LEHTIKUVA
Talouslehti Financial Timesin kolumnisti Wolfgang Münchau on huolissaan Euroopan viime vuosien kehityksestä. Hänen mukaansa on aivan ymmärrettävää, että euron ja EU:n vastustus on kasvamassa.
Münchau kuvailee Kreikan talouskriisin valittuja ratkaisumenetelmiä epäonnistuneiksi. Niitä aiotaan jatkaa siitä huolimatta vielä viidenkin vuoden jälkeen. Kreikasta on tulossa romahtanut valtio (failed state).
Münchau pitää Kreikkaa maksukyvyttömänä. Yhä uusien luottojen myöntäminen, sekä vanhojen luottojen uusiminen alhaisilla koroilla ja pitkillä maksuajoilla, on hänen mukaansa sama asia kuin luottojen alaskirjaus.
Hiljalleen lipuvat luottotappiot ovat kuitenkin poliittisesti helpompi niellä luottoja myöntäneille euromaille. Münchaun mukaan tämä politiikka ei kuitenkaan toimi, koska se on teennäistä ja teeskentelevää.
Se on aiheuttanut myös sen, ettei Kreikka pysty maksamaan velkojaan. Vyönkiristys on romuttanut Kreikan tulot ja työttömyys on räjähtänyt käsiin. Euroopan keskuspankin rahapolitiikan virheet ovat johtaneet euroalueen deflaatioon. Tämä estää Kreikkaa saamasta euroajan alun aikana menetettyä kilpailukykyä takaisin.
Münchau huomauttaa, ettei Kreikka ole ainoa uhkatekijä Euroopalle. Maanosaa uhkaa myös Ukrainan tilanteen valuminen samanlaiseen kaaokseen kuin Kreikassa on käynyt – joskin eri syystä.
Euroopan päättäjien olisi hänen mukaansa pitänyt kohdata Kreikan ja Ukrainan kriisit heti ensi metreillä, ja ottaa ne vakavasti. Kitkuttelemalla ja lykkäämällä ongelmia tuonnemmaksi Eurooppa on luonut itselleen taloudellisen uhan ja vaarantanut turvallisuutensa. Päätä on pidetty pensaassa ja teeskennelty kaiken olevan mallillaan.
Münchau tunnustaa olleensa Euroopan yhdentymisen kannattaja, mutta hän ei löydä enää perusteluja puolustaa nykykehitystä. Nykypolitiikan vastustamiselle on olemassa järkiperäisiä syitä. Yhteisvaluutan ja jopa koko EU:n vastustaminen ei ole hänestä enää epäloogista.
Kehitys ei ole Münchaun mukaan vain jämähtänyt paikoilleen, vaan se on ottanut askeleita menneisyyteen. Eurooppa taantuu.
Münchaun mielestä ihmisten, pääomien, tuotteiden ja palveluiden vapaan liikkuminen EU-alueella on kohdannut rajoitteita. Edes EU-kansalaisen oikeus asettua asumaan mihin tahansa EU-maahan ei ole enää itsestään selvää.
EU:n yhteiset markkinat ovat nyt enemmän jumissa kuin ennen talouskriisiä. Britit haastavat EU-kansalaisten asumisoikeuden Isossa-Britanniassa.
Kreikka haluaa ulos?
Yhteisvaluutta euro on taantunut nykyaikaiseksi versioksi kultakannasta. Kultakannasta luovuttiin 1930-luvulla talouskriisin vuoksi, ja maat pääsivät ulos deflaation kurimuksesta takaisin kasvu-uralle.
Münchau uskookin, että Kreikalla voi olla tavoitteena päästä ulos euron pakkopaidasta.
Hän kertoo, että jos joku olisi 20 vuotta sitten esittänyt yhteisvaluutalle samanlaista kritiikkiä kuin nyt, hän olisi pitänyt näkemyksiä vähintäänkin muukalaisvastaisena – mutta ei enää.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
