Perussuomalaisten kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila haluaa huolehtia EU:ssa kansallisesta kilpailukyvystä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä sekä purkaa sääntelyä ja hallinnollista taakkaa.

– Nykyiset valtiontukisäännökset rampauttavat suomalaisyritysten toimintaa, ja niihin on välttämätöntä puuttua komission tulevalla ohjelmakaudella. Suomi pärjää, kun toimitaan markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.

– Nyt Saksa ja Ranska häiritsevät markkinoita ja houkuttelevat investointeja kansallisella velkarahalla. Tämä on koko Euroopalle tappioksi, Vilhelm Junnila kertoo.

Hänen mukaansa suomalaisille liikenteenkäyttäjille on tärkeää, että heillä on Euroopan parlamentissa kontakti autoilijoiden etujen ajamisessa.

– Tarvitsemme panostuksia infraan esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden, mutta myös rajat ylittävien liikennehankkeiden osalta. Kaikkein tärkeintä on pitää keskeiset väylät asianmukaisessa kunnossa ja ehkäistä sääntelyä, joka asettaisi uusia velvoitteita autoilijoille ja motoristeille, Junnila toteaa.

Ei ennallistamisasetuksille

Hän toruu Euroopan unionin vihervasemmistolaista rälssiä, joka on menneellä kaudella keskittynyt mikromanageroimaan kansallisvaltioiden päätösvallassa olevia asioita.

– Perussopimuksen mukaan esimerkiksi metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaille. Me emme tarvitse emmekä halua minkäänlaisia ennallistamisasetuksia puuttumaan omaisuudensuojaan ja aiheuttamaan kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle, Junnila painottaa.

EU:n tulee keskittyä Junnilan mielestä lainsäädännön toimeenpanoon eikä tehdä jatkuvasti uusia ehdotuksia, joissa tavoitteet ja keinot ovat ristiriidassa.

– Tämä on räikeää esimerkiksi energiapolitiikassa, jossa eri energiamuotoja kohdellaan ideologisin perustein.

Bio- ja kiertotaloutta vahvistettava

Suomen on otettava Junnilan mielestä vahvempi asema bio- ja kiertotaloudessa, koska metsä on keskeisin luonnonvaramme ja Suomessa on merkittäviä teollisia mahdollisuuksia uusiin investointeihin.

– Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoja tuleekin ohjata suomalaiseen kestävään ja päästöttömään teknologiaan. Järkevällä energiapolitiikalla luomme uusia innovaatioita, työpaikkoja ja vakaan investointiympäristön.

– Huoltovarmuuteen ja puolustusteollisuuteen tulee panostaa. Suomalainen ruuantuotanto on kestävää ja laadukasta, Junnila selvittää.

Hän näkee, että keskustaoikeistolaiset voimat ECR, EPP ja Renew voivat tässä yhdistää voimansa ja pitää sosialistien sorkat etäällä autoista, pelloilta, metsistä, metsästyksestä ja muusta suomalaisille tärkeästä kansallisomaisuudesta.

Kansainvälistä työkokemusta

Vilhelm Junnila on Varsinais-Suomessa sijaitsevan Naantalin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Hän toimii perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana ja ulkoasiainvaliokunnassa.

Erinomaista englantia puhuvalla Junnilalla on ulkopoliittista kokemusta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin Suomen valtuuskunnan johtotehtävistä viiden vuoden ajalta.

– Se antaa hyvät lähtökohdat europarlamenttiin, Junnila toteaa.

Lisäksi hän on toiminut Pohjoismaiden neuvostossa ja useissa muissa kansainvälisissä tehtävissä, esimerkiksi vaalitarkkailijana. Junnila on rakentamassa siltaa konflikteista tunnettujen Armenian ja Azerbaidžanin välillä.

Vapaa-ajalla Junnila vaeltaa pitkiä matkoja, tutustuu konfliktialueisiin ja harrastaa valokuvausta. Ennen eduskuntaa hän oli ahkera kalastaja.

– Työtilanteen vuoksi verkkoja ei nyt ennätä laskea veteen, mutta toivon niihin nyt tarttuvan rutkasti ääniä. Suomi ja Eurooppa tarvitsevat pesunkestävää asialinjaa, Junnila katsoo.

Siirtolaisvyöry pysäytettävä

Junnilan mukaan sotilaallinen toiminta tulee järjestää EU:ssa puolustusliitto Naton kautta.

– EU:n omat joukot olisivat turha ja päällekkäinen kuluerä. Sen sijaan puolustusteollisuudessa voimme panostaa yhteishankintoihin, joissa omalla teollisuudellamme on vahva jalansija, hän muistuttaa.

Maahanmuuttopolitiikkaan Junnila haluaa saada täyskäännöksen. Hänen mielestään EU:n tulee turvata ulkorajansa ja siirtää turvapaikkakäsittely EU:n ulkopuoliseen valtioon.

– Tarkoitan järjestelyä, jossa ulkorajalle tulvivat siirtolaiset lennätetään johonkin EU:n ulkopuoliseen valtioon, esimerkiksi Ruandaan, Junnila sanoo.

Tässä mallissa turvapaikanhaku käsiteltäisiin esimerkiksi Ruandassa ja myönteisen turvapaikkahakemuksen lopputuloksena olisi Suomen sijaan turvapaikka tässä kyseisessä maassa. Kielteisen päätöksen jälkeinen palautusmenettelykin olisi tämän maan vastuulla.

– Tämä parantaisi merkittävästi sisäistä turvallisuuttamme. Se olisi niin vahva signaali, että massamainen siirtolaisvyöry todennäköisesti pysähtyisi ja vain todellisen avun tarpeessa olevat ihmiset saapuisivat hakemaan turvapaikkaa, Junnila toteaa.

Mika Rinne