Filosofian tohtori ja sosiaalipsykologi Jukka Hankamäki analysoi blogillaan ruotsalaisuuden päivän innoittamana yliopistolaitoksen kaksikielisyyteen liittyviä omintakeisuuksia. Hankamäen mukaan suomalaisen yliopistopolitiikan kaksikielisyys on eräänlaista apartheidia, joka juontaa juurensa yliopistojen valtiollisuuden aikakaudelta.
Nelikielisessä Sveitsissä ja kaksikielisessä Kanadassa ei kummassakaan ole huolimatta sellaista yliopistojärjestelmää, jossa yliopistojen tehtävät ja toimet täytettäisiin kielipoliittisin perustein ja joissa opetus-, opiskelu- ja työkieli olisi määrätty valtion kielipolitiikkaa silmällä pitäen, Hankamäki toteaa.
– Suomalaisen yliopistopolitiikan kaksikielisyys on eräänlaista apartheidia, joka juontaa juurensa yliopistojen valtiollisuuden aikakaudelta, Hankamäki kärjistää.
Yliopistot olivat aiemmin valtion virastoja. Vuonna 2010 toteutettu yliopistouudistus teki niistä joko itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiöitä.
Valtion virastoissa puhuttiin ja oli oikeus käyttää molempia virallisia kieliä. Perustuslaki sekä valtion kielilaki velvoittivat antamaan opetusta ja mahdollistamaan asioidensa hoitamisen molemmilla kotimaisilla kielillä myös yliopistoissa.
Hankamäen mukaan kaksikielisyyden taustalla oli pyrkimys estää maatamme suomenkielistymästä ja taata oma koulutie ruotsinkielisille hinnasta välittämättä.
– Kun valtion rahoittamissa yliopistoissa on jouduttu etsimään säästöjä, tässä olisi hyvät mahdollisuudet säästää, Hankamäki ehdottaa.
– Aihe koetaan pyhäksi, eikä siitä edes puhuta.
Hankamäen mukaan Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kaksikielisyys sekä ruotsinkieliset yksiköt, kuten Åbo Akademi ja Svenska handelshögskolan, vääristävät myös yliopistojen nimityskäytäntöjä.
– Ruotsinkielisistä tehtävistä ja toimista on tullut bunkkereita, joilla taataan ruotsia ensimmäisenä kotikielenään käyttäville paremmat mahdollisuudet päätyä oppituoleille, kuin suomenkielisille. Tämä johtuu siitä, että sujuvaa ruotsia puhuvia hakijoita on tarjolla yleensä suhteellisesti vähemmän kuin suomenkielisiin tehtäviin, joita suomea hyvin osaavat ruotsinkieliset myös hakevat ahkerasti.
Hankamäen mukaan ruotsinkielisten yksiköiden tehtävä on ollut varmistaa ruotsia äidinkielenään puhuville suomenkielisiä parempi kohtelu ja edustus tieteessä.
– Esimerkiksi omissa oppiaineissani filosofiassa ja sosiaalipsykologiassa on ruotsinkielisillä professorin vakansseilla ja muilla tehtävillä yliedustus ruotsinkielisten väestölliseen edustukseen verrattuna.
Joillakin tietyillä tieteenaloilla, kuten kasvatustieteissä, on kenties perusteltua, että järjestetään myös ruotsinkielistä opettajankoulutusta, Hankamäki myöntää.
– Mutta minkä vuoksi ruotsinkielisille on pyhitetty kokonainen oma kauppakorkeakoulu, kun taloustieteiden kieli on muutenkin valtaosin englanti?
– Ei ilmeisesti minkään muun kuin sen, että omaa koulutusreittiä pitkin ruotsinkielisen porvariston halutaan uusintavan itsensä talouselämän ja rahavallan asemissa, Hankamäki päättelee.
Koska ruotsinkielisille nuorille riittää suhteellisesti enemmän yliopistopaikkoja kuin suomenkielisille, on ruotsia puhuvien matka maisteriksi edelleenkin helpompi ja lyhyempi kuin suomenkielisten.
Myös tieteen tukeminen on kielipoliittisesti vääristynyttä, Hankamäki väittää.
– Svenska kulturfonden on Svenska litteratursällskapetin omistama ja hallinnoima säätiö, jonka tehtävänä on ”tukea ruotsinkielistä kulttuuria ja koulutusta, ruotsin kieltä ja suomenruotsalaista toimintaa Suomessa”. Rahaston tuoton jakavat kulturfondenin luottamuselimet, jotka nimeää Svenska Folkpartiet i Finland, siis poliittinen puolue.
Hankamäen mukaan Svenska kulturfonden eroaa Suomen Kulttuurirahastosta siinä, että Suomen Kulttuurirahasto jakaa anteliaasti ja ystävällisesti stipendejä sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille tieteilijöille ja taiteilijoille – riippumatta millä kielellä työskentely tapahtuu. Sen sijaan Svenska kulturfonden ei myönnä avustuksia suomenkielisille vaan rajaa suomen kielen pois jo omissa säännöissään ja hakuehdoissaan.
– Raharallin keskellä on syytä muistaa, että suomalainen Svenska kulturfonden on Nobel-säätiötäkin vauraampi rahasto, joten napeilla tätä kielipolitiikkaa ei pelata. Takanaan sillä on useiden ruotsinkielisten pörssiyhtiöiden tuotto, Hankamäki huomauttaa.
Hankamäki kehottaa suomalaista rahastoa vastatoimiin.
– Koska Svenska kulturfonden ei tue suomenkielistä kulttuuritoimintaa, kehotan Suomen Kulttuurirahastoa olemaan tukematta ruotsinkielistä kulttuuritoimintaa siihen asti, kunnes Svenska kulturfonden muuttaa sääntöjään ja käytäntöjään niin, että se myöntää avustuksia tasavertaisesti myös suomenkielisille ja suomen kielellä tapahtuvaan työskentelyyn.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Lue lisää
