

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Virén: Siirtolaiskriisi osoitti, miten heikko integraatiohalu Euroopassa on
Me maksamme EU:lle, ja saamme sieltä rahaa takaisin. Se ei kuitenkaan ole enää suomalaisten priorisoimaa rahaa. Suomen pitäisi jatkossa saada päättää kansallisesti niistä hankkeista ja projekteista, joita haluamme tukea, koska meillä on ylivoimainen tietämys paikallisista olosuhteista. Sitä ei Brysselissä ole, eurovaaliehdokas Matti Virén sanoo.
Taloustieteen professori, perussuomalaisten eurovaaliehdokas Matti Virén (sit.) katsoo, että EU on useiden epäonnistumisten jälkeen pysähtynyt suvantovaiheeseen, joka tällä hetkellä hillitsee enimpiä unionin pyrkimyksiä liittovaltion rakentamiseen ja laajenemiseen.
– EU:n toimielimillä on päättymätön hinku ajaa eteenpäin byrokratiaa ja liittovaltiohanketta. Mutta nyt toistaiseksi nähdyt epäonnistumiset, kuten Brexit ja siirtolaiskriisi, ovat sotkeneet tätä kuviota. Kriisit ovat myös osoittaneet, kuinka heikko integraatiohalu Euroopassa tosiasiassa on, koska kansalaiset vastustavat integraatiohankkeita.
– On silti ymmärrettävä, että EU ei ole haudannut tavoitteitaan. Tämän vuoksi on tärkeää että EU-parlamenttiin muodostuisi järkevästi ajattelevien ihmisten ryhmä, joka pitäisi EU:n toimimassa niillä parametreilla, joilla maat ovat aikoinaan siihen liittyneet, eli nimenomaan turvatakseen omat taloudelliset intressinsä, Virén sanoo.
EU-parlamenttiin eri alojen asiantuntijoita
Euroopan parlamentissa yksittäisellä edustajallakin voi olla paljon vaikutusvaltaa, jos hän saa oman ryhmänsä asiansa taakse. Näillä näkymin Euroopan parlamenttiin on muodostumassa uusi kansallismielisten puolueiden ryhmä, jolla tulee olemaan merkittävää vaikutusvaltaa.
– Europarlamentissa on tärkeää löytää kavereita, jotka ajattelevat asioista suunnilleen samalla tavalla, ja jotka suhtautuvat Euroopan kehitykseen järkevällä tavalla. Kaikista asioista ei tarvitse olla samaa mieltä.
Viren näkee, että seuraavalla vaalikaudella Euroopan parlamenttiin tulisi saada laajasti eri alojen asiantuntijoita, jotka toimivat unionin kansallisvaltioiden asukkaiden parhaaksi.
– Kuten suomalainen ilmastokeskustelu on osoittanut, myös EU:ssa asioita perustellaan usein asiantuntijoiden arvovallalla, eli että ”kaikki asiantuntijat ovat tätä mieltä.” Siksi olisi tärkeää, että myös parlamentissa olisi tietoa ja taitoa, että asiantuntijoiden väitteitä ja esityksiä pystytään jotenkin aukaisemaan. Toinen ja huonompi vaihtoehto olisi mennä virran mukana.
– EU-parlamentti ei voi tehdä lainsäädäntöaloitteita, mutta se voi kuitenkin blokata ja pysäyttää sellaista huonoa lainsäädäntöä, mitä komissio esittää, kuten käyristä kurkuista määrääminen tai moottoriajoneuvojen käytön rajoittaminen.
Rahanjako ja vastuukysymykset selvitettävä
Taloustieteilijä Viréniä kiinnostavat EU:ssa erityisesti rahanjakoon ja vastuukysymyksiin liittyvät asiat.
– Vastuukysymyksillä tarkoitan ensinnä sen avaamista ja julkistamista, mitä EU:ssa tehtävät päätökset tosiasiassa merkitsevät suomalaisille ja millaisia kustannuksia päätöksistä seuraa.
EU:ssa on edelleen pinnan alla pyrkimyksiä ajaa läpi esimerkiksi eurovelkojen yhteisvastuullisuutta.
– Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että joudumme subventoimaan ylivelkaantuneiden maiden kuluja, ja sellaiseen pitäisi reagoida voimakkaasti, Virén sanoo.
