Enemmistö suomalaisista (58 %) on huolissaan velkaantumisesta. Perussuomalaisten kannattajista jopa 91 prosenttia kantaa huolta julkisesta taloudesta, kuten myös kokoomuksen (87 %), Liike Nytin (87 %), kristillisdemokraattien (83 %), RKP:n (69 %) ja keskustan (64 %) kannattajat.
Sen sijaan vihreiden (44 %), SDP:n (30 %) ja vasemmistoliiton (10 %) kannattajien keskuudessa velkaantuminen ei aiheuta niin suurta päänvaivaa.
Julkisen talouden elvyttäminen tärkeää
Julkisen talouden elvyttäminen on tärkeää suomalaisille, joista jopa 52 prosenttia on valmis leikkaamaan julkisen talouden menoja vähintään jonkin verran, mikäli julkista taloutta joudutaan lähitulevaisuudessa edelleen tasapainottamaan.
– Neljäsosa (26 %) leikkaisi vain vähän ja neljä prosenttia ei lainkaan. Yleisesti ottaen suomalaisten leikkausvalmiudessa ei havaita hälvenemistä kahden vuoden takaiseen verrattuna, kerrotaan EVA:n tiedotteessa.
Kansa suosii juustohöyläämistä
Suosituimpia leikkauskohteita ovat poliittiset päättäjät, hallinto, kehitysapu ja Yleisradio. Myös yritystuista ollaan valmiita leikkaamaan, mutta vihreän siirtymän ja tutkimus- ja kehitystuet nähdään vähemmän suosittuina säästökohteina.
– Suosituimmat leikkauskohteet ovat sellaisia, joista leikkaaminen tuntuu vähiten kansalaisen arjessa, mutta joista ei toisaalta saa kasaan suuria säästöjä. Useimmista asioista suomalaiset ovat valmiita leikkaamaan ainakin vähän. Kansalaiset näyttävät siis suosivan juustohöyläämistä, arvioi tulosanalyysin kirjoittanut EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen.
Terveydestä ja turvallisuudesta ei tingitä
Sen sijaan suomalaiset eivät ole halukkaita leikkaamaan esimerkiksi koulutuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollosta, poliisista ja Puolustusvoimilta. Peräti 72 prosenttia pitää hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena, vaikka sen ylläpitäminen maksaa paljon.
– Hyvinvointivaltion ydintoimintojen säilyttäminen on suomalaisten prioriteetti, vaikka muualla julkisessa taloudessa nähtäisiin säästövaraa.
Tiedot ovat peräisin EVA:n syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta. Kyselyyn vastasi 2 018 suomalaista ja tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.