Antti Aimo-Koivisto Lehtikuva
Euromaiden lainakorot ovat tulleet alas niin paljon, että markkinoilla arvellaan velkakirjojen hinnan olevan jo räikeästi yliarvostettuja eli kuplahintaisia, talouslehti Financial Times kertoo. Lainakorot ovat tulleet alas kolmesta syystä.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin arvellaan käynnistävän velkakirjaostot, jolloin markkinoilla on halu ostaa velkakirjat ”askeleen edellä” saadakseen myytyä ne sitten EKP:lle. Markkinat veikkaavat, ettei euroalue hajoa ja aiheuta velkasuorituksien laiminlyöntejä. Kolmanneksi euroalueen inflaatio on tullut niin alas, että reaalikorko on edelleen korkea, vaikka nimelliskorot näyttävätkin huokeilta.
Näiden tekijöiden vuoksi Espanjan ja Italian viiden vuoden velkakirjojen korot ovat nyt alempana kuin Ison-Britannian samanpituisten velkakirjojen korot. Korot ovat historiallisen alhaalla, ja ilmiö on levinnyt valtiolainoista myös yrityslainoihin. Kaikki eivät kuitenkaan pelkästään riemuitse matalista koroista.
– Tästä on tulossa hauska maailma. Pelkään, että markkinat ovat ymmärtäneet EKP:n ajatukset väärin, sanoo italialaisen suurpankki UniCreditin pääekonomisti Erik Nielsen.
EKP:n velkakirjaostoissa on sääntötekninen ongelma. EKP ei saa sääntöjensä mukaan rahoittaa jäsenmaitaan uskottavuuden turvaamiseksi. Toisaalta Euroopan pääomamarkkinat ovat liian heiveröisiä, että osto-ohjelma voisi koskea vain yrityslainoja.
– Ainoastaan valtiolainoissa on tarpeeksi syvyyttä luoda merkittävästi velkakirjaostoja, toteaa ranskalaisen suurpankin BNP Paribas’n korkostrategiaosaston johtaja Laurence Mutkin.
Osto-ohjelmaodotuksiin kohdistuvat pettymykset ovat FT:n mukaan suurin yksittäinen riski sille, että uusi pako velkakirjoista voisi alkaa sysäten lainakorot taas korkeuksiin. Toinen syy on se, että nähdystä noususta hyötyneet sijoittajat kotiuttaisivat voittonsa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Lue lisää
Lue lisää
