

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Virén: Siirtolaiskriisi osoitti, miten heikko integraatiohalu Euroopassa on
Me maksamme EU:lle, ja saamme sieltä rahaa takaisin. Se ei kuitenkaan ole enää suomalaisten priorisoimaa rahaa. Suomen pitäisi jatkossa saada päättää kansallisesti niistä hankkeista ja projekteista, joita haluamme tukea, koska meillä on ylivoimainen tietämys paikallisista olosuhteista. Sitä ei Brysselissä ole, eurovaaliehdokas Matti Virén sanoo.
Taloustieteen professori, perussuomalaisten eurovaaliehdokas Matti Virén (sit.) katsoo, että EU on useiden epäonnistumisten jälkeen pysähtynyt suvantovaiheeseen, joka tällä hetkellä hillitsee enimpiä unionin pyrkimyksiä liittovaltion rakentamiseen ja laajenemiseen.
– EU:n toimielimillä on päättymätön hinku ajaa eteenpäin byrokratiaa ja liittovaltiohanketta. Mutta nyt toistaiseksi nähdyt epäonnistumiset, kuten Brexit ja siirtolaiskriisi, ovat sotkeneet tätä kuviota. Kriisit ovat myös osoittaneet, kuinka heikko integraatiohalu Euroopassa tosiasiassa on, koska kansalaiset vastustavat integraatiohankkeita.
– On silti ymmärrettävä, että EU ei ole haudannut tavoitteitaan. Tämän vuoksi on tärkeää että EU-parlamenttiin muodostuisi järkevästi ajattelevien ihmisten ryhmä, joka pitäisi EU:n toimimassa niillä parametreilla, joilla maat ovat aikoinaan siihen liittyneet, eli nimenomaan turvatakseen omat taloudelliset intressinsä, Virén sanoo.
EU-parlamenttiin eri alojen asiantuntijoita
Euroopan parlamentissa yksittäisellä edustajallakin voi olla paljon vaikutusvaltaa, jos hän saa oman ryhmänsä asiansa taakse. Näillä näkymin Euroopan parlamenttiin on muodostumassa uusi kansallismielisten puolueiden ryhmä, jolla tulee olemaan merkittävää vaikutusvaltaa.
– Europarlamentissa on tärkeää löytää kavereita, jotka ajattelevat asioista suunnilleen samalla tavalla, ja jotka suhtautuvat Euroopan kehitykseen järkevällä tavalla. Kaikista asioista ei tarvitse olla samaa mieltä.
Viren näkee, että seuraavalla vaalikaudella Euroopan parlamenttiin tulisi saada laajasti eri alojen asiantuntijoita, jotka toimivat unionin kansallisvaltioiden asukkaiden parhaaksi.
– Kuten suomalainen ilmastokeskustelu on osoittanut, myös EU:ssa asioita perustellaan usein asiantuntijoiden arvovallalla, eli että ”kaikki asiantuntijat ovat tätä mieltä.” Siksi olisi tärkeää, että myös parlamentissa olisi tietoa ja taitoa, että asiantuntijoiden väitteitä ja esityksiä pystytään jotenkin aukaisemaan. Toinen ja huonompi vaihtoehto olisi mennä virran mukana.
– EU-parlamentti ei voi tehdä lainsäädäntöaloitteita, mutta se voi kuitenkin blokata ja pysäyttää sellaista huonoa lainsäädäntöä, mitä komissio esittää, kuten käyristä kurkuista määrääminen tai moottoriajoneuvojen käytön rajoittaminen.
Rahanjako ja vastuukysymykset selvitettävä
Taloustieteilijä Viréniä kiinnostavat EU:ssa erityisesti rahanjakoon ja vastuukysymyksiin liittyvät asiat.
– Vastuukysymyksillä tarkoitan ensinnä sen avaamista ja julkistamista, mitä EU:ssa tehtävät päätökset tosiasiassa merkitsevät suomalaisille ja millaisia kustannuksia päätöksistä seuraa.
EU:ssa on edelleen pinnan alla pyrkimyksiä ajaa läpi esimerkiksi eurovelkojen yhteisvastuullisuutta.
– Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että joudumme subventoimaan ylivelkaantuneiden maiden kuluja, ja sellaiseen pitäisi reagoida voimakkaasti, Virén sanoo.
