Monet kulttuuri-instituutiot ja yritykset ovat viime vuosina tarkistaneet käytäntöjään, mainontaansa ja tuotemerkkejään välttyäkseen rasismiin liittyviltä mainehaitoilta. / LEHTIKUVA
EVAn tutkimus: Suomalaiset ottavat rasismin vakavasti, mutta ongelman laajuudesta ei olla lainkaan yksimielisiä
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn 31.8. julkaistussa arvo- ja asennetutkimuksessa tiedusteltiin suomalaisten käsityksiä rasismista syksyllä 2023. Tutkimuksen tulokset kertovat suomalaisten ottavan rasismin vakavasti, mutta ongelman laajuudesta suomalaiset eivät ole lainkaan yksimielisiä.
EVAn tuoreen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista pitää rasismia suurena ongelmana yhteiskunnassamme, mutta 55 prosenttia arvioi rasismin olevan vähäinen ongelma. EVA on seurannut suomalaisten suhtautumista rasismiin jo vuodesta 1990.
90 prosentin mielestä henkilön syrjiminen tämän etnisen taustan takia on rasistista. Tällaista syrjintää on esimerkiksi henkilön sivuuttaminen työnhaussa vähemmistöetnisyyteen viittaavan nimen vuoksi, minkä valtaenemmistö, 81 prosenttia vastaajista, katsoo olevan rasistista. Yhtä moni, 81 prosenttia kyselyyn vastaajista, pitää rasistisena halventavaa kielenkäyttöä etnisistä ryhmistä ja niiden jäsenistä.
Lähes yhdeksän kymmenestä, 87 prosenttia, pitää vähintään melko tärkeänä, ettei Suomessa sallita rasismia. 51 prosenttia puolestaan arvioi Suomen olevan maana ainakin jossain määrin rasistinen, mutta käytännössä melkein puolet, 49 prosenttia, ei pidä Suomea juurikaan rasistisena maana.
Motiivi ratkaisee
Ainoastaan 14 prosenttia pitää rasistisena vanhan, nykyisin rasistisena pidetyn kirjallisuuden tai muun taiteen esilletuomista. Selvä enemmistö, 63 prosenttia, ei pidä tätä rasistisena. Tutkimuksen raportti toteaa, että kyseessä on yksi harvoista kyselyssä mukana olleista asioista, jonka ei-rasistisuudesta eri väestöryhmät ovat osapuilleen samaa mieltä.
Kaiken kaikkiaan suomalaiset vaikuttavat tuntevan itsensä epämukavaksi asetelmassa, jossa jokin teko tai asia koetaan rasistisena, vaikka toimijan motiivit eivät ole olleet rasistisia. Tällaisia tilanteita ovat myös niin sanotut mikroaggressiot. Ne ovat yleensä vilpittömiä kysymyksiä tai kohteliaisuuksia, jotka vastaanottaja voi kuitenkin kokea syrjivinä.
Suomalaisista vain 21 prosenttia arvioi rasistiseksi kysymisen ulkomaalaistaustaiselta näyttävältä, mistä maasta tämä on kotoisin. 64 prosenttia ei pidä tätä rasistisena.
Tuotemerkkien nimien vaihtamista ei ymmärretä
Monet kulttuuri-instituutiot ja yritykset ovat viime vuosina tarkistaneet käytäntöjään, mainontaansa ja tuotemerkkejään välttyäkseen rasismiin liittyviltä mainehaitoilta. Suomalaisille tällaisten toimien tarpeellisuus ei kuitenkaan ole täysin selvää.
Vastaajista 30 prosenttia pitää rasistisina sellaisia tuotemerkkejä kuluttajatuotteissa, jotka voivat halventaa etnisiin vähemmistöihin kuuluvia, mutta lähes puolet vastaajista, 48 prosenttia, ei näe niitä rasistisina.
Vain viidesosa pitää rasistisena asetelmaa, jossa valkoinen näyttelijä esittää toiseen etniseen ryhmään kuuluvaa, mutta enemmistö (59 prosenttia) ei näe siinä pulmaa. Tähän kategoriaan kuuluu niin sanottu blackface-ilmiö, jossa valkoihoinen näyttelijä on värjännyt naamansa tummaksi.
Heli-Maria Wiik
Lue myös
Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuotemerkit Blackface mikroaggressiot arvo- ja asennetutkimus Elinkeinoelämän valtuuskunta etninen tausta taide Rasismi Kirjallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Aktivistien tilipäivä – väärillä väitteillä ratsastava Black Lives Matter takoi puolessa vuodessa 10 miljardia dollaria
”Kun tunne saa vallan, ei todellisuudella ole enää merkitystä” – kansanedustaja Vilhelm Junnilalta vastine kuluneen kesän mediasyytöksiin
Bergbom: Hallituksen maahanmuuttopolitiikka noudattaa yleispohjoismaista linjaa – ”Se ei ole rasismia, se ei sisällä muukalaisvihaa”
Helsingin Sanomien mainostama rasismikohu olikin vain räppärin julkisuustemppu
Hirttoköysi olikin lavastus – amerikkalaisnäyttelijä järjesti itseensä kohdistuneen “viharikoksen”
Viikon suosituimmat
Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Krista Kiurua lyöty kasvoihin
Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Lux Helsingin somekampanja yhdistää hijabin naisten voimaannuttamiseen – Lähi-idän asiantuntija: Monin paikoin maailmaa naiset on pakotettu huntuun vielä tänäkin päivänä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset huomasivat Lux Helsingin somekampanjan, jossa esiintyy hijabiin puettu nainen. Kampanjavideota näytettiin esimerkiksi Facebookissa. Hijab-kuvan jälkeen videolle tulee versaalein kirjoitettuna sana "empowering" (voimaannuttaa).
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää