Greta Thunberg haluaa nyt syrjäyttää kapitalismin – syyttää sitä woken hengessä myös rasismista ja kolonialismista

Greta Thunberg ei peittele poliittista radikalisoitumistaan. Hän osallistui ilmastonmuutosta käsittelevän esseekokoelman julkaisutilaisuuteen ja esitti ilmastokriisin ratkaisuksi kapitalistisen järjestelmän kumoamista. Woke-hengessä hän myös syytti kapitalismia rasismista, kolonialismista ja kansanmurhista. Aiemmin maailmanlaajuisissa huippukokouksissa viihtynyt nuorisoidoli arvostelee nyt YK:n ilmastokokousta huiputukseksi ja viherpesuksi. Thunberg mukailee tuoreen esseekokoelman laitavasemmistolaisten kirjoittajien maailmankuvaa, jossa kapitalismi nähdään kaiken pahan juurisyynä. Puoluerajoja ylittävien ilmastopoliittisten ratkaisujen puolesta puhumisen sijaan ilmastoaktivisti pyrkii nyt ajamaan entistä laajemmin uusvasemmiston agendoja.

Greta Thunberg osallistui keskustelijana Lontoossa alkuviikosta järjestettyyn The Climate Book -ilmastokirjan julkaisutilaisuuteen. Kirja kokoaa yhteen esseitä useilta ilmastotutkijoilta ja vaikuttajilta sekä esittää kuvia ja dataa ilmastonmuutoksesta.

“Tapahtuma oli kuin täydellinen keskiluokan hengailupäivä”, kirjoittaa Unherd-lehti. Monet olivat tuoneet nuoret lapsensakin paikalle inspiroitumaan Thunbergin nuorekkaasta aktivismista. Yleisö ei kuitenkaan kuullut uutta versiota raivokkaasta “How dare you!” -puheesta. Takavuosien nuorisoikonin aggressiivisesta tyylistä poiketen hän esiintyi asiallisesti ja miellyttävästi.

Tämä ei silti ole olennaisin seikka, jossa Thunberg on muuttanut linjaansa. Aiemmin hänen roolinaan oli herätellä maailmaa pelkästä ilmastonmuutoksesta ja vaatia aikuisilta ilmastotekoja. Hän sätti eliittejä ikään kuin ulkopuolisena, eikä varsinaisesti pyrkinyt syrjäyttämään heitä. Nyt hän haluaa syrjäyttää koko kapitalistisen järjestelmän.

Alkuaikoina Thunbergin ilmastoaktivismille oli olennaista vältellä poliittisia yksityiskohtia. Hänen itsensä mukaan hänellä ei ole “mitään tekemistä” yleisemmän politiikan kanssa. Pandemian, Ukrainan sodan ja energiakriisin myötä Thunbergin hohto ja relevanssi alkoivat kärsimään. Maailmalla ehdittiin jo ihmettelemään, minne koko maailman tuntema julkkis katosi. Aiemmin ydinvoimaa vastustanut Thunberg joutui hiljattain jopa pyörtämään ydinvoimakantojaan.

Ensi tammikuussa 20 vuotta täyttävä ilmastoaktivisti haluaa nyt jatkaa ja lisätä kierroksia. Tuoreessa esiintymisessään ja uuden kirjan myötä hän on löytänyt poliittisen joukkonsa, erityisesti äärivasemmistolaisen antikapitalismin ja talouskasvun vastustamisen.

Thunbergin viesti oli ennätysmäisen radikaali ja militantti. Hänen mukaansa “ei ole paluuta normaaliin”. Sen lisäksi, että “normaali” tarkoitti hänelle “järjestelmää”, joka aiheutti ilmastokriisin, se tarkoitti myös “kolonialismia, imperialismia, sortoa ja kansanmurhia” sekä “rasistista riistämistä”.

Unherd-lehti analysoi, että Thunberg niputtaa “ilmasto-oikeudenmukaisuuden” erottamattomaksi osaksi yleisempää oikeudenmukaisuuden tavoittelua. Tässä tapauksessa se tarkoittaa äärivasemmistolaista kapitalismikritiikkiä ja wokea. Vallitsevan järjestelmän kasvattamat johtajat ja instituutiot, mm. YK:n ilmastokokouksen hän näkee osana ongelmaa, “huiputukseksi”, “viherpesuksi”, “pettämiseksi”.

Ilmastokirjan kirjoittajat antavat osviittaa siitä, keiden ajatuksia Thunberg mukailee: Jason Hickel, Kate Raworth, Naomi Klein. Näille tunnetuille vasemmistoajattelijoille ilmastokriisi ei ole pohjimmiltaan ihmisen aiheuttama. Heille kapitalismi on kaiken pahan alku ja juuri – ilmastonmuutoksesta eriarvoisuuteen.

Thunbergin valitseman poliittisen leirin vaikuttajat ovat sokeita elintason kasvulle ja köyhyyden vähenemiselle varsinkin silloin, jos se tapahtuu kapitalistisesti ja ilman päästöjen kasvua. Ilmastokirjan kirjoittajien mielestä ainut ratkaisu ilmastohaasteisiin on hylätä talouskasvun tavoittelu länsimaissa.

Tuore julkinen esiintyminen osoittaa, että Thunberg on omaksunut saman äärivasemmistolaisen maailmankuvan. Tämä ei ole yllättävää sitä taustaa vasten, että ympäristöaktivismilla on nykyisin läheiset välit uusvasemmistoon.

Talouskasvun hylkääminen ei ole ainut vaihtoehto ilmastokriisiin, mutta Thunbergille sillä ei enää ole väliä. Useiden nuoren sukupolven edustajien tapaan hän on menettänyt uskonsa maltilliseen vasemmistoon.

Thunbergin äärivasemmistolaiset puheet osoittavat, ettei häntä kiinnosta etsiä ratkaisuja ilmastokriisiin poliittisia jakolinjojen yli. Pikemminkin hänestä on tullut väline useille uusvasemmistolaisille agendoille: antikapitalismille ja wokelle.