Antti Aimo-Koivisto Lehtikuva
Euromaiden lainakorot ovat tulleet alas niin paljon, että markkinoilla arvellaan velkakirjojen hinnan olevan jo räikeästi yliarvostettuja eli kuplahintaisia, talouslehti Financial Times kertoo. Lainakorot ovat tulleet alas kolmesta syystä.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin arvellaan käynnistävän velkakirjaostot, jolloin markkinoilla on halu ostaa velkakirjat ”askeleen edellä” saadakseen myytyä ne sitten EKP:lle. Markkinat veikkaavat, ettei euroalue hajoa ja aiheuta velkasuorituksien laiminlyöntejä. Kolmanneksi euroalueen inflaatio on tullut niin alas, että reaalikorko on edelleen korkea, vaikka nimelliskorot näyttävätkin huokeilta.
Näiden tekijöiden vuoksi Espanjan ja Italian viiden vuoden velkakirjojen korot ovat nyt alempana kuin Ison-Britannian samanpituisten velkakirjojen korot. Korot ovat historiallisen alhaalla, ja ilmiö on levinnyt valtiolainoista myös yrityslainoihin. Kaikki eivät kuitenkaan pelkästään riemuitse matalista koroista.
– Tästä on tulossa hauska maailma. Pelkään, että markkinat ovat ymmärtäneet EKP:n ajatukset väärin, sanoo italialaisen suurpankki UniCreditin pääekonomisti Erik Nielsen.
EKP:n velkakirjaostoissa on sääntötekninen ongelma. EKP ei saa sääntöjensä mukaan rahoittaa jäsenmaitaan uskottavuuden turvaamiseksi. Toisaalta Euroopan pääomamarkkinat ovat liian heiveröisiä, että osto-ohjelma voisi koskea vain yrityslainoja.
– Ainoastaan valtiolainoissa on tarpeeksi syvyyttä luoda merkittävästi velkakirjaostoja, toteaa ranskalaisen suurpankin BNP Paribas’n korkostrategiaosaston johtaja Laurence Mutkin.
Osto-ohjelmaodotuksiin kohdistuvat pettymykset ovat FT:n mukaan suurin yksittäinen riski sille, että uusi pako velkakirjoista voisi alkaa sysäten lainakorot taas korkeuksiin. Toinen syy on se, että nähdystä noususta hyötyneet sijoittajat kotiuttaisivat voittonsa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
