

PS ARKISTO
Garedew vaatii opettajia puuttumaan jämäkämmin kiusaamistapauksiin: “Lasten ja nuorten on voitava luottaa siihen, että aikuiset eivät vähättele tai katso minkäänlaista kiusaamista läpi sormien”
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew jätti eilen 4.6. eduskunnalle kaksi toimenpidealoitetta, joissa nostetaan esiin, ettei ilmoitus- ja puuttumisvastuu voi toteutua täysimääräisesti, mikäli kiusaamista tai siihen johtavia tekijöitä ei osata tunnistaa tai niitä katsotaan läpi sormien.
Opettajilla ja rehtoreilla on erittäin merkittävä rooli koulukiusaamisen ja kouluväkivallan huomaamisessa sekä siihen puuttumisessa. Heillä on virkavastuun sanelema velvollisuus puuttua kiusaamistapauksiin. Lisäksi heillä on vuonna 2022 voimaan astunut velvoite ilmoittaa huoltajalle jokainen epäily koulussa ja koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, häirinnästä, väkivallasta tai syrjinnästä. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä kohteena ollutta että kiusaamisesta epäiltyä oppilasta.
Ensimmäisessä aloitteessa esitetään kiusaamisen ehkäisyn ja tunnistamisen lisäämistä opettajankoulutukseen. Toisessa ehdotetaan koulukiusaamiseen puuttumisen määräaikojen ja kriteerien lisäämistä lainsäädäntöön.
Opettajilla suuri rooli kiusaamisen ehkäisyssä
Kansanedustaja Kaisa Garedew on huolissaan siitä, että opettajankoulutuksessa kiusaamista, sen tunnistamista ja siihen puuttumista ei joko käsitellä ollenkaan tai vain pintapuolisesti muiden aiheiden yhteydessä.
– Opettajat ovat luokkahuoneissa vastuussa oppilaiden opettamisesta, mutta heillä on myös tärkeä rooli luokan yhteishengen, ryhmäytymisen ja ilmapiirin luojina. Mitä paremmin nämä toteutuvat, sitä vähemmän ryhmän sisäistä kiusaamista tapahtuu. Opettajan sosiaaliset taidot ja näkökyky ovat tässä erityisroolissa, hän toteaa.
Kiusaamistapauksiin puututtava viipymättä
Äärimmäisen tärkeää on myös se, että mikäli kiusaamista pääsee tapahtumaan, siihen puututaan aina johdonmukaisesti ja viipymättä.
– Lasten ja nuorten on voitava luottaa siihen, että aikuiset eivät vähättele tai katso minkäänlaista kiusaamista läpi sormien, Garedew painottaa.
– Nykylainsäädännöstä kuitenkin puuttuvat tarkat kriteerit sille, mitä kiusaamiseen puuttumisen tulee sisältää ja missä ajassa, ja tälle on nyt korkea aika tehdä jotain, hän jatkaa.
Kiusaamiseen puuttumiselle selkeä määräaika
Aloitteen mukaan kiusaamiseen puuttumiselle tulisi määritellä määräaika, mihin mennessä toimenpiteisiin tulee olla ryhdytty siitä laskien, kun kiusaaminen tuli tietoon. Opettajilla tulisi olla tarkka tieto siitä, mitä vaaditut toimenpiteet konkreettisesti ovat ja millä tavalla määritellään onnistunut puuttuminen. Lisäksi eri henkilöiden vastuut koulun sisällä ja viranomaisten kanssa tulisi selkeyttää lainsäädäntöön, jotta työnjako olisi selkeä.
Kiusaaja olisi myös voitava velvoittaa osallistumaan aktiivisesti kiusaamisen selvittelyyn. Lisäksi opettajien ja rehtorien tulee olla tietoisia siitä, millaisia seuraamuksia heille voi puuttumisen laiminlyönnistä seurata, ja näiden seuraamusten tulisi käydä ilmi lainsäädännöstä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ilmoitusvelvollisuus rehtorit kouluväkivalta lainsäädäntö Kaisa Garedew häirintä toimenpidealoite Syrjintä Opettajat Koulukiusaaminen Lapset ja nuoret
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Poliisi hälytetään Berliinissä kouluihin viisi kertaa päivässä – väkivalta ja koulukiusaaminen pahenevia ongelmia myös Saksassa

Järki käteen kouluissa!

Seppänen koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta: Mitä jos joka viikko kysyisimme lapsilta, onko kaikilla luokassa edes yksi kaveri?

Nyt puututaan koulukiusaamiseen ja parannetaan koulujen oppimisrauhaa – Koponen: Kiusaamisen vastainen työ yhdistää kansanedustajia

Ruotsidemokraatit haluaa pelastaa peruskoulun: Kuri ja järjestys takaisin – pois pakkointegraatio ja poliittinen wokehumppa

Kansanedustaja Kaisa Garedew: Koulukiusaamisen kitkeminen vaatii koko toimenpidepolun uudistamista
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää