Antti Aimo-Koivisto Lehtikuva
Euromaiden lainakorot ovat tulleet alas niin paljon, että markkinoilla arvellaan velkakirjojen hinnan olevan jo räikeästi yliarvostettuja eli kuplahintaisia, talouslehti Financial Times kertoo. Lainakorot ovat tulleet alas kolmesta syystä.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin arvellaan käynnistävän velkakirjaostot, jolloin markkinoilla on halu ostaa velkakirjat ”askeleen edellä” saadakseen myytyä ne sitten EKP:lle. Markkinat veikkaavat, ettei euroalue hajoa ja aiheuta velkasuorituksien laiminlyöntejä. Kolmanneksi euroalueen inflaatio on tullut niin alas, että reaalikorko on edelleen korkea, vaikka nimelliskorot näyttävätkin huokeilta.
Näiden tekijöiden vuoksi Espanjan ja Italian viiden vuoden velkakirjojen korot ovat nyt alempana kuin Ison-Britannian samanpituisten velkakirjojen korot. Korot ovat historiallisen alhaalla, ja ilmiö on levinnyt valtiolainoista myös yrityslainoihin. Kaikki eivät kuitenkaan pelkästään riemuitse matalista koroista.
– Tästä on tulossa hauska maailma. Pelkään, että markkinat ovat ymmärtäneet EKP:n ajatukset väärin, sanoo italialaisen suurpankki UniCreditin pääekonomisti Erik Nielsen.
EKP:n velkakirjaostoissa on sääntötekninen ongelma. EKP ei saa sääntöjensä mukaan rahoittaa jäsenmaitaan uskottavuuden turvaamiseksi. Toisaalta Euroopan pääomamarkkinat ovat liian heiveröisiä, että osto-ohjelma voisi koskea vain yrityslainoja.
– Ainoastaan valtiolainoissa on tarpeeksi syvyyttä luoda merkittävästi velkakirjaostoja, toteaa ranskalaisen suurpankin BNP Paribas’n korkostrategiaosaston johtaja Laurence Mutkin.
Osto-ohjelmaodotuksiin kohdistuvat pettymykset ovat FT:n mukaan suurin yksittäinen riski sille, että uusi pako velkakirjoista voisi alkaa sysäten lainakorot taas korkeuksiin. Toinen syy on se, että nähdystä noususta hyötyneet sijoittajat kotiuttaisivat voittonsa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