Eurovaaliehdokasta harmittaa EU:lle valunut valta päättää kansallisien investointien, kuten maatalouden rahoittamisesta. EU:n nettomaksajana Suomi saa EU:lta takaisin rahaa erilaisiin hankkeisiin, mutta vasta sen jälkeen kun EU on päättänyt mihin raha käytetään.
– Me maksamme EU:lle, ja saamme sitten jotain takaisin. Se ei kuitenkaan ole enää suomalaisten priorisoimaa rahaa. Eurooppa-intoilijoiden mielestä tämä on oikein, mutta olen eri mieltä. Suomen pitäisi jatkossa saada päättää kansallisesti niistä hankkeista ja projekteista, joita haluamme tukea, koska meillä on ylivoimainen tietämys paikallisista olosuhteista. Sitä ei Brysselissä ole.
Missä ovat EU:n toimivallan rajat?
Vastuukysymykset liittyvät kiinteästi myös EU:n päätöksenteon legimiteettiin ja hyväksyttävyyteen. Virénin mukaan juuri nyt on kysyttävä ja selvitettävä, kuinka pitkälle ulottuu EU:n toimivalta asettaa jäsenvaltioille ja niiden kansalaisille erilaisia velvollisuuksia.
– Tämä näkökulma on saanut valitettavan vähän huomiota. Vaalikoneissa saatetaan kysyä esimerkiksi pitäisikö EU:n kieltää moottoripyörät, mutta sitä ei koskaan kysytä, onko EU:lla edes oikeus asettaa sellaista kieltoa. Euroopassa ei taida olla toimielintä, joka voisi tutkia, milloin EU on ylittänyt oman toimivaltansa rajat. Kuitenkin joku tolkku tässä on oltava.
EU:n toimivalta perustuu jäsenvaltioiden EU:lle antamaan valtuutukseen. Virén sanoo, että komissiota tuskin kiinnostaa selvittää EU:n päätöksenteon hyväksyttävyyttä ja mahdollisia toimivallan ylityksiä.
– Komissio on täynnä Eurooppa-intoilijoita, jotka haluavat kasvattaa EU:n toimivaltaa. Komissio tuskin torppaa mitään esityksiä, joissa rajoitetaan kansalaisten oikeuksia. Esimerkkinä voidaan mainita EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, jotka rajoittavat kansallisvaltioiden suvereniteettia päättää omista asioistaan. Ikään kuin olisimme tilanteessa, jossa EU voi kieltää mitä sitä huvittaa, Virén ihmettelee.
Haluammeko maksaa lisää EU:n laajentumisesta?
Viréniä huolestuttaa myös EU:n laajentumispyrkimykset. Serbia ja Montenegro ovat viime vuosina käyneet keskusteluja unionin kanssa. Myös Turkin mahdollisella liittymisellä EU:hun on spekuloitu paljon.
Virén sanoo, että EU:n laajentuminen itään lähinnä aiheuttaisi lisäkuluja nykyisille jäsenvaltioille ja sen seurauksena Suomen jäsenmaksuosuus tulisi todennäköisesti nousemaan.
– Nyt jäseneksi pyrkivät maat ovat kehittyneet huonosti. Idioottikin ymmärtää, että rahat menevät sitten sinne. Eivät köyhät maat pysty maksamaan unionille, eikä rahapulaan auta sanahelinä eurooppalaisista arvoista. Kysymys kuuluu, että olemmeko valmiita maksamaan entistä enemmän EU:n laajenemisesta?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- toimivalta liittovaltiokehitys laajentuminen päätöksenteko Siirtolaiskriisi rahanjako jäsenmaksut Investoinnit EU-komissio Integraatio Byrokratia europarlamentti ilmastopolitiikka Matti Virén Talouspolitiikka Eurovaalit Maatalous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Taloustieteen professori, eurovaaliehdokas Virén huolissaan korkeasta kokonaisveroasteesta

Eurovaaliehdokas Raatikainen: Hallitsematon maahanmuutto pysäytettävä tai terrori-iskujen määrä kasvaa entisestään

Immonen: Eurovaalit ratkaisee Suomen ja Euroopan kohtalon

Eerola painottaa eurovaalien tärkeyttä: Unionia muutettava siten, että se palvelee omia kansalaisiaan ja palauttaa Euroopan arvot juurilleen

Taloustieteen professori ja eurovaaliehdokas Virén: EU-johtajat viljelevät jopa epäuskottavia uhkakuvia – ja unohtavat tärkeimmän
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.