innovaatioista samalla kun metsäteollisuus tuottaa puhdasta, uusiutuvaa ja biohajoavaa raaka-ainetta teollisuuden eri tarpeisiin, Hakkarainen kuvailee.
– Suomen on saatava jatkaa oikealla polulla eikä komission oikkujen mukaan ajaa alas toimivaa järjestelmää, joka tuottaa myös ympäristölle hyvää!
EU biomassaa vastaan
Vihreään siirtymään liittyvässä esityksessä näkyykin vahvasti viherideologien kädenjälki, jossa yritysvastaisuus, suuret kustannukset ja byrokratia yhdistyvät epäkäytännöllisiin ratkaisuihin.
– Esityksessä sanellaan jopa 40 muovikassin vuosittainen kiintiö asukasta kohden! Neuvostoliitostako komissio näitä ideoitaan hakee? Hakkarainen tuhahtaa.
– Komissio on tehnyt koko vaalikauden metsänkäytön vastaista politiikkaa venyttäen toimivaltaansa jäsenmaiden tontille, myös Suomen viheraatteen sokaiseman hallituksen siunauksella.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- pakkausjäteasetus elintarvikkeet Kierrätys metsä vihervasemmisto ideologia kustannukset Yritykset EU-komissio Byrokratia Suomi hallitus Teuvo Hakkarainen Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tavio: Suomen ei tule hyväksyä EU:n pakkoremonttivaatimuksia
Jorma “Remontti-Reiska” Piisinen tyrmää EU:n suunnitelmat rakennusten pakollisista energiaremonteista: “Hölmöläisten hommaa”
Teemu Keskisarja: ”Luonnonsuojelu on Suomessa mahdollista ilman Brysselin byrokratiaa ja metsättömien EU-jäsenmaiden holhousta”
Suomen tulee vastustaa EU:n ennallistamisasetusta – “Osaamme itse hoitaa metsämme”
Pirkko Ruohonen-Lerner Laura Huhtasaaren tilalle europarlamenttiin – europarlamenttiryhmä vaihtui
Teuvo Hakkaraisen työ Suomen metsien puolustamiseksi Brysselin sosialisoimisyrityksiä vastaan jatkuu – “Metsät ovat kansallisomaisuuttamme”
Mäenpää huolissaan jätealan tulevaisuudesta: “Sanktioiko Euroopan unioni Suomen alhaisen kierrätysasteen?”
Koponen: EU tekee mitä parhaiten osaa – rikkoo Suomessa toimivia järjestelmiä
Koponen: Pakkausjäteasetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa – “Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää