

LEHTIKUVA
Göteborgin yliopiston tutkimus sen vihdoin todistaa: ”Väkivalta koskettaa tänään jokaista ruotsalaista”
Rikollisuus ja huumeet ovat ruotsalaisten suurin huoli. Toki ympäristöasiatkin huolestuttavat puolta kansaa. Lähes kaikki ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, että jengirikoksista pitää antaa nykyistä kovempia tuomiota. Kansa on jakautunut Ruotsissa poliittisen kentän mukaan mutta suunta on nyt selvästi oikealle.
Göteborgin yliopiston Som-instituutti suoritti kansalaisten pelkoja ja asenteita luotaavan tutkimuksen viime syksynä. Kansalaisilta pyydettiin selkeätä vastausta siihen, mikä on itse kunkin suurin huolenaihe.
Nyt julkaistuissa kyselyn tuloksissa vastaajista 60 prosenttia kertoi suurimmaksi huolenaiheekseen järjestäytyneen rikollisuuden. Huumeiden käytöstä kantoi suurta murhetta 55 prosenttia kansalaisista. Lähes yhtä paljon eli 53 prosenttia ruotsalaisista tunsi erityistä huolta ympäristön tuhoamisesta ja merien saastuttamisesta.
”Kaksi tapaa tarkastelle maailmaa”
Haastatteluista nousi esiin selvä ero punavihreän ja oikealle kallistuvan ajattelun välillä. Vasemmistopuoluetta tai ympäristöpuolue vihreitä äänestävät olivat enemmän huolissaan ilmastosta ja ympäristöstä kuin järjestäytyneestä rikollisuudesta. Ruotsidemokraattien, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien äänestäjät taas asettavat asiat päinvastaiseen järjestykseen.
– Maailmaa voidaan tarkastella kahdesta eri lähtökohdasta, muotoilee Som-instituutin tutkija Patrik Öhberg.
Ruotsidemokraattien ja allianssipuolueiden äänestäjät tuntevat vasemmistoa ja vihreitä enemmän epäluottamusta viranomaisia ja poliitikkoja kohtaan. Luottamus poliisiin puolestaan on korkealla.
Ruotsi halutaan takaisin
Vastaajia pyydettiin myös nimeämään spontaanisti kolme tärkeätä yhteiskunnallista ongelmaa. Kolmannes vastaajista toi esille lain ja järjestyksen puutteen. Vielä vuonna 2015 vastaavassa tutkimuksessa lakia ja järjestystä kaipasi takaisin vain viisi prosenttia vastaajista.
Vastaajien itse kirjoittamissa kommenteissa huoli rikollisuuden kasvusta nousee yhä vahvemmin esiin. Uhka on tullut kaiken aikaa lähemmäksi.
– Nyt tapahtuu myös keskellä päivää ja tavallisen kansan keskellä. Ajatus siitä, että ”tämä ei koske minua” on enää toiveajattelua, Öhberg sanoo.
Huoli rikollisuuden kasvusta näkyy erityisen selvästi vastaajien kannanotoissa tutkimuksessa esitettyihin valmiisiin ratkaisuvaihtoehtoihin. Ankarampia rangaistuksia jengirikollisille vaatii kokonaista 90 prosenttia vastaajista. Mikään yksittäinen vastausvaihtoehto ei ole aiemmin saanut yhtä suurta kannatusta tässä vuosittain toistuvassa tutkimuksessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- laki ja järjestys Patrik Öhberg. ruotsalaisten suurimmat huolenaiheet asennetutkimus Göteborgin yliopisto Som-tutkimuslaitos punavihreä hallitus vasemmistopuolue Kristillisdemokraatit järjestäytynyt rikollisuus rangaistukset Maltillinen kokoomus Ympäristöpuolue vihreät Jengirikollisuus Ilmasto Ruotsidemokraatit Ympäristö
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsi ja Suomi myöntävät anteliaasti kansalaisuuksia maahanmuuttajille eurooppalaisessa vertailussa

Tuore tutkimus Ruotsissa: Puolet raiskauksista tuomituista ulkomailla syntyneitä – maahanmuuttajatausta vielä useammalla

Monikulttuurista kerrostaloelämää: Meteliä ympäri vuorokauden, naapuri hyökkäsi Hannelen kimppuun kuin hyeena, poliisit paikalle – ”Katso ensin talon nimitaulua ennen kuin vuokraat asunnon”

Maahanmuuttajataustainen pyssymies osoitteli käsiaseella parturiliikkeessä ja uhkasi tappaa – tuomittiin vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen

Halla-aho: Sisäisestä turvallisuudesta vastaavalla ministeri Ohisalolla ikävä tapa asemoitua laittomuuden puolelle

Ruotsissa tapettiin vuonna 2020 enemmän ihmisiä kuin koskaan mittaushistorian aikana

Vankilat tupaten täynnä Ruotsissa – rangaistusta suoritetaan nyt käytävillä ja parakeissa

Ulkomaalaistaustaisten nuorten väkivalta lisääntynyt ja raaistunut huolestuttavasti – Koponen: “Tästä ongelmasta täytyy pystyä puhumaan”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää