Outi Alanko-Kahiluoto Eduskunnassa. Oikealla Pekka Haavisto. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Haaviston pelisilmä vs Alanko-Kahiluodon pelisilmä
KOMMENTTI | Pekka Haavisto ilmoitti vihdoin ja viimein halukkuudestaan vihreiden puheenjohtajaksi. Puheenjohtajavalinta ratkaistaan tulevana lauantaina puoluevaltuuskunnan kokouksessa suljettujen ovien takana. Kisaan on aiemmin ilmoittautunut Outi Alanko-Kahiluoto. Ehdokkaat ovat kumpikin omalla tavallaan ilmoittautuneet kisaan mukaan. Kumpi osoittaa parempaa pelisilmää?
Outi Alanko-Kahiluoto ilmoittautui kisaan ensimmäisenä. Hänen ulostulonsa on suht asiallinen, mutta “laahus” puuttui – ilmoittautumista pitäisi seurata joukko julkisia kannatuspuheenvuoroja. Jos asiansa petaa hyvin, tällaista kannatusta tulee jatkuvasti lisää, vauhdin kiihtyessä loppua kohden.
Ikävä kyllä riemastuneita kannatuspuheenvuoroja ei juuri kuulu, kiusaantunutta hiljaisuutta vain. Radiohiljaisuuden rikkoo Satu Hassi (vihr.), joka motkottaa siitä, että “julkisuudessa keskustelu uudesta puheenjohtajasta on keskittynyt miesten ympärille.”
Ehdokkuudelle muodostuu kärttyisä, tympeä kääre.
Julkisen kannatuksen puuttumisen lisäksi Alanko-Kahiluoto ei kerro sivuillaan (yhtä erittäin niukkaa kirjoitusta lukuunottamatta) sivuillaan ehdokkuudestaan tai teemoistaan tai tulevasta puheenjohtajuudstaan käytännössä mitään.
Ja on kolmaskin ongelma: lomamatka. Alanko-Kahiluoto ei ole paikalla lauantaina, kun puheenjohtaja-asiasta päätetään. Hän lomailee perheensä kanssa Japanissa. Valinta on jokseenkin erikoinen. Ensinnäkin, matka kertoo varsin osuvalla tavalla siitä, kumpi on hänelle tärkeämpää – yksityiselämä vai puolue. Toiseksi, lomalento Japaniin on räikeässä ristiriidassa vihreiden ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa. Kuten Maaseudun Tulevaisuus niin osuvasti huomautti, yksi kaukoidän lennon päästöillä suomalainen perhe autoilisi yli 10 vuotta.
Älkää tehkö niinkuin minä teen. Tehkää, niinkuin minä sanon.
Entäs Pekka Haavisto?
Ankara huhumylly on tuottanut pitkin viikkoa eetteriin kuiskutusta siitä, että Haavisto on ollut halukas pestiin. Asiassa on vain yksi mutta: hän olisi halunnut kilpailla kisassa, jossa ei ole vastapuolia. Outi Alanko-Kahiluodon ilmoittautuminen ei kuulunut kuvioon, ilmeisistä syistä. Nyt Haavisto väkisinkin näyttää puolue-eliitin ehdokkaalta, joka tuuppaa taustaltaan ehjän seniorinaisen pois valta-asemasta.
Vihreiden politiikan pointtina on käsittääkseni se, että kokeneita, osaavia naisia ei saisi työelämässä syrjiä. Miinuspiste Haavistolle.
Mutta plussaakin julkisuudenhallinnasta löytyy.
Haavisto osaa rakentaa laahuksen. Ehdokasilmoituksesta ehti kulua minuutti, kun Ville Niinistö on jo paikalla beesaamassa. Muun vihreät puheenjohtajakandidaatit ripottelevat tukeaan pitkin päivää. Ei tarvita erityisen tarkkaa poliittista pelisilmää sen tajuamiseen, että kuvio on sovittu ennalta.
Toisekseen, ilmoituksessa on hyvä olla jotain erityistä, hahmoa symbolisoivaa. Tämäkin puoli on kondiksessa, Haaviston ehdokasilmoitus on kuin Barack Obaman pelikirjasta. Hänet tavoitetaan Eritreasta, jossa hän on IS:n mukaan “ollut seuraamassa Kirkon Ulkomaanavun kahta projektia, jotka liittyvät opettajainkoulutushankkeeseen ja kuurojen lasten koulun tukemiseen.”
Kuuroja lapsia.
Kaunista.
Stuff that dreams are made of.
Haavisto puhuu kieltä, jolla vihreät ovat saaneet toimittajat polvilleen jo vuosien ajan. Suloista, pyyteetöntä, lapsenomaista, ihanaa hattaraa.
Turneen söpöys on niin tapissa, ettei kenellekään tule mieleen kysyä, että eikös se Eritrea ollut niin karsea paikka, ettei siellä voi edes asevelvollisuusikäinen nuori mies asustaa. Eikun hetkinen. Sotahan on jo loppunut. Suomessa jotkut ikävät tyypit vänisevät siitä, ettei Suomen ehkä kannattaisi ottaa Eritreata vastaan turvapaikanhakijoita, mutta koska samalla ei mainita kuuroja lapsia, ei ulostuloilla ole merkitystä.
Anteeksi kyynisyyteni.
Takaisin normaaliin?
Kuten IL:n pääkirjoitus niin osuvasti toteaa, “Vihreät on pitkään nauttinut etua siitä, ettei sitä ole pidetty samalla lailla poliittisena puolueena kuin muut puolueet ovat: Vihreitä on ollut helppo kannattaa. Pikku hiljaa vihreätkin joutuvat kuitenkin samalle viivalle muiden puolueiden kanssa.”
Juuri tämä on se kriteeri, jolla puheenjohtajuus ratkeaa. Vihreät tarvitsevat hahmon, joka pystyy palauttamaan puolueen erityisaseman.
Alanko-Kahiluoto ei kelpaa, koska hän ei tähän temppuun kykene.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää