Haastattelussa: Ilja Janitskin

Mediamaailman häirikkö MV-lehti herättää vahvoja tunteita suuntaan ja toiseen. Sen nimeen vannotaan ja kirotaan. Toiset pitävät sitä totuuden torvena, toiset vihapuheen viemärinä. Oli miten oli, MV-lehden entinen päätoimittaja Ilja Janitskin lienee yksi Euroopan vangituimmista päätoimittajista: hänet on pidätetty Espanjassa, laitettu vankilaan Andorrassa ja nyt hän istuu tutkintavankeudessa Suomessa.

Monet – etenkin median edustajat – tuntuvat olevan sitä mieltä, että Ilja Janitskinista ei saisi lainkaan puhua “oikeana” päätoimittajana, mutta totuus on, että hän istuu vankilassa nimenomaan päätoimittajan vastuun takia.

Suomen Uutisten toimittaja kävi Vantaan vankilassa tapaamassa MV-lehden perustajaa Janitskinia ja kuuntelemassa hänen puoltaan tarinasta.

Romani antoi sellinsä

Janitskin tuotiin Suomeen huhtikuun puolivälissä. Ensimmäiset kaksi viikkoa hän vietti eristyksissä Pasilan poliisivankilan sellissä. Paluu kotimaan kamaralle oli karu.

Vantaan vankilassa noin puolet vangeista on ulkomaalaistaustaisia, mutta Ilja Janitskin istuu osastolla, jossa kaikki ovat suomalaisia tai romaneja. Vantaan vankilassa on myös paljon MV-lehden vakiolukijoita.

– Laittakaa sellaiselle osastolle, missä ei hipit heilu eikä vasikat voimistele, oli Janitskin sanonut kun toivetta osastosta kysyttiin.

Myös toive yksittäissellistä toteutui, kun samalla osastolla olevat romanit halusivat vaihtaa sellipaikkoja, jotta Janitskin saa oman sellin. MV-lehdessä on uutisoitu paljon romanien välienselvittelyistä ja välillä naljailtukin, mutta ainakaan nämä romanit eivät olleet loukkaantuneita Janitskinille.

– Romanien mielestä MV on v*tun hyvä lehti, Janitskin sanoo.

Vantaan vankilassa on monia eri osastoja, joilla on omat lempinimensä. Raiskaajat ja pelkääjät lusivat Lisko-osastolla. Erästä osastoa kutsutaan Mogadishuksi.

Naapuriosastolla istuu Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio. Vain lasiseinä erottaa osastojen parvekkeet.

– Pitäisikö pyytää “keisari Aarniolta” haastattelu, MV-lehden ex-päätoimittaja pohtii.

Janitskinia on kuulusteltu todistajana myös siitä, että MV-lehti julkaisi Aarnion oikeudenkäyntiä koskevan liitteen salaisesta henkilötodistelusta. Asiakirjat liittyvät poliisin käyttämiin tietolähteisiin. Poliisia kiinnosti kovasti, kuka on vuotanut MV-lehdelle salaisen asiakirjan, johon on pääsy vain poliisilla ja oikeuslaitoksen henkilöstöllä. Janitskin vetosi lähdesuojaan.

– Sanoin, että vaikka minä en tykkää poliiseista, niin en minä halua vasikoida edes poliisia, Janitskin naurahtaa.

MV-lehti julkaisi salaiset Aarnio-jutun paperit 22.5.2017. Pari viikkoa myöhemmin Helsingin käräjäoikeus vangitsi Janitskinin poissaolevana uudestaan, jotta hänestä voitaisiin tehdä kansainvälinen etsintäkuulutus Suomeen luovuttamista varten.

Ruplasalkkua ei ollutkaan

Pasilan poliisivankilassa Janitskinia kuulusteltiin kahden viikon ajan päivittäin peräti kuuden eri tutkijan voimin. Tutkinnanjohtaja Saaristolaa hän kertoo nähneensä vain kerran vilaukselta.

Monet MV-lehteä vastaan tehdyt rikosilmoitukset liittyvät rikoksista epäiltyjen tai tuomittujen nimien ja kuvien julkistamiseen. Kyse on siitä, saako ihmisestä kertoa, että hän on tuomittu pedofiili tai huumerikollinen, ja millaisin sanakääntein sen saa kertoa.

Eräs tutkijoiden erityisistä kiinnostuksen aiheista on ollut MV-lehden rahoitus. Janitskinin ja hänen markkinointiyrityksensä tilit on tutkittu tiheällä kammalla. Monet tahot ovat pyrkineet leimaamaan MV-lehden ruplarahoitteiseksi “Putinin trollitehtaan” alaosastoksi, mutta mitään viitteitä ruplarahoituksesta tai Venäjä-kytköksistä ei Janitskinin mukaan ole löytynyt.

– Toimittajat ovat kirjoitelleet vaikka kuinka paljon juttuja MV:n ruplarahoituksesta. Tuleeko nyt oikaisuja, kun ruplia ei ollutkaan, Janitskin kysyy.

Tavoite: mahdollisimman paljon lukijoita

Vuonna 2014 perustettu MV-lehti sai alkunsa siitä, että pitkää tipatonta viettänyt Ilja Janitskin päätti kehitellä aikansa kuluksi nettilehden. Lehden nimi ja tyyli oli valittu houkuttelemaan mahdollisimman paljon kävijöitä ja klikkauksia. Jutut eivät juuri poikenneet iltapäivälehtien klikkiotsikoista, paitsi että niihin oli tehty tahallaan kielioppi- ja kirjoitusvirheitä ja lisätty paljon huutomerkkejä, jotta ihmiset innostuisivat jakamaan pöhköjä juttuja eteenpäin.

“Mitä Vittua?” -nimellä aloittanut lehti oli nimensä veroinen. Aluksi kukaan ei ollut erityisen huolissaan uudesta “feikkimediasta”, joka kirjoitti ruokasoodasta ja ufoista, mutta suosion kasvaessa ja juttujen muuttuessa asiallisemmiksi tilanne muuttui.

– Sitten niitä rupes pelottamaan, kun alkoi olemaan järkevämpiäkin juttuja. Poliitikkoja haittaavia juttua, Janitskin sanoo.

Ennen MV-lehteä Janitskin ei ollut lainkaan kiinnostunut politiikasta.

– En edes tiennyt mitä puolueita Suomessa on.

Hän kertoo äänestäneensä elämänsä aikana tasan yhden kerran: kaveriaan Tony Halmetta.

MV-lehti on leimattu rasistiseksi ja maahanmuuttajavastaiseksi, mutta Janitskin itse näkee vangitsemisensa perimmäisen syyn muualla.

– Suurin rikokseni oli, että sain liikaa lukijoita, Janitskin sanoo.

– Onhan tuolla monilla palstoilla paljon rankempaakin tekstiä.

– Jos MV:ssä olisi kirjoitettu pelkästään matujuttuja, minä en olisi nyt vankilassa. Mutta kun kirjoitettiin EU- ja Nato-kriittisiä juttuja, Janitskin väittää.

Maaliskuussa 2015 MV-lehden suosio nousi huippulukemiin, kun lehti kirjoitti Tapanilassa tapahtuneesta, somalien tekemästä joukkoraiskauksesta. Lehti sai viikossa yli 800 000 kävijää. Klikkaukset ovat elinehto verkkomedialle, koska ne vaikuttavat mainostulojen määrään, ja mainostuloista käydään veristä kilpailua. Niinpä valtamedia alkoi kiinnostua uudesta tulokkaasta, jonka kävijämäärät olivat suurempia kuin yhdelläkään maakunnallisen lehden verkkosivustolla.

Lännen Median toimittaja Juha Vainio kirjoitti maaliskuun lopussa jutun MV-lehden mainostuloista ja otti yhteyttä suomalaisyrityksiin, joiden Google-mainoksia oli sivuilla näkynyt. Vainio tivasi yrityksiltä, halusivatko ne todella mainostaa lehdessä, jonka sisältö oli Vainion mukaan aggressiivista ja rasistista. Artikkelissa kerrottiin myös Janitskinin aiemmin saamista väkivaltarikostuomioista. Jopa 15 vuotta vanhojen tuomioiden julkistamista toimittaja perusteli sillä, että “Janitskin käyttää merkittävää valtaa sivustollaan”.

Valtamedian aloittama ja Sosialidemokraattisten opiskelijoiden (SONK) jatkama kampanjointi MV-lehden mainostajia vastaan johti siihen, että sivustolta katosivat viimeisetkin mainostajat. Juha Vainion kirjoittama juttu MV-lehden mainostajista ja Ilja Janitskinin rikostaustasta palkittiin vuoden 2015 parhaana uutisjuttuna. Sanomalehtien liiton antaman palkinnon perustelujen mukaan “uutisella oli yhteiskunnallista merkittävyyttä ja vaikuttavuutta”. Ennen jutun julkaisua MV-lehti oli saanut kymmeniä tuhansia mainoseuroja yrityksiltä Googlen välityksellä, kertoo Turun Sanomat.

Vuorille sikopaimeneksi

Toukokuussa 2016 poliisi kehotti ihmisiä tekemään rikosilmoituksia MV-lehteä vastaan. Rikosepäilyjen pino alkoi kasvaa. Lokakuussa Helsingin käräjäoikeus vangitsi Janitskinin poissaolevana esitutkintaa varten syyttäjän vaatimuksesta. Janitskinista annettiin eurooppalainen pidätysmääräys, jonka perusteella hänet otettiin kiinni Espanjassa 27. lokakuuta.

Luovutuspyynnön alustavassa käsittelyssä tuomari kysyi, onko Janitskinilla perhettä Espanjassa. Onhan minulla koira, marsu ja kani, vastasi Janitskin. Tuomari purskahti nauruun ja päästi miehen vapaalle jalalle odottamaan päätöstä mahdollisesta luovutuksesta.

Janitskin ei kuitenkaan jäänyt odottelemaan vaan pakkasi “perheensä” autoon ja ajoi kotoaan Barcelonasta pari sataa kilometriä pohjoiseen. Andorran pienoisvaltio on EU-alueen ulkopuolella, joten siellä eurooppalainen pidätysmääräys ei ole voimassa.

Andorran vuorilla marsu kuoli vanhuuteen ja vapaudenkaipuu koitui kohtaloksi kanille, joka lähti pihasta loikkimaan vuorille eikä ikinä palannut. Eläinrakas Janitskin hankki menetettyjen lemmikkien tilalle heti uusia adoptoimalla asuinalueella vapaana kulkevan sian ja ryhtymällä ruokkimaan pihassaan poikkeilevaa yksisilmäistä kissaa.

Lemmikkisika Kenya on valtavan lihava emakko, johon mahtuu uskomaton määrä perunaa. Kenyalla on taipumus syödä lähes mitä tahansa, mukaan lukien naapurin tupakkapelto, mistä syystä Kenya joutuu aina välillä telkien taakse sadon turvaamiseksi.

Vankilassa Janitskin ikävöi eniten Rapido-koiraansa, joka on ollut hänellä pennusta asti.

– Jos koiran kanssa saisi sellissä köllötellä, niin voisin vaikka jäädä tänne. Tämähän on kuin Omena-hotelli, kuvailee Janitskin Vantaan vankilaa.

– Vaikka mitään et tekisi, niin vähintään 1,60 euroa maksetaan päivässä “makuurahaa” ja lääkkeet ovat ilmaisia. Jos olisin suomalainen koditon, niin pyrkisin pääsemään tänne ainakin talveksi.

Tuomion kärsimisen jälkeen Janitskin aikoo jatkaa elämäänsä myynnin ja markkinoinnin parissa. MV-lehti on jo muissa käsissä.

– Jatkan siitä mihin jäin, ennen kuin aloitin MV:n. Onhan tämä melkoinen seikkailu ollut, mutta eiköhän tämä riitä, Janitskin sanoo.

Taistelu syöpää vastaan voiton puolella

 

Andorrassa asuessaan Janitskin meni lääkäriin vatsakipujen takia. Häneltä leikattiin umpisuoli, mutta koepaloja tutkittaessa kävi ilmi, että ongelma ei ollutkaan tulehtunut umpisuoli vaan aggressiivinen suolistosyöpä.

Samaan aikaan lain pitkä koura tavoitti Janitskinin ja hänet otettiin kiinni kansainvälisen pidätysmääräyksen perusteella. Syöpäleikkaus tehtiin Janitskinin ollessa vangittuna Andorrassa. Mies kamppaili Andorrassa 8 kuukauden ajan sekä syöpää että Suomen viranomaisten esittämää luovutuspyyntöä vastaan.

Pitkän juridisen väännön luovutusta vastaan Janitskin hävisi, mutta paljon tärkeämmässä taistelussa syöpää vastaan hän näyttäisi olevan voitolla. Kemoterapia on ohi ja ennuste on hyvä. Janitskin arvostaa Andorrassa saamaansa laadukasta hoitoa.

– Onneksi satuin sairastumaan Andorrassa, hän sanoo.

Seuraavien viiden vuoden ajan syöpäkontrolleja tehdään säännöllisesti. Miehen rinnassa on kemoterapiaa varten tehty laskimoportti, jota täytyy pitää vielä pari vuotta. Laskimoporttia on käytävä huollattamassa sairaalassa kuuden viikon välein.

Janitskin ottaa tutkintavankeuden kuntoutumisen kannalta.

– Jos linnaan joutuu, kannattaa käyttää aika hyväksi opiskeluun ja kuntoiluun, mies sanoo.

Vankilassa voi myös oppia toisilta vangeilta hyödyllisiä taitoja. Janitskin kertoo oppineensa valmistamaan itse nuuskaa, jota vankilaan ei saa tuoda. Tarkkaa reseptiä kaikki mahdolliset salaisuudet paljastanut ex-päätoimittaja ei suostu paljastamaan, mutta luonnollisesti siihen sisältyy ainakin ruokasoodaa.

Nyt ohjelmassa ovat kovat punttitreenit poikien kanssa. Janitskin on iältään osastonsa vanhin vanki. Jos oikeudesta tulee pitkä vankeustuomio, Janitskin aikoo käyttää ajan opiskeluun.

– Elämäsi suurin haaste voi olla elämäsi suurin mahdollisuus, mies filosofoi.

Lopetettiinko lääkitys?

Suomeen palanneella Janitskinilla oli syöpähoitojen jäljiltä monenlaisia jälkitauteja, kuten otsaontelon tulehdus, kihti, korkea verenpaine ja nukkumisvaikeuksia.

– Kaikki kemoterapiasta johtuvia vaivoja. Vastustuskyky on laskenut, Janitskin selittää.

Kemoterapian aiheuttamiin oireisiin oli andorralaisen lääkärin kirjoittamat reseptit ja Barcelonasta valmiiksi ostetut lääkkeet, mutta Janitskinin mukaan niitä ei hänelle annettu.

– Pasilan poliisivankilan lääkäri päätti lopettaa kaikki reseptilääkitykset, Janitskin kertoo. Tarjolla oli vain parasetamolia särkyyn. Verenpainelääkitys palautettiin seuraavalla viikolla. Kihti meni niin pahaksi, että Janitskin joutui kävelemään kyynärsauvojen kanssa.

Sosiaalisessa mediassa on pohdittu paljon Janitskinin lääkeasiaa. Helsingin Poliisi twiittasi 17.4 asiasta: “Esitetyt väitteet siitä, että poliisi olisi estänyt Ilja Janitskinia saamasta tarvitsemiaan lääkkeitä ovat perättömiä.”

Suomen Uutiset pyysi Helsingin poliisilta kommenttia poliisivankilan lääke-epäselvyyksiin liittyen. Ylikomisario Heikki Porola kertoi puhelimitse, että kaikki vangittujen terveydentilaan liittyvät asiat ovat salassapidettäviä, joten poliisi ei voi kommentoida Janitskinin väitteitä suuntaan tai toiseen.

Janitskin epäilee, että lääkärillä olisi ollut jotain henkilökohtaista tai aatteellista kaunaa häntä vastaan.

– Näki, että hän inhosi minua yli kaiken. Ei pystynyt olemaan samassa tilassa. Ehkä 15 sekuntia kerrallaan poikkesi putkassa kolme kertaa viikossa, Janitskin kertoo.

Janitskin sanoo aikovansa tehdä poliisivankilan lääkärin toiminnasta kantelun.

Nyt Janitskin on Vantaan vankilassa, jossa hänen mukaansa vartijat ovat inhimillisiä ja lääkärinhoito asianmukaista. Asiat ovat hyvin.

Juhannuksen jälkeen oikeudenkäynti on ohi

MV-lehteen liittyvän kohun keskellä unohtuu helposti, että sen ex-päätoimittajaa ei ole vielä tuomittu mistään. Edes syytteitä ei ole esitetty. Kyse on vasta rikosepäilyistä. Journalistin ohjeiden mukaan epäillyn nimen julkistamisessa “on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä”.

Esitutkinta on nyt suoritettu. Syyttäjän on 31.5. mennessä kerrottava, mistä asioista hän aikoo syyttää Ilja Janitskinia. Oikeudenkäynti alkaa 13.6. ja sitä varten on varattu peräti kahdeksan istuntopäivää, joista viimeinen on 27.6.

Tuomion tullessa Janitskin on ollut vangittuna jo lähes 11 kuukautta. Se vastaa ensikertalaiselle lähes kahden vuoden ehdottoman tuomion istumista. Ja ensikertalaisena Janitskinia Suomen lain mukaan kohdellaan, sillä aiemmista tuomioista on kulunut jo sen verran aikaa.

Juhannus on suuri päivä myös sille irakilaiselle turvapaikanhakijalle, jonka nimen ja kuvan MV-lehti julkaisi hänen syyllistyttyään 10-vuotiaan lapsen törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Turvapaikanhakija vapautuu juhannuksen alla kärsittyään puolet eli 18 kuukautta saamastaan kolmen vuoden vankeusrangaistuksesta. Hän ei ole tiettävästi tehnyt rikosilmoitusta MV-lehteä vastaan. Vielä.