gnseconomics
GnS Economics: Todennäköisen pankkikriisin mahdollisuus uupuu talousennusteista
Monet instituutiot ovat uusimmissa talouskatsauksissaan ottaneet koronakriisin tuoman taloussokin huomioon. Suomalainen talousanalyysiyhtiö GnS Economics huomauttaa, että ennusteissa ei huomioida jopa todennäköistä pankkikriisiä. Pankkien tila on eritoten Euroopassa hyvin haastava.
Tuoreessa talousanalyysissään GnS Economics on pääosin samaa mieltä esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n talouskatsauksen kanssa eristystoimien aiheuttaman taantuman syvyydestä. GnS:n mielestä kolme oleellista muuttujaa IMF ei ole ottanut huomioon eri skenaarioita miettiessään.
Ensiksi eristystoimet ovat purreet koronaviruksen leviämisvauhtiin. Eristystoimia voidaan siten purkaa hillitysti elintärkeillä aloilla. Toinen muuttuja koskee mahdollisia tulevia tautiaaltoja, jotka voivat muuttaa ennustehaarukkaa rajusti.
“Maailmassa on kolme talouden kipukohtaa. Ne ovat Euroopan heikossa kunnossa oleva pankkiala, Yhdysvaltain raskaasti velkaantuneet pääomamarkkinat ja Kiinan heikkotehoinen velkaelvytys.”
Kolmanneksi IMF ei mieti pankkijärjestelmän vaikeuksia pankkikriisin muodossa. GnS pitää pankkikriisiä varsin todennäköisenä. Euroopan komission uunituoreessa katsauksessa Euroopan pankkijärjestelmää ei nouse huomion korokkeille.
Akilleen kolme kantapäätä
GnS Economicsin mukaan maailmassa on kolme talouden kipukohtaa. Ne ovat Euroopan heikossa kunnossa oleva pankkiala, Yhdysvaltain raskaasti velkaantuneet pääomamarkkinat ja Kiinan heikkotehoinen velkaelvytys.
Nämä kolme tekijää ovat runnelleet pahoin tuottavuuden kasvun. Velkavuoret kasvavat taloutta nopeammin.
Europankit helisemässä
Kolmessa erilaisessa vaihtoehtoisessa mallissa Euroopan pankit ajautuvat herkästi kriisiin talouden seisauttamisesta johtuvasta yritysten konkurssiaallossa.
Euroopan keskuspankin laatiman stressitestin mukaan puolet euroalueen suurista pankeista kaatuisi varojen vetäytyessä niistä. GnS:n mukaan näin todennäköisesti käy tässä taantumassa.
Luottotappioita kertyy herkästi, sillä Euroopassa on liiaksi heikkokuntoisia yrityksiä, zombeja. Ne ovat pysyneet pinnalla alhaisen korkotason vuoksi. Pankit ovat myös halunneet teeskennellä näiden yritysten elinvoimaa jatkamalla niiden rahoitusta, koska se ei maksa paljoa. Vaakakupin toisella puolen ovat luottotappioista koituvat alaskirjaukset. Ongelmaa on eräällä tavalla lakaistu mattojen alle.
Sosialisoidaanko yritykset?
Yksi vaihtoehto on, että keskuspankit jatkavat ja kenties jopa lisäävät arvopaperien ostoja ulottaen ne valtioiden joukkovelkakirjoista yritysten velkakirjoihin ja mahdollisesti jopa osakkeisiin.
Yksityinen ääni katoaa yrityksistä ja niistä muodostuu vielä heikommin tuottavia keskushallinnon johtamia yrityksiä. Kyseessä on “japanisaatio” Japanin 90-luvun talouskriisin mukaisesti. Japanin keskuspankki on ollut hyvin aktiivinen toimija arvopaperimarkkinoilla sillä seurauksella, ettei Japani ole kurimuksestaan toipunut.
Pankkikriisi ja espanjantauti II
Noin sata vuotta sitten riehunut espanjantauti vaati kymmeniä miljoonia uhreja. Nyt valloillaan oleva koronavirus ei ole letaaliudeltaan likimainkaan yhtä raju. Virus saattaa kuitenkin muuntautua häijymmäksi.
GnS korostaa, ettei tällaisen virusmutaation mahdollisuudelle voi millään muotoa asettaa todennäköisyyksiä. Mahdollisuus tähän on kuitenkin nollaa suurempi.
Maailman eri valtioiden tulisi huomioida tällainen painajainen vieläpä pankkikriisin yhdistettynä. Elintarvikkeiden vienti maasta toiseen saattaa häiriintyä järeiden eristystoimien tai jopa maiden hallitusten määräämien maastavientokieltojen vuoksi.
Esimerkiksi YK on varoittanut koronapandemian voivan johtaa maailmanlaajuiseen nälänhätään.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää