MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Teija Makkonen: “Suomi on ollut liian pitkään mielistelevä mallioppilas”
Perussuomalaisen Helsingin kaupunginvaltuutetun, valtiosihteeri Teija Makkosen mielestä EU:n pitää luopua lillukanvarsien kanssa näpertelystä ja keskittyä olennaisiin asioihin.
Lillukanvarsilla Teija Makkonen tarkoittaa muun muassa juomapullojen muovikorkkien kiinnityspakkoa ja pakkoremontteja.
– EU:n ylisääntelyn ja yhä syvemmälle jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan ulottuvan sääntelyn on loputtava. Tässä turvallisuusympäristössä EU:ssa pitää keskittyä asioihin, jotka edesauttavat rauhan ja vakauden ylläpitämistä Euroopassa, Makkonen vaatii.
Hän työskentelee oikeusministerin sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerin valtiosihteerinä.
– Nykyinen työni on opettanut EU:sta hyvin paljon lisää. Se on avannut silmiä sen suhteen, miten retuperällä Suomen EU-politiikka on pitkään ollut. Näen tässä kuitenkin mahdollisuuden, että EU-politiikkaan voidaan vielä vaikuttaa, Makkonen katsoo.
Hänen mielestään Suomella on varaa ja mahdollisuus ottaa merkittävämpää roolia EU:ssa.
– Suomi on liian pitkään ollut suuria EU-jäsenmaita mielistelevä mallioppilas, joka on noudattanut kaikkia sääntöjä kirjaimellisesti ja saattanut EU-sääntelyä voimaan kireämmillä ehdoilla, vaikka direktiivi olisi mahdollistanut vähemmän velvoittavan sääntelyn, hän toteaa.
Suomen pitää Makkosen mukaan alkaa painokkaammin huomioimaan EU-sääntelyn kansallisia vaikutuksia ja tehdä tarvittaessa toissijaisuushuomautuksia.
– Jos sääntely on haitallista Suomelle, niin meidän tulee uskaltaa äänestää ehdotuksia vastaan ja tehdä enemmän yhteistyötä EU-vaikuttamisessa samanmielisten maiden kanssa suunnitelmallisesti, Makkonen sanoo.
Tiukempaa budjettikuria
Makkonen on perussuomalaisten ehdokas kesän europarlamenttivaaleissa. Hänellä on pitkä lista asioita, joita hän korjaisi EU:ssa.
– Talouspolitiikkaa pitää vahvistaa ja vauhdittaa sekä EU:n huoltovarmuutta vahvistaa. Suomen elinkeinoelämän ja yritysten pitää hyötyä enemmän EU:sta, Makkonen luettelee.
Makkosen mielestä EU tarvitsee tiukempaa budjettikuria eikä rahojen leväperäistä jakamista.
– EU:n sääntelyn pitää olla ennustettavampaa, selkeää ja tasapuolista jättäen myös kansallista liikkumavaraa. Tulee myös huolehtia siitä, että Suomen EU-maksujen nettomaksuosuus säilyy kohtuullisena ja oikeudenmukaisena.
Hänestä Suomen tulee hyödyntää EU:n rahoituskanavia huomattavasti enemmän kuin tähän asti.
Talouspolitiikka on EU:ssa murroksessa, ja vapaa markkinatalous on Makkosen mukaan saanut uudeksi piirteekseen strategisen markkinatalouden. Siinä tiettyjä kansalliselle turvallisuudelle tärkeitä sektoreita suljetaan vapaan kilpailun ulkopuolelle. Näitä ovat esimerkiksi robotiikka ja tekoäly.
– Myös EU:n tulee ymmärtää tämä muutos ja suhteuttaa omaa politiikkaansa ja sääntelyään tähän muutokseen, Makkonen huomauttaa.
EU on noin 450 miljoonan asukkaan kokoinen talousalue. Makkosen mukaan strategiset investoinnit, tutkimus ja kehitys ovat asioita, joihin EU:ssa tulee panostaa, jotta EU:lla olisi mahdollisuus pysyä Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian perässä.
– Nyt EU-alueelta puuttuvat suuret teknologiayritykset. Liika- ja ylikireä sääntely on myös ampunut unionia omaan jalkaan, kun investoinnit ovat karanneet EU:n ulkopuolelle, Makkonen arvioi.
Asiantuntijapoliitikko
41-vuotiaan Teija Makkosen perheeseen kuuluvat puoliso ja kolme lasta. Koulutukseltaan hän on sotatieteiden maisteri, tradenomi (YAMK) ja hallintotieteiden kandidaatti. Aiemmin hän on työskennellyt pitkään eri tehtävissä Puolustusvoimissa.
Europarlamentaarikon työ vaatii Makkosen mukaan ahkeruutta, osaamista ja halua päästä vaikuttamaan EU-päätöksentekoon, jolla on suoria ja merkittäviä vaikutuksia Suomeen.
Virkamiestausta julkiselta puolelta ja kokemus politiikasta ovat luoneet Makkoselle laajan suhdeverkoston kotimaahan, hallitukseen ja myös elinkeinoelämään.
– Mepin on hyvä ymmärtää laaja-alaisesti yhteiskunnan toimintaa ja vaikuttamista. Pitää olla kykyä ja halua analysoida tapahtumia ja ymmärtää syy-seuraussuhteita. Asiantuntijapoliitikkotaustani ja osaaminen antavat minulle vankan pohjan työskentelyyn Euroopan parlamentissa.
Turvallisemmat ulkorajat
EU:n rajaturvallisuutta, terrorismia sekä kyber- ja hybridiuhkia koskevissa kysymyksissä jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistäminen on Makkosesta kannatettavaa.
– Puolustusyhteistyön syventäminen on kannatettavaa, jos se hyödyttää Suomen kansallista turvallisuutta. On myös huolehdittava siitä, etteivät yhteiset puolustushankinnat tai puolustustarvikemarkkinat vaaranna kansallista puolustuskykyä, huoltovarmuutta tai suosi vain suurimpia jäsenvaltioita.
EU:n pitäisi Makkosen mielestä ohjata rahavirtoja itärajan elinvoimaisuuden ja turvallisuuden edistämiseen.
– Ehdottomasti. EU:n ulkorajojen turvallisuuteen ja myös elinvoimaisuuteen tulee ohjata EU:n rahoitusta kriittisiksi katsottaviin infrastruktuurihankkeisiin, sotilaalliseen liikkuvuuteen ja rajaturvallisuuteen.
Teiden kunto ja sotilaallinen liikkuvuus ovat myös esimerkiksi kriisitilanteessa ratkaisevia.
– Välineellistettyyn maahantuloon tulee myös EU-tasolla löytää yhteinen sävel ja ymmärrys. EU:n tulee tukea jäsenmaidensa oikeutta puolustaa rajojaan ja kansallista turvallisuuttaan, Makkonen tähdentää.
Muuttoliikkeen rajoittamista
EU:ssa saavutettiin joulukuussa 2023 sopu EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta.
Makkosen mukaan EU:n maahanmuuttosopimus ei kuitenkaan sisällä kaikkia tarvittavia elementtejä, joilla muuttoliikettä Eurooppaan saataisiin aidosti rajoitettua.
Tästä syystä Suomen hallitus aikoo edistää EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa Ruanda-mallin mukaisesti.
Makkonen pitää Suomen hallituksen linjaa EU:n maahanmuuttopolitiikkaan oikeana.
– Turvapaikkahakemuksia tulisi käsitellä EU:n ulkopuolella. Euroopan kantokyky ei riitä massasiirtolaisuuteen ja sen tuomiin haasteisiin. EU:n tulee suunnata politiikkaa ja varojaan ulkorajojen vahvistamiseen.
Muutos käyntiin äänestämällä
Makkonen toivoo, että ihmiset havahtuisivat siihen, miten paljon EU vaikuttaa Suomessa voimaan tulevaan sääntelyyn.
Perussuomalaiset ovat rohkeasti nostaneet EU:n ongelmia esiin, ja Makkosen mukaan tähän ollaan heräämässä myös muualla Euroopassa.
– EU:n epäkohdat on pystyttävä tunnistamaan sekä tunnustamaan. Nyt jos koskaan on erittäin tärkeää, että ihmiset lähtevät vaaliuurnille vaikuttamaan ja saamme rohkeita, osaavia perussuomalaisia meppejä EU:hun puolustamaan Suomen, suomalaisten ja koko Euroopan etua, Makkonen kannustaa.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU-sääntely Eurovaalit 2024 välineellistetty maahantulo tutkimus ja kehitys hybridiuhat rajaturvallisuus mallioppilas EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö Teija Makkonen EU:n ulkorajat eurovaaliehdokkaat Kyberuhat Investoinnit Maahanmuuttopolitiikka EU-politiikka Turvapaikkapolitiikka budjettikuri Talouspolitiikka Terrorismi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joka uhkaa Suomen maatalouden kannattavuutta, on torjuttava
Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”
Koponen: Pakkausjäteasetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa – “Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.