Lähde: EVA
Ken on maassa kaikkein liberaalein? Vihreät rakastavat määritellä itsensä liberaaleiksi, ja heidän viholliskuvanaan on epäliberaaleiksi mielletyt perussuomalaiset. Tällainen mediankin pönkittämä mielikuvamaailma ei vastaa todellisuutta, kävi ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n teettämästä kyselytutkimuksesta. Sen mukaan vihreät ja perussuomalaiset ovat suurin piirtein yhtä liberaaleja – mutta painotukset vaihtelevat huomattavasti.
EVA:n vuoden 2018 Arvo- ja asennetutkimukseen pohjautuvasta liberalismimittauksesta käy ilmi, että Rkp:n, kokoomuksen, vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat ovat liberaalimpia kuin suomalaiset keskimäärin, kirjoittaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto EVA:n sivustolla.
Liberalismimittaus paljastaa myös, että miehet kannattavat keskimäärin laajemmin erilaisten yksilönvapauksien lisäämistä kuin naiset.
Arvo- ja asennetutkimuksessa kysyttiin 21 eri asian tai elämänalueen kohdalla, onko niillä vapautta liian vähän, sopivasti vai liikaa.
Tutkimuksessa otetiin mukaan 12 selvimmin mielipiteitä jakavaa asiaa. Faktorianalyysissä näistä kiteytyi neljä vapauden ulottuvuutta, joihin eri väestöryhmät suhtautuvat eri tavoin. Nämä ovat sananvapaus, identiteetin vapaus, talouden vapaus ja vapaus holhouksesta.
Vihreiden äänestäjät tukivat voimakkaasti “identiteetin vapautta”, joka käytännössä tarkoitti sukupuolivähemmistöjen, kulttuurien ja taiteen vapauksia. Perussuomalaisten kannattajien tuki identiteetin vapaudelle alhaisin, vaikka perussuomalaiset muuten ovat mittarin liberaaleimmassa päässä.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan liberalismin ytimessä on usko siihen, että jokainen tietää parhaiten itse, mikä hänelle on parhaaksi. Yksilön vapauksien vaaliminen johtaa myös koko yhteiskunnan edistykseen ja menestykseen. Politiikassa liberaalit ajattelevat, että vallan hajauttaminen on sen keskittämistä järkevämpää. Taloudessa liberaalit uskovat vapaisiin markkinoihin sääntelyn ja suunnittelun sijaan.
Konservatiivien tutkijat uskovat lähtevän siitä, että ihminen on erehtyväinen. Siksi kannustimet, ohjaus, säännöt ja apu ovat tarpeen. Konservatiivit nojaavat perusarvoihin ja vakaisiin instituutioihin. Politiikassa konservatiivit korostavat jatkuvuutta, lakia ja järjestystä. Konservatiivisen talouskäsityksen mukaan markkinat tarvitsevat sääntelyä toimiakseen: Ne ovat hyvä renki, mutta huono isäntä.
Tutkijat siis määrittelivät liberalismin ja konservatismin toistensa vastakohdiksi. Se on yksi mahdollinen tapa hahmottaa yhteiskunnallista ajattelua. Monet arvokonservatiivit ovat kuitenkin poliittisesti liberaaleja, eivätkä näe konservatismia ja liberalismia vastakohtina. Konservatismin vastakohtana voi pitää radikalismia, kun taas liberalismin vastakohta on autoritaarisuus.
Vihreät saivat liberalismipisteensä muun muassa samaa sukupuolta olevien avioliittojen kannattamisesta. Avioliittoinstituution säilyttäminen naisen ja miehen välisenä ei siis tutkijoiden mukaan kuulu liberalismiin. Voi kuitenkin hyvin ajatella, että liberalismia on se, että valtiovalta ei puutu perinteisiin instituutioihin, kuten avioliittoon, ja ala määritellä niitä uudelleen. Varsinainen liberaali uudistushan tehtiin jo 1971, jonka jälkeen samaa sukupuolta olevat ovat saaneet harrastaa seksiä ja elää yhteisessä taloudessa kuten muutkin.
Tutkijat huomauttivatkin, että keskeinen vihreät ja perussuomalaiset erottavat dimensio on niin sanottu identiteettipolitiikka.
Vihreiden äänestäjien sijoittuminen väestöryhmien jakauman liberaaliin päähän johtuu yksinomaan erittäin korkeasta faktoripisteiden määrästä identiteetin vapaudessa. Ilman tuota ulottuvuutta vihreiden kannattajat olisivat hyvin lähellä SDP:n tai vasemmistoliiton äänestäjiä, Haavisto kirjoittaa.
– Sama pätee kääntäen perussuomalaisten kannattajiin. He olisivat aivan jakauman liberaaleimmassa päässä, ellei heidän faktoripistemääränsä olisi identiteetin vapauden kohdalla koko tutkimuksen selvästi alhaisin.
Kristillisdemokraattien kohdalla arvokonservatismi oli puolueen stereotypian mukaisesti yhteydessä haluun määritellä, miten muidenkin tulee elää. KD:n kannattajat olivat tutkimuksen mukaan vähiten liberaaleja suomalaisia. Myös vasemmistopuolueet ja keskusta asemoituivat holhouksen puolelle. Liberaaleimpia olivat tutkimuksen käyttämällä liberalismin määritelmällä Rkp:n ja kokoomuksen kannattajat.
Kokoomuksen kannattajien liberalismi painottui talouden vapauteen. Sen sijaan ihmisoikeuksiin kuuluvat poliittiset perusvapaudet, kuten sananvapaus, eivät olleet kokoomuslaisille äänestäjille alkuunkaan niin tärkeitä kuin perussuomalaisille.
– Ei kai tämä tulos meitä yllätä, kommentoi Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra tutkimusta Facebook-seinällään.
Purran mukaan perussuomalaiset luottavat omia aivojaan käyttäviin ihmisiin, vastustavat holhousta ja ovat siis oikeasti liberaaleja.
– Me emme myöskään kavahda erimielisyyttä, vaan ymmärrämme, että se kuuluu avoimeen yhteiskuntaan ja demokratiaan.
Avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan tärkein arvo on Purran mielestä ihmisen vapaus.
– Sen sijaan ns. liberaalit – eli esimerkiksi sosialistit, pöyristyjät, ajatuspoliisit tai liberalismin oman seksuaalisuuden avoimeen esittelyyn samaistavat – odottavat kulloinkin vallalla olevien mielipidevaikuttajien kertovan, miten tulee ajatella ja minkälaisia sanoja käyttää, Purra kiteyttää.
– Siitä ovat nähdäkseni liberaalius, vapaus ja yksilön autonomia aika kaukana.
Suomen Uutiset
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
