

FREDRIK VON ERICHSEN
Financial Times: Eurovaluutta on haitannut integraatiota, ollut alun perinkin tarpeeton
Kuuluisa englantilainen sanomalehti Financial Times julkaisi marraskuussa Matthew C Kleinin laajan kirjoituksen eurosta. Kleinin perusväite on, että euro on ollut alun alkaen hyödytön tai jopa haitallinen euroalueen kannalta.
Eurokriisin aikana on tullut tavaksi väittää, että yhteinen raha on ollut ensi sijassa poliittinen hanke. Tällöin on pyritty vähättelemään euroalueen perustavanlaatuisia taloudellisia ongelmia. Klein torjuu tällaisen väitteen ja korostaa, että eurolle esitettiin painavia taloudellisia perusteluja. Monet ekonomistit ja poliitikot ajattelivat 1980- ja 1990-luvulla, että rahaliitto kasvattaisi maiden välistä kauppaa ja suoria investointeja eliminoimalla valuuttakurssiriskin haitalliset vaikutukset. Rahaliitto johtaisi elintason tasoittumiseen maiden välillä, lieventäisi suhdannevaihteluita, hidastaisi inflaatiota ja lisäisi tuottavuuden ja siten talouden kasvua.
Euro oli pettänyt siihen kohdistetut odotukset jo ennen vuotta 2010, jolloin eurokriisi alkoi
Tämä oli kyllä järkevä tavoite, mutta valitettavasti siinä on epäonnistuttu pahasti. Eurokriisin hoidossa tehdyt virheet eivät ole pääsyy euroalueen ongelmiin. Todellisuudessa euro oli pettänyt siihen kohdistetut odotukset jo ennen vuotta 2010, jolloin eurokriisi alkoi Kreikan ongelmista. Yhteinen raha on ollut tarpeeton taloudellisen integraation edistämiseksi ja se on voinut olla jopa haitaksi syvemmälle integraatiolle maiden välillä.
Kirjoittaja (Klein) arvioi euroaluetta suhteessa muihin potentiaalisiin rahaliittoihin, joita ei kuitenkaan ole perustettu. Hän ottaa esille kolme tapausta, jotka ovat: 1) Australia ja Uusi-Seelanti, 2) Yhdysvallat ja Kanada sekä 3) Pohjoismaat.
Australia ja Uusi-Seelanti ovat ilmeisesti kautta taloushistorian selvin tapaus rahaliitoksi (optimaalinen valuuttaunioni). Mailla on samanlainen historia ja kulttuuri sekä sama kieli (englanti). Kauppa maiden välillä on vilkasta ja suoria investointeja tehdään molempiin suuntiin. Työvoima voi liikkua vapaasti maiden välillä. Talouden rakenteetkin ovat samankaltaiset. Maiden välinen valuuttakurssi on vaihdellut ajalla 1970-2015 varsin paljon, mutta tämä ei ole estänyt taloudellisen integraation etenemistä. Valuuttakurssiriski ei ole ollut ongelma integraation etenemiselle. Molemmat maat ovat täysin tyytyväiset siihen, että niillä on oma raha ja oma rahapolitiikka. Yhteisen rahan perustamiselle ei ole nähty mitään tarvetta.
Yhdysvallat ja Kanada ovat vastaavanlainen tapaus. Kaupankäynti, suorat investoinnit ja pääomanliikkeet ovat huomattavan suuria maiden välillä. Työvoima liikkuu vapaasti maasta toiseen. Kulttuurit ovat varsin samanlaisia ja kieli on sama (englanti). Yhteistä rahaa ei ole nähty lainkaan tarpeelliseksi.
Kleinin kolmas esimerkki on Pohjoismaat. Hän tarkastelee erityisesti Norjan ja Ruotsin välisen rahaliiton tarvetta ja päätyy samaan tulemaan kuin edellisissä tapauksissa.
Euroalue ei lainkaan täytä optimaalisen rahaliiton ehtoja.
Euroalueen heterogeenisuus verrattuna näihin kolmeen tapaukseen on valtavan suuri. Kielet ovat erilaisia ja kulttuurierot suuret. Talouden rakenteissa on valtavia eroja, samoin yleensä talouspolitiikan harjoittamisessa. Korruptiota on osassa euromaita erittäin paljon. Euroalue ei lainkaan täytä optimaalisen rahaliiton ehtoja.
Kleinin mielenkiintoinen empiirinen havainto on se, että euroaikana suorat investoinnit (pääosin teollisuus) ovat kasvaneet valtavasti euroalueen ja uusien EU-jäsenmaiden välillä, joilla ei ole euro käytössä (Puola, Tsekki, Unkari jne.). Sen sijaan euromaiden kesken tällaiset sijoitukset ovat olleet vähäisiä, mutta toisaalta pankkien luotonanto kasvoi erityisesti Saksasta ja Ranskasta voimakkaasti Etelä-Euroopan maihin vuosina 1999-2008. Rahat käytettiin pääosin kulutukseen ja julkisen talouden kasvattamiseen, mikä osaltaan kärjisti velkakriisiä.
Valtioiden pitkien korkojen konvergoituminen lähes Saksan tasolle johti velanoton holtittomaan kasvuun. Euro loi liiallista turvallisuuden tunnetta ja hävitti markkinasignaalien merkityksen. Alhaisten korkojen avulla Italia ja Ranskakin ovat hidastelleet rakenneuudistusten kanssa.
Kaiken kaikkiaan euro vain siirsi valuuttakurssiriskin pankkien riskeiksi ja viime kädessä veronmaksajien riskiksi kun talouskehitys taantui ja työttömyys alkoi euroalueella kasvaa.
Kleinin mukaan yhteisen rahan tragedia on se, että se on ollut tarpeeton alun perinkin ja pikemminkin haitannut maiden välisen taloudellisen integraation etenemistä.
Kleinin väitteissä on paljon samanlaista kuin EuroThinkTankin viime vuonna tuottamassa kirjassa ”Euron tulevaisuus”.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tohtorikolmikon pysäyttävä kirjoitus: itsemäärämisoikeutemme tulilinjalla ensi syksynä
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.