LEHTIKUVA
Italialaiset teollisuusjohtajat alkavat menettää kärsivällisyyttään maan pääministeri Matteo Renzin hitaasta otteesta uudistuksiin, talouslehti Financial Times (FT) kertoo. Renzi nautti suurta suosiota kautensa alussa seitsemän kuukautta sitten. Hän lupasi vähentää kankeaa byrokratiaa, uudistaa maan työmarkkinoita, keventää verotusta ja luoda talouskasvua. Kasvun sijaan Italian talous vajosi kolmanteen taantumaansa lyhyen ajan sisällä tänä vuonna.
Uudistusrintamalla Renzi on keskittynyt lähinnä maan parlamentin valtaoikeuksiin, eikä niinkään työmarkkinoihin. Syynä on kasvava ammattiyhdistysten ja hänen oman vasemmistolaispuolueensa vastustus, talouslehti The Economist muistuttaa. Verojen keventämisessä odotetaan railakkaampia otteita: Renzi tarjosi pienen verohuojennuksen europarlamenttivaalien alla pienituloisille.
Uudistusohjelman hitautta kuvastaa se, että alussa Renzi uhoi uudistavansa maata sadan vuorokauden aikana, mutta nyt aikamääre on venähtänyt tuhanteen vuorokauteen.
Talouspamput pitävät Renziä kuitenkin viimeisenä oljenkortenaan, sillä “muitakaan ei ole”, viitaten muihin mahdollisiin pääministerikanditaatteihin.
Suuret yritykset pohtivat mahdollisuutta lähteä kokonaan Italiasta, mutta maan teollisen selkärangan muodostavat pienet- ja keskisuuret yritykset, joilla ei ole mahdollisuutta siirtää toimiaan pois Italiasta. Nämä ovat yrittäneet kriisivuosien aikana korvata heikkoa kotimaan kysyntää lisäämällä vientiä, mutta se ei ole onnistunut riittävästi. Yrittäjien viesti onkin, että uudistusaikataulussa tulee pitää kiirettä.
Renzi sanoo The Wall Street Journalin (WSJ) haastattelussa pitävänsä uudistukset etusijalla. Hän ei usko saavuttavansa europäättäjien hyväksyntää kasvuhakuisemmasta politiikasta ilman uudistusten toimeenpanoa.
– Olen hyvin suorapuheinen: vyönkiristely ilman kasvua on virhe. Minulle on taas mahdoton tehtävä selittää tätä ilman vahvaa sitoutumista Italian uudistamiseen, Renzi kertoo WSJ:lle.
Renzi kertoo myös pidättäytyvänsä veronkorotuksista. Yritysjohtajat toivovatkin verohuojennuksia, sillä monilta pk-yrityksiltä tulot ovat kutistuneet reippaasti kriisivuosien aikana.
FT:n vakiokolumnisti Wolfgang Münchau toteaa, että Italian julkinen velka on suuri huolenaihe. Hänen mielestään Italian talous ei ole kestävällä pohjalla, ja että se tulee johtamaan massiiviseen velkasaneeraukseen. Se aiheuttaa kysymysmerkin Italian eurojäsenyydelle, kuten koko euron säilymiselle.
Münchau listaa Italian talouden työkalupakin tyhjyyden. Maalla ei ole omaa korkokantaa, jota se voisi laskea. Italialla ei ole omaa itsenäistä keskuspankkia, joka voisi toimia valtiolle viimekätisenä lainaajana. Italialla ei ole omaa valuuttaa, jonka arvo voisi heikentyä.
Münchaun mielestä uudistuksilla ei saavuteta talouskasvua. Hän kysyykin, miten voidaan nähdä talouden kasvavan silloin, kun yritykset saavat muitta mutkitta irtisanoa väkensä.
Münchau ehdottaakin Euroopan keskuspankille mittavaa eurovaltioiden velkakirjaostoja. EKP ei ole kuitenkaan ostoja tehnyt useamman kriisivuoden aikana kuin nimeksi.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
