LEHTIKUVA
Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä tarkastelee euroalueen kehitystarpeita ja Suomelle suotavaa linjaa analyysissään Emun uudet askeleet. Vihriälän mukaan Suomen linjaus esimerkiksi yhteisvastuun vastustamisesta euroalueella kaipaa hienosäätöä. Suomen linja on, että EU:n perussopimusta tulee noudattaa.
Vihriälän mukaan euromaiden yhteisvastuusta ei saisi tehdä liian houkuttelevaa. Euromailla tulisi olla ensisijainen vastuu omasta taloudenpidostaan, mutta kriisitilanteissa tähän ei välttämättä pystytä. Suomen kaltainen suhdanneherkkä valtio voisi jopa hyötyä suhdanteita tasaavasta järjestelmästä. Tällaisia järjestelmiä vastustetaan pääosin siksi, ettei kaikki euromaat ole samalla viivalla. Esimerkiksi eri euromaiden velkaantumisaste heittelee rajusti.
Rakenne- vai suhdannekriisi?
Rajattu yhteisvastuu voisi Vihriälän mukaan olla järkevää suhdannekriiseissä. Hän huomioi kuitenkin, että sen tuoma lisäarvo on nykyisellä EU-budjetilla kovin vähäinen ja voi johtaa moraalikadon kautta pysyvään tulonsiirtoon valtiolta toiselle. Vihriälä vertaa suhdannetasausjärjestelmää vakuutuksen ottamiseen.
Vihriälän mielestä parempi vaihtoehto on, että jäsenmaat pyrkivät itse toteuttamaan suhdannetasauksensa. Heikon suhdanteen aikana valtio käyttäisi elvyttävää finanssipolitiikkaa ja nousukautena kiristäisi vyötä lyhentääkseen velkaansa. Osa euromaista on jo vahvasti velkaantuneita, jolloin suhdannetasausta ei välttämättä voida toteuttaa.
Pitkäaikainen rakennekriisi johtaisi aina talouden sopeuttamiseen. Jos euromaa ei tähän itse kykene, niin jäsenmaalta edellytetään taloustuen vastineeksi rakenteiden korjaamista. Näin on toimittu esimerkiksi Kreikan velkakriisin yhteydessä. Sopeuttaminen jyrkässä alamäessä on pidentänyt ja syventänyt kriisiä. Toisaalta uudistuksia ja leikkauksia on haluttu siksi, ettei rahoitustuesta haluta tehdä pysyvää tulonsiirtoa.
Valtioiden velkakirjoihin kastijako
Valtioiden liikkeelle laskemat joukkovelkakirjat on tavattu pitää riskittöminä. Eurokriisin aikana havaittiin, että joidenkin euromaiden valtion velkakirjoissa riskilisä kasvoi. Näitä euromaita ei pidetty enää riskittöminä.
Euromaiden velkakirjoihin voisi soveltaa samanlaista käytäntöä kuin yrityslainoihin. Osa liikkelle lasketuista velkakirjoista olisi riskittömiä ja yhteisvastuullisia velkakirjoja. Loput velkakirjoista olisi juniorivelkakirjoja ja ne sisältäisivät sijoittajariskin.
Eurovaltion ajautuessa velkakriisiin juniorivelkakirjojen riskit realisoituisivat, mikä poistaisi tai ainakin rajaisi yhteisvastuun tarvetta. Vihriälä kuitenkin muistuttaa, ettei tällaisia juniorivelkakirjoja ole syntynyt markkinaehtoisesti. Kysyntä juniorivelkakirjoille voisi muodostua, jos pankkien sijoituksia nykyisiin valtioiden velkakirjoihin rajoitetaan.
Uudenlainen kastijako vaatisi valtioiden talouspolitiikan vallan siirtämistä euroalueen tasolle. Vihriälä huomauttaa, ettei tällaiseen ole näkyvissä poliittista tahtoa.
Suomen kannalla kiire
Vihriälä muistuttaa, että euromaiden jättiläiset Saksa ja Ranska tunnustelevat lähikuukausina askelmerkkejä euroalueen kehittämisestä. Suomi tuskin pystyy vaikuttamaan tulevaan päätökseen enää sen jälkeen, kun suuret maat pääsevät periaatesopimukseen.
Tämän vuoksi Suomen tulisi vaikuttaa tunnusteluihin nyt. Mikäli Suomi tyytyy seuraamaan Saksan ja Ranskan hahmotelmia sivusta, joudumme joko hyväksymään kehityssuunnan tai jättäytymään kokonaan ulkopuolelle.
Jälkimmäinen vaihtoehto voi olla poliittisesti tuskallista etenkin siinä tapauksessa, että muut euromaat haluavat tiivistää talous- ja rahaliiton yhteistyötä.
EVA:n analyysi on luettavissa kokonaan verkossa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Lue lisää