Eurovaaliehdokasta harmittaa EU:lle valunut valta päättää kansallisien investointien, kuten maatalouden rahoittamisesta. EU:n nettomaksajana Suomi saa EU:lta takaisin rahaa erilaisiin hankkeisiin, mutta vasta sen jälkeen kun EU on päättänyt mihin raha käytetään.
– Me maksamme EU:lle, ja saamme sitten jotain takaisin. Se ei kuitenkaan ole enää suomalaisten priorisoimaa rahaa. Eurooppa-intoilijoiden mielestä tämä on oikein, mutta olen eri mieltä. Suomen pitäisi jatkossa saada päättää kansallisesti niistä hankkeista ja projekteista, joita haluamme tukea, koska meillä on ylivoimainen tietämys paikallisista olosuhteista. Sitä ei Brysselissä ole.
Missä ovat EU:n toimivallan rajat?
Vastuukysymykset liittyvät kiinteästi myös EU:n päätöksenteon legimiteettiin ja hyväksyttävyyteen. Virénin mukaan juuri nyt on kysyttävä ja selvitettävä, kuinka pitkälle ulottuu EU:n toimivalta asettaa jäsenvaltioille ja niiden kansalaisille erilaisia velvollisuuksia.
– Tämä näkökulma on saanut valitettavan vähän huomiota. Vaalikoneissa saatetaan kysyä esimerkiksi pitäisikö EU:n kieltää moottoripyörät, mutta sitä ei koskaan kysytä, onko EU:lla edes oikeus asettaa sellaista kieltoa. Euroopassa ei taida olla toimielintä, joka voisi tutkia, milloin EU on ylittänyt oman toimivaltansa rajat. Kuitenkin joku tolkku tässä on oltava.
EU:n toimivalta perustuu jäsenvaltioiden EU:lle antamaan valtuutukseen. Virén sanoo, että komissiota tuskin kiinnostaa selvittää EU:n päätöksenteon hyväksyttävyyttä ja mahdollisia toimivallan ylityksiä.
– Komissio on täynnä Eurooppa-intoilijoita, jotka haluavat kasvattaa EU:n toimivaltaa. Komissio tuskin torppaa mitään esityksiä, joissa rajoitetaan kansalaisten oikeuksia. Esimerkkinä voidaan mainita EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, jotka rajoittavat kansallisvaltioiden suvereniteettia päättää omista asioistaan. Ikään kuin olisimme tilanteessa, jossa EU voi kieltää mitä sitä huvittaa, Virén ihmettelee.
Haluammeko maksaa lisää EU:n laajentumisesta?
Viréniä huolestuttaa myös EU:n laajentumispyrkimykset. Serbia ja Montenegro ovat viime vuosina käyneet keskusteluja unionin kanssa. Myös Turkin mahdollisella liittymisellä EU:hun on spekuloitu paljon.
Virén sanoo, että EU:n laajentuminen itään lähinnä aiheuttaisi lisäkuluja nykyisille jäsenvaltioille ja sen seurauksena Suomen jäsenmaksuosuus tulisi todennäköisesti nousemaan.
– Nyt jäseneksi pyrkivät maat ovat kehittyneet huonosti. Idioottikin ymmärtää, että rahat menevät sitten sinne. Eivät köyhät maat pysty maksamaan unionille, eikä rahapulaan auta sanahelinä eurooppalaisista arvoista. Kysymys kuuluu, että olemmeko valmiita maksamaan entistä enemmän EU:n laajenemisesta?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- toimivalta liittovaltiokehitys laajentuminen päätöksenteko Siirtolaiskriisi rahanjako jäsenmaksut Investoinnit EU-komissio Integraatio Byrokratia europarlamentti ilmastopolitiikka Matti Virén Talouspolitiikka Eurovaalit Maatalous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Taloustieteen professori, eurovaaliehdokas Virén huolissaan korkeasta kokonaisveroasteesta

Eurovaaliehdokas Raatikainen: Hallitsematon maahanmuutto pysäytettävä tai terrori-iskujen määrä kasvaa entisestään

Immonen: Eurovaalit ratkaisee Suomen ja Euroopan kohtalon

Eerola painottaa eurovaalien tärkeyttä: Unionia muutettava siten, että se palvelee omia kansalaisiaan ja palauttaa Euroopan arvot juurilleen

Taloustieteen professori ja eurovaaliehdokas Virén: EU-johtajat viljelevät jopa epäuskottavia uhkakuvia – ja unohtavat tärkeimmän
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää