

FREDRIK VON ERICHSEN
Financial Times: Eurovaluutta on haitannut integraatiota, ollut alun perinkin tarpeeton
Kuuluisa englantilainen sanomalehti Financial Times julkaisi marraskuussa Matthew C Kleinin laajan kirjoituksen eurosta. Kleinin perusväite on, että euro on ollut alun alkaen hyödytön tai jopa haitallinen euroalueen kannalta.
Eurokriisin aikana on tullut tavaksi väittää, että yhteinen raha on ollut ensi sijassa poliittinen hanke. Tällöin on pyritty vähättelemään euroalueen perustavanlaatuisia taloudellisia ongelmia. Klein torjuu tällaisen väitteen ja korostaa, että eurolle esitettiin painavia taloudellisia perusteluja. Monet ekonomistit ja poliitikot ajattelivat 1980- ja 1990-luvulla, että rahaliitto kasvattaisi maiden välistä kauppaa ja suoria investointeja eliminoimalla valuuttakurssiriskin haitalliset vaikutukset. Rahaliitto johtaisi elintason tasoittumiseen maiden välillä, lieventäisi suhdannevaihteluita, hidastaisi inflaatiota ja lisäisi tuottavuuden ja siten talouden kasvua.
Euro oli pettänyt siihen kohdistetut odotukset jo ennen vuotta 2010, jolloin eurokriisi alkoi
Tämä oli kyllä järkevä tavoite, mutta valitettavasti siinä on epäonnistuttu pahasti. Eurokriisin hoidossa tehdyt virheet eivät ole pääsyy euroalueen ongelmiin. Todellisuudessa euro oli pettänyt siihen kohdistetut odotukset jo ennen vuotta 2010, jolloin eurokriisi alkoi Kreikan ongelmista. Yhteinen raha on ollut tarpeeton taloudellisen integraation edistämiseksi ja se on voinut olla jopa haitaksi syvemmälle integraatiolle maiden välillä.
Kirjoittaja (Klein) arvioi euroaluetta suhteessa muihin potentiaalisiin rahaliittoihin, joita ei kuitenkaan ole perustettu. Hän ottaa esille kolme tapausta, jotka ovat: 1) Australia ja Uusi-Seelanti, 2) Yhdysvallat ja Kanada sekä 3) Pohjoismaat.
Australia ja Uusi-Seelanti ovat ilmeisesti kautta taloushistorian selvin tapaus rahaliitoksi (optimaalinen valuuttaunioni). Mailla on samanlainen historia ja kulttuuri sekä sama kieli (englanti). Kauppa maiden välillä on vilkasta ja suoria investointeja tehdään molempiin suuntiin. Työvoima voi liikkua vapaasti maiden välillä. Talouden rakenteetkin ovat samankaltaiset. Maiden välinen valuuttakurssi on vaihdellut ajalla 1970-2015 varsin paljon, mutta tämä ei ole estänyt taloudellisen integraation etenemistä. Valuuttakurssiriski ei ole ollut ongelma integraation etenemiselle. Molemmat maat ovat täysin tyytyväiset siihen, että niillä on oma raha ja oma rahapolitiikka. Yhteisen rahan perustamiselle ei ole nähty mitään tarvetta.
Yhdysvallat ja Kanada ovat vastaavanlainen tapaus. Kaupankäynti, suorat investoinnit ja pääomanliikkeet ovat huomattavan suuria maiden välillä. Työvoima liikkuu vapaasti maasta toiseen. Kulttuurit ovat varsin samanlaisia ja kieli on sama (englanti). Yhteistä rahaa ei ole nähty lainkaan tarpeelliseksi.
Kleinin kolmas esimerkki on Pohjoismaat. Hän tarkastelee erityisesti Norjan ja Ruotsin välisen rahaliiton tarvetta ja päätyy samaan tulemaan kuin edellisissä tapauksissa.
Euroalue ei lainkaan täytä optimaalisen rahaliiton ehtoja.
Euroalueen heterogeenisuus verrattuna näihin kolmeen tapaukseen on valtavan suuri. Kielet ovat erilaisia ja kulttuurierot suuret. Talouden rakenteissa on valtavia eroja, samoin yleensä talouspolitiikan harjoittamisessa. Korruptiota on osassa euromaita erittäin paljon. Euroalue ei lainkaan täytä optimaalisen rahaliiton ehtoja.
Kleinin mielenkiintoinen empiirinen havainto on se, että euroaikana suorat investoinnit (pääosin teollisuus) ovat kasvaneet valtavasti euroalueen ja uusien EU-jäsenmaiden välillä, joilla ei ole euro käytössä (Puola, Tsekki, Unkari jne.). Sen sijaan euromaiden kesken tällaiset sijoitukset ovat olleet vähäisiä, mutta toisaalta pankkien luotonanto kasvoi erityisesti Saksasta ja Ranskasta voimakkaasti Etelä-Euroopan maihin vuosina 1999-2008. Rahat käytettiin pääosin kulutukseen ja julkisen talouden kasvattamiseen, mikä osaltaan kärjisti velkakriisiä.
Valtioiden pitkien korkojen konvergoituminen lähes Saksan tasolle johti velanoton holtittomaan kasvuun. Euro loi liiallista turvallisuuden tunnetta ja hävitti markkinasignaalien merkityksen. Alhaisten korkojen avulla Italia ja Ranskakin ovat hidastelleet rakenneuudistusten kanssa.
Kaiken kaikkiaan euro vain siirsi valuuttakurssiriskin pankkien riskeiksi ja viime kädessä veronmaksajien riskiksi kun talouskehitys taantui ja työttömyys alkoi euroalueella kasvaa.
Kleinin mukaan yhteisen rahan tragedia on se, että se on ollut tarpeeton alun perinkin ja pikemminkin haitannut maiden välisen taloudellisen integraation etenemistä.
Kleinin väitteissä on paljon samanlaista kuin EuroThinkTankin viime vuonna tuottamassa kirjassa ”Euron tulevaisuus”.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tohtorikolmikon pysäyttävä kirjoitus: itsemäärämisoikeutemme tulilinjalla ensi syksynä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää