FREDRIK VON ERICHSEN
Financial Times: Eurovaluutta on haitannut integraatiota, ollut alun perinkin tarpeeton
Kuuluisa englantilainen sanomalehti Financial Times julkaisi marraskuussa Matthew C Kleinin laajan kirjoituksen eurosta. Kleinin perusväite on, että euro on ollut alun alkaen hyödytön tai jopa haitallinen euroalueen kannalta.
Eurokriisin aikana on tullut tavaksi väittää, että yhteinen raha on ollut ensi sijassa poliittinen hanke. Tällöin on pyritty vähättelemään euroalueen perustavanlaatuisia taloudellisia ongelmia. Klein torjuu tällaisen väitteen ja korostaa, että eurolle esitettiin painavia taloudellisia perusteluja. Monet ekonomistit ja poliitikot ajattelivat 1980- ja 1990-luvulla, että rahaliitto kasvattaisi maiden välistä kauppaa ja suoria investointeja eliminoimalla valuuttakurssiriskin haitalliset vaikutukset. Rahaliitto johtaisi elintason tasoittumiseen maiden välillä, lieventäisi suhdannevaihteluita, hidastaisi inflaatiota ja lisäisi tuottavuuden ja siten talouden kasvua.
Euro oli pettänyt siihen kohdistetut odotukset jo ennen vuotta 2010, jolloin eurokriisi alkoi
Tämä oli kyllä järkevä tavoite, mutta valitettavasti siinä on epäonnistuttu pahasti. Eurokriisin hoidossa tehdyt virheet eivät ole pääsyy euroalueen ongelmiin. Todellisuudessa euro oli pettänyt siihen kohdistetut odotukset jo ennen vuotta 2010, jolloin eurokriisi alkoi Kreikan ongelmista. Yhteinen raha on ollut tarpeeton taloudellisen integraation edistämiseksi ja se on voinut olla jopa haitaksi syvemmälle integraatiolle maiden välillä.
Kirjoittaja (Klein) arvioi euroaluetta suhteessa muihin potentiaalisiin rahaliittoihin, joita ei kuitenkaan ole perustettu. Hän ottaa esille kolme tapausta, jotka ovat: 1) Australia ja Uusi-Seelanti, 2) Yhdysvallat ja Kanada sekä 3) Pohjoismaat.
Australia ja Uusi-Seelanti ovat ilmeisesti kautta taloushistorian selvin tapaus rahaliitoksi (optimaalinen valuuttaunioni). Mailla on samanlainen historia ja kulttuuri sekä sama kieli (englanti). Kauppa maiden välillä on vilkasta ja suoria investointeja tehdään molempiin suuntiin. Työvoima voi liikkua vapaasti maiden välillä. Talouden rakenteetkin ovat samankaltaiset. Maiden välinen valuuttakurssi on vaihdellut ajalla 1970-2015 varsin paljon, mutta tämä ei ole estänyt taloudellisen integraation etenemistä. Valuuttakurssiriski ei ole ollut ongelma integraation etenemiselle. Molemmat maat ovat täysin tyytyväiset siihen, että niillä on oma raha ja oma rahapolitiikka. Yhteisen rahan perustamiselle ei ole nähty mitään tarvetta.
Yhdysvallat ja Kanada ovat vastaavanlainen tapaus. Kaupankäynti, suorat investoinnit ja pääomanliikkeet ovat huomattavan suuria maiden välillä. Työvoima liikkuu vapaasti maasta toiseen. Kulttuurit ovat varsin samanlaisia ja kieli on sama (englanti). Yhteistä rahaa ei ole nähty lainkaan tarpeelliseksi.
Kleinin kolmas esimerkki on Pohjoismaat. Hän tarkastelee erityisesti Norjan ja Ruotsin välisen rahaliiton tarvetta ja päätyy samaan tulemaan kuin edellisissä tapauksissa.
Euroalue ei lainkaan täytä optimaalisen rahaliiton ehtoja.
Euroalueen heterogeenisuus verrattuna näihin kolmeen tapaukseen on valtavan suuri. Kielet ovat erilaisia ja kulttuurierot suuret. Talouden rakenteissa on valtavia eroja, samoin yleensä talouspolitiikan harjoittamisessa. Korruptiota on osassa euromaita erittäin paljon. Euroalue ei lainkaan täytä optimaalisen rahaliiton ehtoja.
Kleinin mielenkiintoinen empiirinen havainto on se, että euroaikana suorat investoinnit (pääosin teollisuus) ovat kasvaneet valtavasti euroalueen ja uusien EU-jäsenmaiden välillä, joilla ei ole euro käytössä (Puola, Tsekki, Unkari jne.). Sen sijaan euromaiden kesken tällaiset sijoitukset ovat olleet vähäisiä, mutta toisaalta pankkien luotonanto kasvoi erityisesti Saksasta ja Ranskasta voimakkaasti Etelä-Euroopan maihin vuosina 1999-2008. Rahat käytettiin pääosin kulutukseen ja julkisen talouden kasvattamiseen, mikä osaltaan kärjisti velkakriisiä.
Valtioiden pitkien korkojen konvergoituminen lähes Saksan tasolle johti velanoton holtittomaan kasvuun. Euro loi liiallista turvallisuuden tunnetta ja hävitti markkinasignaalien merkityksen. Alhaisten korkojen avulla Italia ja Ranskakin ovat hidastelleet rakenneuudistusten kanssa.
Kaiken kaikkiaan euro vain siirsi valuuttakurssiriskin pankkien riskeiksi ja viime kädessä veronmaksajien riskiksi kun talouskehitys taantui ja työttömyys alkoi euroalueella kasvaa.
Kleinin mukaan yhteisen rahan tragedia on se, että se on ollut tarpeeton alun perinkin ja pikemminkin haitannut maiden välisen taloudellisen integraation etenemistä.
Kleinin väitteissä on paljon samanlaista kuin EuroThinkTankin viime vuonna tuottamassa kirjassa ”Euron tulevaisuus”.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tohtorikolmikon pysäyttävä kirjoitus: itsemäärämisoikeutemme tulilinjalla ensi syksynä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää