Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew kertoo Suomen valinneen yhteistyökumppaneikseen sellaisia maita, joilla on sisäinen vahva tahto kehittyä.
– Maita, joiden hallinto tavoittelee maalleen taloudellisesti riippumatonta, demokraattista ja vakaata tulevaisuutta. Näiden maiden kanssa kumppanuudet toteutetaan siten, että ne tukevat sekä yksityisiä investointeja kohdemaihin että hyödyttävät samalla suomalaisia vientiyrityksiä, Garedew kertoo.
– Yksityisen sektorin roolin kasvattaminen on avainasemassa. Julkinen sektori ei voi pitkällä tähtäimellä olla rahan lähde. Meidän taloutemme ei kestä sitä, ja se vain lisäisi köyhien maiden riippuvuutta muiden maiden almuista, hän selittää.
Suomi ei tue Venäjän hyökkäyssotaa tukevia maita
Kehitysyhteistyöhön toteutetaan tällä hallituskaudella historiallisen suuret, yli 1,2 miljardin euron leikkaukset. Suurin kehitysavun kohde on Ukraina.
– Koska Suomen valtion tehtävä on ensisijaisesti huolehtia suomalaisista, on kehitysapu ollut tämän hallituksen merkittävimpiä säästökohteita. Myös pelisäännöt on tehty selviksi: kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle. Suomi ei myöskään tue maita, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, Garedew listaa.
Realismi palautettu kehitysapupolitiikkaan
Garedew on kiitollinen siitä, että Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysapupolitiikkaan on tällä hallituskaudella palautettu realismi.
– On itsestään selvää, ettei meillä ole varaa toimia koko maailman pelastajina, hän toteaa.
– Loputon suomalaisten veronmaksajien rahojen syytäminen pitkin maita ja mantuja ei ole ollut mistään näkökulmasta katsottuna kestävää tai kannattavaa. Tällä hetkellähän joudumme ottamaan itse velkaa ja maksamaan korot jokaisesta muille maille lahjoittamastamme eurosta samalla kun sopeutamme oman maamme taloutta. Aidosti kestävää rahojen lahjoittaminen olisi vain, jos pystyisimme tekemään sen ylijäämästä, Garedew summaa.
