GnS Economics: Todennäköisen pankkikriisin mahdollisuus uupuu talousennusteista

Monet instituutiot ovat uusimmissa talouskatsauksissaan ottaneet koronakriisin tuoman taloussokin huomioon. Suomalainen talousanalyysiyhtiö GnS Economics huomauttaa, että ennusteissa ei huomioida jopa todennäköistä pankkikriisiä. Pankkien tila on eritoten Euroopassa hyvin haastava.

Tuoreessa talousanalyysissään GnS Economics on pääosin samaa mieltä esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n talouskatsauksen kanssa eristystoimien aiheuttaman taantuman syvyydestä. GnS:n mielestä kolme oleellista muuttujaa IMF ei ole ottanut huomioon eri skenaarioita miettiessään.

Ensiksi eristystoimet ovat purreet koronaviruksen leviämisvauhtiin. Eristystoimia voidaan siten purkaa hillitysti elintärkeillä aloilla. Toinen muuttuja koskee mahdollisia tulevia tautiaaltoja, jotka voivat muuttaa ennustehaarukkaa rajusti.

“Maailmassa on kolme talouden kipukohtaa. Ne ovat Euroopan heikossa kunnossa oleva pankkiala, Yhdysvaltain raskaasti velkaantuneet pääomamarkkinat ja Kiinan heikkotehoinen velkaelvytys.”

Kolmanneksi IMF ei mieti pankkijärjestelmän vaikeuksia pankkikriisin muodossa. GnS pitää pankkikriisiä varsin todennäköisenä. Euroopan komission uunituoreessa katsauksessa Euroopan pankkijärjestelmää ei nouse huomion korokkeille.

Akilleen kolme kantapäätä

GnS Economicsin mukaan maailmassa on kolme talouden kipukohtaa. Ne ovat Euroopan heikossa kunnossa oleva pankkiala, Yhdysvaltain raskaasti velkaantuneet pääomamarkkinat ja Kiinan heikkotehoinen velkaelvytys.

Nämä kolme tekijää ovat runnelleet pahoin tuottavuuden kasvun. Velkavuoret kasvavat taloutta nopeammin.

Europankit helisemässä

Kolmessa erilaisessa vaihtoehtoisessa mallissa Euroopan pankit ajautuvat herkästi kriisiin talouden seisauttamisesta johtuvasta yritysten konkurssiaallossa.

Euroopan keskuspankin laatiman stressitestin mukaan puolet euroalueen suurista pankeista kaatuisi varojen vetäytyessä niistä. GnS:n mukaan näin todennäköisesti käy tässä taantumassa.

Luottotappioita kertyy herkästi, sillä Euroopassa on liiaksi heikkokuntoisia yrityksiä, zombeja. Ne ovat pysyneet pinnalla alhaisen korkotason vuoksi. Pankit ovat myös halunneet teeskennellä näiden yritysten elinvoimaa jatkamalla niiden rahoitusta, koska se ei maksa paljoa. Vaakakupin toisella puolen ovat luottotappioista koituvat alaskirjaukset. Ongelmaa on eräällä tavalla lakaistu mattojen alle.

Sosialisoidaanko yritykset?

Yksi vaihtoehto on, että keskuspankit jatkavat ja kenties jopa lisäävät arvopaperien ostoja ulottaen ne valtioiden joukkovelkakirjoista yritysten velkakirjoihin ja mahdollisesti jopa osakkeisiin.

Yksityinen ääni katoaa yrityksistä ja niistä muodostuu vielä heikommin tuottavia keskushallinnon johtamia yrityksiä. Kyseessä on “japanisaatio” Japanin 90-luvun talouskriisin mukaisesti. Japanin keskuspankki on ollut hyvin aktiivinen toimija arvopaperimarkkinoilla sillä seurauksella, ettei Japani ole kurimuksestaan toipunut.

Pankkikriisi ja espanjantauti II

Noin sata vuotta sitten riehunut espanjantauti vaati kymmeniä miljoonia uhreja. Nyt valloillaan oleva koronavirus ei ole letaaliudeltaan likimainkaan yhtä raju. Virus saattaa kuitenkin muuntautua häijymmäksi.

GnS korostaa, ettei tällaisen virusmutaation mahdollisuudelle voi millään muotoa asettaa todennäköisyyksiä. Mahdollisuus tähän on kuitenkin nollaa suurempi.

Maailman eri valtioiden tulisi huomioida tällainen painajainen vieläpä pankkikriisin yhdistettynä. Elintarvikkeiden vienti maasta toiseen saattaa häiriintyä järeiden eristystoimien tai jopa maiden hallitusten määräämien maastavientokieltojen vuoksi.

Esimerkiksi YK on varoittanut koronapandemian voivan johtaa maailmanlaajuiseen nälänhätään.